Aloituskokous

Isäntä edusti meitä tänään tontilla pidetyssä aloituskokouksessa. Paikalla oli hänen lisäkseen kaupungin rakennuslupainsinööri, oma valvojamme sekä kaivurikuskimme. Sateessa pidetty tiivis miitinki oli periaatteessa vain muodollisuus. Saimme ehdotuksen nostaa vielä 5-10 cm sokkelikorkeutta, katsotaan nyt näemmekö noston loppusiltaan tarpeellisena. Tontilta nousevat ylimääräiset maa-ainekset meillä on tarkoituksena ympätä tontin matalimpaan nurkkaan. Nurkkaa halkoo tällä hetkellä syvä oja, ja se meillä on tarkoitus siirtää kiertämään tontin rajaa pitkin. Rakennuslupainsinööri oli luvannut hankkia kaupungilta suostumuksen ojan kaivamisesta rajalle (kaupunki omistaa maat tonttimme toiselta sivulta ja alapuolelta).
 

Tämän viikon tuloksena putkikaivanto on saatu suljettua ja pihatie rakennettua piha-alueelle asti sellaiseen kuntoon, että isompi auto pystyy sitä pitkin liikennöimään. Kaivannon loppupää on vielä pienemmältä matkalta auki ja siinä on lillunut suuri määrä vettä. Tänään vesi oli tosin vähempänä, koska kaivurikuskimme oli kaivanut pitkän uoman, jota pitkin vesi on päässyt purkautumaan pois. Kaivannon päästä täytyisi vielä vetää putket talon teknisen tilan kohdalle ja upottaa talonpäätyyn paineviemärin pumppaamo.

Loput tonttimme metsäalueista ovat siistiytyneet, kiitos isännän sedän. Tämä kävi tontilla raivailemassa yhden päivän ajan, ja risukot saivat kyytiä. Oikeuksiinsa pääsi myös vanha pihlaja, joka seisoo juuri sopivasti kallion ja metsikön rajakohdassa.

Kalustemuutosten hinta oli yllätykseksemme odotettua pienempi, noin 1200 €. WC mietityttää edelleen, harkitsemme vielä yläkaapistoja sekä valolippaa…

Sähkökuvat muutoshinnastoineen saapuivat postissa odotetusti. Melko suolaisia hintoja perivät lisäyksistä, esim. yhden pistorasian lisäys maksaa 45,70 €, kuusiosainen ledivalosetti 190 € ja muutosten piirtäminen 100-300 €. Nopean alkukartoituksen jälkeen toiveissamme olisi lisätä pistorasioita sekä mahdollisesti antennirasioita, vaihtaa saunaan ja keittiön välitilaan ledivalot, kartuttaa ulkovalaistusta jonkinlaisilla seinävaloilla ja lisätä ehkä jonnekin halogeenivaloja. Jo näistä muutoksista lisähintaa tulee hetkessä ainakin tonni. Nam.

Jos viimeksi tietoon tulleita kustannuksia ynnää maarakennuksen osalta, kaivurikuskimme lasku raksuttaa tällä hetkellä kolmessa tonnissa ja maa-aineksien hinta kahdessa tonnissa.

Seuraavan kerran tontilla tapahtuu taas maanantaina. Ohjelmassa on siis seuraavaksi talopohjan rakentamista, viimeisten putkitusten vetämistä ja paineviemärin pumppaamon asentamista sekä sadevesiputkien tälläilyä. Sokkelinvalu oli alun perin aikataulutettu viikolle 42, mutta toivomme vahvasti, että homma saataisiin starttaamaan jo viikolla 41.

Lopuksi tänään napsittuja kuvia, tässä pihlajamme ja takana siistittyä tonttia:

Joskus tulevaisuudessa rakennettavan autokatoksen paikka:

Auki olevan kaivannon pää:

Pihatien alku:

Pihatien kaarros, joka on tällä hetkellä vielä kapea ja jyrkkä, mutta joka jossain vaiheessa saa lisää leveyttä:

Tulevan autokatoksen paikalta kuvattua:

Kalustesuunnittelua

Kävimme tänään istuksimassa ja tuumailemassa Domuksen toimipisteessä kalustevalintojamme. Vaikka olimme miettineet vaihtoehtoja jo etukäteen läpi, sumplimista riitti. Keittiön kohdalla venkslattiin eniten: seinämuutosten myötä keittiön kaappi- ja laskutila kasvoi ja nyt piti miettiä, minkä kokoisia ja mallisia kaappeja peruspaketin jatkoksi valitsemme. Keittiökalusteemme ovat L-muodossa, ja päädyimme kasvattamaan kokonaisuuden pituutta molemmista päistä.

