Pohjakuva

Tulevan talomme kerrosala on 133 m2 ja huoneistoala 118 m2. Deko 133 -mallissa oli alun perin neljä makuuhuonetta, mutta päädyimme poistamaan neljännen pikkuhuoneen ja laajentamaan sen pinta-alan verran olohuonetta. Olkkarista tulikin nyt ihan hyvänkokoinen, melkein 30 m2. Olohuone on kuitenkin se paikka, jossa oleskellaan eniten, joten sen kokoon, tilavuuteen ja sijaintiin panostaminen oli prioriteettiemme kärkipäässä.

Yhtenä alkuperäisenä toiveena oli saada keittiö olohuoneen rinnalle niin, että keittiönkin ikkunoista olisi näkymä takapihalle ja järvelle. Dekon mallissa niin suuri muutos ei ollut mahdollinen, joten keittiö sijaitsee nyt etupihan puolella. Aluksi keittiön nykyinen sijainti tuntui myönnytykseltä, mutta nyt asiaa mietiskeltynä onkin ehkä parempi, että keittiö on nykyisellä paikallaan: sisätilojen valomäärä lisääntyy, kun talon aurinkoiselta puolelta pääsee valoa läpi – jos etupihan puolella olisi ollut pelkkiä makkareita, valo olisi pysähtynyt niihin. Muiden huoneiden sijainnista meillä ei ollut kovinkaan syvälle kiveen nakutettuja toiveita.

Enempää ei ehkä tarvinne selostaa huoneiden sijaintia, pohjakuva puhukoon puolestaan:
 

Muutoksia alkuperäiseen Deko 133 -malliin tuli jonkin verran. Tässä listaa asioista, jotka alkuperäiseen versioon verrattuna muuttuivat:

• eteiseen, olohuoneeseen ja keittiöön muutettiin vino sisäkatto
• wc:n kalusteiden suunta muutettiin, jotta ovi saatiin aukeamaan eteiseen päin
• mh1:n oviaukko siirrettiin lähemmäksi huoneen päätyseinää
• mh2:n oviaukko muutettiin ”vinoksi”
• neljäs mh poistettiin, olohuone kasvoi sen pinta-alan verran
• olohuoneesta takapihalle lisättiin ulko-ovi ja takapihalle sijoitettiin takaterassi
• olohuoneeseen tilattiin takka
• yhtä keittiön seinää kasvatettiin metri, jotta saamme lisää kaappi- ja laskutilaa
• kodinhoitohuoneeseen lisättiin vesiallas
• kodinhoitohuoneen ja pesuhuoneen välistä seinää siirrettiin pesuhuoneeseen päin
• varaston ja pesuhuoneen pikkuikkunat poistettiin
• keittiön ja mh1:n ikkunoita siirrettiin keskemmälle huoneen seinää
• mh2:een lisättiin korkea/kapea ikkuna

Näiden pohjamuutosten lisäksi saamme alkuperäiseen malliin poiketen rosteriset kodinkoneet keittiöön sekä saunaan hiukan paremmat lauteet. Kaikkiin ikkunoihin tilasimme sälekaihtimet. Lisäksi peruspakettiin lisättiin useampia pienempiä täydennyksiä, joita ei ehkä ole tähdellistä tässä sen enempää eritellä. Tulevina kuukausina muutoksia on varmasti vielä edessä, mutta tähän mennessä ne ovat tuoneet lisähintaa vajaa 20 000 €. Kallein yksittäinen menoerä taisi olla vino sisäkatto. Jatkossa muutoksia tullee ainakin kalusteiden, materiaalien ja mahdollisesti sähköhommien osalta. Ilmalämpöpumppua mietimme vielä, keskuspölynimurin allekirjoittanut tyrmäsi.