Kodinhoitohuoneeseen emme aio kuivausrumpua hankkia. Sen paikalle suunnittelimme yhden lisäkaapin ja lisää laskutilaa. Makuuhuoneiden vaatekaappeihin ja eteisen kaapistoihin lisäsimme yläkomerot ja pienempien makuuhuoneiden kaapeista vaihdoimme tangot hyllyiksi.

WC jäi vielä arveluttamaan. Alataso kaappeineen ja altaineen on ok, mutta yläpuolta emme saaneet kehiteltyä ihan niin kuin oli ajatuksissa. Lisäksi emännän ja isännän välisenä vääntönä kävimme keskustelua peilikaapin tarpeesta. Lopullista ratkaisua emme vielä saaneet aikaiseksi, vaan Domuksen suunnittelija piirsi ja lupasi laskea hinnat kahdelle eri vaihtoehdolle. Pitää vielä kartoittaa IKEA ja muut paikat, löytyisikö jostain kohtuuhintaan juuri meille sopiva WC:n kalusteratkaisu.

Värivalintojamme ovat näillä näkymin lumimänty, laava ja silver. Keittiön, kodinhoitohuoneen, makuuhuoneiden ja WC:n kaapistot tulevat olemaan lumimäntyä, keittiön ja kodinhoitohuoneen tasot laavaa, WC:n taso silveriä ja eteisen kaapistot laavaa. Aikaa muutoksille on vielä, joten saas nähdä, muuttuuko mieli vielä lähitulevaisuudessa! Joka tapauksessa valitsemamme linja on selkeä ja yksinkertainen, mitään räiskyviä värejä emme kiinteisiin kalusteisiin halunneet. Jos ja kun väriä kaipaamme, sitä saamme tekstiileillä ja muilla elementeillä.

Valkoinen lumimänty ja harmaa laava:

Alkuviikosta saamme tietää kalustemuutoksista ja -lisäyksistä koostuvan muutoshinnan. Alun perin pidimme jonkinlaisena rajana kahden tuhannen euron lisälaskua, eikä vielä ole hajuakaan, kuinka paljon raja paukkuu rikki. Hieman miinusta Domukselle siitä, ettei suunnittelija osannut suoraan kertoa muutoshintoja ja kokonaiskustannusta. Tuntui jokseenkin hullunkuriselta miettiä kalusteasioita, vaikka emme tarkalleen tienneet, kuinka paljon eri vaihtoehdot tulevat maksamaan. Jos jotain kritiikkiä vielä ynnää, ei perusvalikoima värien ja materiaalien tiimoilta ole kovinkaan kattava.

Domukselta lähti mukaamme värikuvia kalustevalinnoistamme (joissa kaikki oikeasti harmaat värit näyttävät ruskeilta, yäk):

Loppuviikosta saimme yhteydenotot sähkö- ja lvi-hommien tiimoilta. Lvi- ja sähkötuotekuvat vastaanotimme jo sähköpostitse, ensi viikolla postiluukusta pitäisi kolahtaa varsinaiset sähkökuvat. Tonttikeskuksestakin saimme tietoa: saamme sellaisen Dekotalon puolesta (sama, joka kiinnitetään talon valmistuttua ulkoseinään), eikä keskusta näin ollen tarvitse tilata sähköyhtiöltä.

Louhintaporukka oli kuluneella viikolla suhteellisen tehokas! Otimme siis yhteyttä kallion räjäyttelyn tiimoilta tiistaina, ja jo keskiviikkona homma oli valmis. Kiitettävää rivakkuutta. (Odotettavissa on kuitenkin myös ihan rivakka laskukin.)

Perjantaina paljon kirottu sähköpylväs siirtyi uudelle paikalleen, vihdoin ja viimein! Homma meinasi kuitenkin mennä edelleen päin mäntyä, sillä vielä torstaina sähköyhtiön miehet olivat käyneet tarkastelemassa siirtopaikkaa ja olleet siirtämässä pylvästä ihan väärään kohtaan. Onneksi kaivurimiehemme bongasi tilanteen ja ilmoitteli isännälle, joka oli yhteydessä kaupungin rakennusmestariin. Perjantaina isäntä ajeli aamulla vielä kahteen kertaan tarkistamaan, että pylväs varmasti löytää oikean paikkansa.

Keskiviikon räjäyttelyiden jälkeen hommat etenivät ainoastaan torstaina. Silloin kaivantoon laskettiin putkia, aseteltiin eristeitä ja kasattiin hentoinen kerros eristehiekkaa päälle. Perjantai oli hiljaiseloa. Huomenna hommat toivottavasti etenevät taas täydellä höyryllä, ja hyvällä tuurilla tontti on viikon loputtua sellaisessa kunnossa, että sokkelinvaluporukan uskaltaa kutsua paikalle.

Ensimmäiset materiaalitoimitukse tontille:

Linjapukkien askartelua:

Putkia kaivantoon:

Kallio näkyvissä

Ei olisi pitänyt nuolaista ennen kuin tipahti. Tänään kaivettiin maahan reitti putkituksille ja kalliohan siellä tuli vastaan. Louhimaan joudutaan, ja ensimmäiset arviot lisäkustannuksista ovat pari tonnia. Louhittavaa on useampi kymmenmetrinen, joten kuutioita on lähdössä ihan kiitettävästi. Aikataulu venahtaa nyt ainakin muutamalla päivällä, mutta onneksi ei useammalla (kaivurin osalta suurin harmi, kun joutuu nököttämään tontilla toimettomana). Louhintaporukalla sattui olemaan hommissa vapaa väli, ja poksautusreikiä tulevat porailemaan jo huomenissa. Suojamattojen kuljetuksesta riippuu, valmistuuko homma perjantaiksi vai aiemmin. Perjantaina on lähdössä sähköpylväs uudelle paikalleen, joten viimeistään silloin pitäisi päästä peittämään kaivanto ja tilailemaan sorakuormia tiepohjalle, pihalle ja talopaikalle. Perjantaiksi on myös tilattu kaupungin mittaosastolta miehet merkkailemaan talon tarkkaa sijaintia.

Muutama kännykkäkuva kaivannosta:

Kolme varjohahmoa päivittelemässä kumpuilevaa, kallioista kaivannon pohjaa:

Isännälle täytyy antaa suitsutusta ja krediittiä asioiden järjestelemisestä. Tämä kun on palaveerannut, järkeillyt, aikatauluttanut, kilpailuttanut ja tilannut tarvikkeita, soitellut ristiin rastiin, sompaillut työpaikkansa ja tontin välillä ja niin edelleen. Allekirjoittanutta vähän harmittaa, kun omat työt vievät päivittäin 75 kilometrin päähän tontista, eikä työnkuva anna periksi olla päivisin edes puhelinapuna. Onneksi näin kiivas järjestelytahti on meidän osaltamme lyhytaikainen ja kertaluontoinen, pian hommiin jo ryhtyy Dekotalon rakennusporukka.

Domukselta soittelivat tänään kalustesuunnitteluaikaa. Olemme menossa tapaamiseen todennäköisesti ensi sunnuntaina. Vaikka visio kalusteiden suhteen on päässä suht selvä, on jännittävää päästä livenä katselemaan ja vertailemaan eri vaihtoehtoja. Tiedä vaikka mieltymykset pyörähtävätkin vielä ihan päälaelleen!

Vihdoin!

Viimein alkaa jotain konkreettista tapahtua. Tänään koitti nimittäin se päivä, kun kaivurihommat starttasivat. Kaivuri tuotiin tontille eilen, ja tänään pihatien pintamaat oli jo kauhottu syrjään. Paikalle on tulossa vielä traktori kärryineen, jolla saamme siirrettyä ylimääräiset maat tonttinurkan täytteeksi. Tarkoituksena on, ettei yhtään maakuormaa tarvitsisi viedä tontilta minnekään muualle. Nytpä sitten lähiajat ihastellaan, kun piha ja talopaikka muokkautuvat uuteen uskoon. Rakennuslupamme hyväksyttiin tällä viikolla, joten se ehtii hyvässä aikataulussa lainvoimaiseksi. Jee.