Viralliset talokuvat muuten tulivat maanantaina, ja toimitimme rakennuslupahakemuksen heti käsittelyyn. Suunnittelutarveratkaisu on kuulemma jo hyväksytty, ja tulee lainvoimaiseksi 1.10. Rakennuslupa aiottiin käsitellä ensi viikolla, joten mitään hätää ei pitäisi aikataulujen puolesta olla. Mukavaa, kun naapuritonteiltakin kuuluu puuhasteluääniä. Aluksi luulimme, että vain me ja viereinen rajanaapurimme aloitamme rakennushommat nyt syksyllä, mutta meidän lisäksemme myös toinen rajanaapurimme sekä ainakin yksi vähän etäämmällä sijaitseva naapuri on aloittanut oman tonttiurakkansa. Meidän tonttimme pöllinsiirtoprojekti on noin puolivälissä. Että ne osaavatkin olla painavia!

Riks raks

Edellisessä kirjoituksessa totesin, ettei kaava-alueella saa risuja polttaa. Vaan eilenpä ne roihusivat! Rajanaapuri oli myös polttanut omat risunsa ja siitä sai viimeisen kimmokkeen myös meidän kokkomme. Savua ei tullut nimeksikään, eikä polttaminen kutkuttanut varmasti kenenkään kankkua. Ihan kaikkia risuja emme vielä tuikanneet tuleen, sivummalle siirretyt 2/5 odottakoot kohtaloaan syksykeleille. Nyt ei kuitenkaan ole enää risusavottaa sen kummemmin edessä. Tuleva pihatie, piha ja talonpaikka ovat viimein risuttomia, jee! Pöllejä (suuuuuria sellaisia) ja polttopuuta meillä sentään on vielä siirrettävänä. Ajatuksena on tuoda tontille rakoliiteri, jonne polttopuuksi kelpaava tavara on meininki varastoida. Nyt siis seuraavaksi urakoimme pöllejä pois talonpaikalta, lähemmäksi tulevan liiterin paikkaa. Kottikärryjä emme ole tontille vielä hankkineet, joten allekirjoittanut kehitteli oman keinon puiden siirtämiseen: kun pöllit heittelee ison pressun päälle, ne on helppo vetää alamäkeä pitkin säilytyspaikalleen.

Viimeisiä karahkoita hiipuvaan tuleen.

 Nämä sekä kaverit pitkin tonttia odottavat vielä kantajaansa.

Mutta mitäs muuta risujen ja pöllien lisäksi? Torstaina 16.8. teimme valvojamme kanssa asemakuvaluonnoksen. Käytännössä touhusimme tontilla klo 17-22. Tuona aikana mittasimme, piirsimme, mittasimme ja piirsimme. Mitattavia pituuksia olivat mm. tonttien rajat, talon pohja ja sen etäisyys rajoista, autokatoksen koko ja sijainti, pihan ja pihatien mitat, sokkelin korko ja tontin muut korot. Näiden tietojen pohjalta valvojamme piirsi A3-paperille asemakuvaluonnoksen, johon on siis piirretty tontille tulevat rakennukset, piha-alue, pihatie sekä merkitty kaikki mahdolliset pituus- ja korkeusluvut. Tonttisession jälkeen ohjelmassa oli vielä papereiden skannaus sähköiseen muotoon sekä kontrastien fiksailu. Iltaa voi siis luonnehtia ihan hyvänpituiseksi. 

Piirtoalustan virkaa toimitti yksi koivupölleistä.

Seuraavana päivänä asemakuvaluonnoksen oli oltava Dekotalon piirtäjällä, joka oli jäämässä kuukaudeksi lomalle. Onneksi luonnos meni nappiin, ja piirtäjä sai perjantain aikana lopulliset kuvat kuosiin. Isäntä jopa kerkesi perjantain aikana juosta kuville hyväksytykset niin rakennusvalvonnasta kuin omaltakin valvojaltamme. Talokuvien ja asemapiirroksen olisi pitänyt tulla meille postissa jo tällä viikolla, mutta postituksen kanssa kävi pienoinen kämmi: emme muistaneet mainita, että kuvat pitäisi lähettää uuteen osoitteeseemme, jossa asumme väliaikaisesti talon valmistumiseen asti. Kaupantekohetkellä asuimme vielä toisella paikkakunnalla, joten piirrokset ovat käymässä kierrosta pitemmän kaavan mukaan, ja tulevat meille vasta postin uudelleen ohjaamana. Noh, jospa ne tulisivat jo huomenna!

Kunhan kuvat saapuvat, jätämme rakennuslupahakemuksen liitteineen heti käsittelyyn. Viime keskiviikkona, eli 22.8. täyttelimme paperit loppuun valvojamme avustuksella. Muita rakennusblogeja lukeneena kuvittelin lomakkeiden täyttämisen ja liitteiden haalimisen paljon monimutkaisemmaksi operaatioksi. Kiitos isännän aktiivisuuden ja valvojan tarkistusten, homma tuntui ihan ”iisibiisiltä” (*koputtaa puuta*). Rakennusluvan kanssa voi olla edessä vielä joitakin jännitysmomentteja: ehtiikö lupa tulla ennen kuin olisi tarkoitus valaa sokkeli, eli viikolla 42. Jos ei, niin sitten joudumme maksamaan kaupungille 3000 € panttia päästäksemme aloittamaan työt ajoissa.

Paperit valmistuivat kahvin ja munkin kirittäminä.

Koneiden on tarkoitus ilmestyä tontille syyskuun 10. päivä. Eli eihän siihen ole enää kuin kaksi viikkoa! Naapurin puolelle oli ilmestynyt kaivuri tänä viikonloppuna. Huisia, miten nopeasti piha ja talonpaikka näyttivät muuttuneen jo parissa päivässä. Meidän kaivuria odotellessa ohjelmassa on siis lähiaikoina ainakin vielä niiden pöllien siirtelyä, lupapapereiden jättämistä sekä mahdollisesti hintavertailua mm. routaeristeiden osalta. Kiviaineksista isäntä olikin jo tiedustellut tarjouksia. Tästä jatketaan!

Raivausta

Taas on taloprojektimme nytkähdellyt eteenpäin. Viime viikolla kävimme allekirjoittamassa kaupungin kanssa kauppakirjan tontista ja tällä viikolla on tarkoituksena sitten hakea lainhuutoa ja kiinnityksiä. Pankkivalintakin tuli tehtyä - alunperin kallein vaihtoehto kiepsahtikin neuvotellessa halvimmaksi!

Viime lauantaina kävimme lähisuvun avustuksella raivailemassa tontilla. Puita kaatui yhteensä kuusi kappaletta ja pajukkoa lakosi tuntien saatossa kiitettävästi. Suuritöisin kaadettavista puista oli massiivinen haapa, jonka kaatamiseen ja pätkimiseen moottorisahalla meni kokonainen tunti. Polttopuuta kertyi melkoisesti - jossain vaiheessa pitäisi pöllit vielä halkoa pienemmiksi kalikoiksi. Tontille jäi mahdottomat risukasat odottelemaan kohtaloaan. Risuja ei saisi kaava-alueella kuulemma polttaa (pöh ja pyh!), joten voi olla että hautaamme ne tontin etulaitaan kärrättävien pintamaiden alle.

Puu kaaaaaatuuuu! Eikun siis kaatui jo.

Lopputulos rajan kupeesta kuvattuna, tulevan tieliittymän tienoilta.

Viime viikolla alkoi myös Dekotalon puolelta projektimme suunnittelutyö. Aikataulu on hieman kireä, joten sähköpostit ja puhelut ovat sinkoilleet rytmikkääseen tahtiin. Olemme viilanneet talon oikovedosta, joka näyttää pikkuhiljaa saavan lopullisen muotonsa. Torstaina menemme tontille oman valvojamme kanssa lyömään lukkoon talon paikan ympäristöineen. Hommanamme on tehdä asemakuvaluonnos Dekotaloille lähetettäväksi. Toivottavasti siinä ei tule mitään mökellyksiä!

Positiivisen uutisen saimme kaupungilta, joka lupasi siirrättää piikkiinsä yhden sähköpylvään tonttimme rajalta. Väli, josta tieliittymän pystyy tontillemme tekemään, on noin kymmenen metriä leveä; muualle liittymää ei voi vetää, koska naapuritonttien rajat tulevat molemmilla puolilla vastaan. Keskellä tuota kyseistä tieliittymän paikkaa töröttää kuitenkin sähköpylväs - kaupunki ei ollut ilmeisesti tajunnut ottaa sitä huomioon kaavoittaessaan tontteja. Pylväs siis nyt kuitenkin luvattiin siirrättää joitakin metrejä etelämpään, tonttimme sivurajan linjaan.

Mitäs sieltä löytyikään?

Viime sunnuntaina kävimme tontilla useamman tunnin hahmottelemassa talon tulevaa sijaintia. Raivaussahan ja jalkatamppauksen avulla horsmat ja muu kasvillisuus lyttääntyi, ja paikan hahmottaminen hieman helpottui. Ihan iisi biisi ei ole kuitenkaan kuvitella, miltä oikea talo oikealla paikallaan näyttäisi. Nyt löimme nurkkakepit paikoilleen - todennäköisesti talonpaikka liikkuu vielä sivuttaissuunnassa lähemmäksi naapuritontin rajaa.

Eilen aamulla pikkukaivuri sitten saapui tontille, ja oli siellä puoleenpäivään asti. Tuona aikana koekuoppia rouhaistiin yhteensä kuusi kappaletta, joista valvojamme otti kuvia ja kirjoitteli kommentteja ylös. Maaperä on pääasiassa hiekkaista silttiä (puhekielessä hiesua), joka on routivaa maata, mutta jonka päälle voi huoletta perustaa talon. Helpotuksen huokauksen toi havainto, että ainakaan talon alta meidän ei tarvitse lähteä kalliota räjäyttelemään!

Sen sijaan vesi- ja viemäriputkia ei pysty vetämään suorassa linjassa välttymättä poksauttelulta. Suoraan linjaan vetäminen ei ole kuitenkaan pakollista, sillä putkia pystyy kierrättämään kauempaakin: lisämetrit tulevat paljon halvemmaksi kuin räjäyttelyt. Kaivurin tonkima osoitti, että lähempänä tontin sivurajaa kallio ei tule heti vastaan, joten sieltä rajalinjan tuntumasta vesi ja viemäröinti tulevat todennäköisesti aikanaan kulkemaan.

Viereen rakentava naapuripariskuntakin aloittelee omaa urakkaansa. He ovat jo rakennuslupavaiheessa, ja rustasimme jo allekirjoituksemme heidän hakemuspapereihinsa. Ilmeisesti naapuriin on nousemassa melko samankokoinen ja -tyyppinen talo kuin meille, heille tulee Omatalo. Alueen muille tonteilla ei ole nähtävästi vielä lähiaikoina tapahtumassa mitään.

Nyt sitten pitäisi tehdä päätöstä pankkien suhteen, jotta projekti saataisiin polkaistua kaikilta osin käyntiin. Seuraavaksi olisi vuorossa tontin ostaminen ja raivaustöiden aloittaminen. Kaupungin tonttisihteeri kertoi eilen, että hän valmistelee parhaillaan kauppasopimusta ja lähettelee sen ilmeisesti perjantaiksi meille. Samalla tuli kysytyksi tieasiaa: vaikka alue on kaupungin kaavatontti, se ei ole taajama-alueella. Alueelle kulkeva tie tulee yksityistieksi ja asukkaat yhdessä kaupungin kanssa muodostavat tiekunnan. Osituksesta ja kustannuksista hän ei vielä pystynyt sanomaan mitään, toivoa sopii että tienpidon hinta säilyy kohtuullisena.

Lopuksi vielä pari kuvaa kaivurin käynnistä:

Ensimmäinen kuopan paikka.

Ei näy kalliota liian pinnassa, huh!

Vaan tuossapa se kallio möllöttää. Tuohon ei putkia vedetä.