Päivän aikaansaannos:

Torstaina pidimme kaupunginmiesten kanssa pikapalaverin tontilla. Aiheena oli se perkuleen sähköpylväs, joka töröttää keskellä tieliittymämme paikkaa. Alunperin se oli tarkoitus siirtää sivurajan tuntumaan. Uusi paikka olikin jo merkattu pari metriä naapuritontin puolelle nurkkaan, mutta naapuri ei siitä innostunut. Kaupunki ei lähde kertomansa mukaan pakottamaan naapuriamme, vaan oli etsinyt uusia ratkaisuja ongelmaan. Kaupunki oli tiedustellut toiselta naapuriltamme, antaisiko tämä kaupungin lunastaa tonttinsa nurkasta maata – tarkoituksena jatkaa katua hieman pidemmälle ja kierrättää meidän liittymämme sähköpylvään toiselta puolelta. Toinen naapuri oli ihmeeksemme tähän suostunut, mutta meitä ajatus ei viehättänyt.

Olisi älytöntä kierrättää pihatietä jonkin vaivaisen sähköpylvään takia. Ensinnäkin, tie jouduttaisiin tekemään pidemmäksi ja se toisi lisäkustannuksia. Toiseksi, tien joutuisi tekemään S-malliseksi, joka olisi erittäin typerä ja tympeä ratkaisu (alkuperäisessä asemakuvassa tie kaartaa pihaan L-muodossa). Kolmanneksi, pidempi tie tarkoittaisi talvisin suurempaa aurausurakkaa. Neljänneksi, tuntuisi erittäin ristiriitaiselta ja epäoikeudenmukaiselta ratkaisulta, että koska naapurimme ei suostu ottamaan sähköpylvästä oman tonttinsa nurkkaan, me joutuisimme suvaitsemaan lisähommia- ja kustannuksia hölmönmuotoisen tien tekemisen vuoksi.

Kyselimme kaupunginmiehiltä, miksi sähköpylvään paikkaa ei ole otettu huomioon kaavoitusta tehdessä. Heidän mukaansa kaupunki oli kaavoitusvaiheessa luullut, että sähkölinja muutetaan kokonaan maakaapeloinniksi ennen kuin tontit vaihtavat omistajaa. Pyysimme kaupunkia vielä selvittämään, voisiko sähköpylvästä siirtää suunnitellusta vastakkaiseen suuntaan – kukaan kun ei ollut sitä vaihtoehtoa vielä ajatellutkaan. Perjantaina kaupunki oli kokoustanut sähköyhtiön kanssa, ja yllätys yllätys. Mihinkään uuteen tieurakkaan meidän ei tarvitse lähteä, vaan pylväs siirtyy kuusi metriä meidän tontillamme, ehdotuksemme mukaan vastakkaiseen suuntaan suunnitellusta! Nyt meillä on riittävästi tilaa tieliittymälle, eikä kummankaan naapurin tarvitse joustaa asian vuoksi. Onneksi näin, mutta uskomatonta, miten pienestä ja yksinkertaisesta asiasta osattiinkaan tehdä vaikea. Korvaukseksi sähläyksestä kaupunki laitattaa meidän tieliittymäämme rumpuputken ilmaiseksi.

Episodin päätähti:

Dekotalon myyntiedustaja otti pitkästä aikaa yhteyttä. Ei tosin sama henkilö, jonka kanssa talokaupat teimme – hän kun ei kuulemma ole enää yrityksessä töissä – vaan toinen myyjä, joka hänkin vieraili kesän aikana kotonamme ja tontillamme. Aikoo tuoda ensi viikolla pintamateriaalivaihtoehdot tutkiskeltaviksi. Pääsemme siis hypistelemään ja suunnittelemaan materiaaleja eri pintojen osalta! Olemme jo kuvastojen perusteella muodostaneet selkeitä suosikkeja, mutta lattian väristä saattaa tulla emännän ja isännän välinen vääntö. Toivottavasti materiaalien näkeminen livenä helpottaisi päätösten tekemistä.

Odottelua

Kuten monissa muissakin raksablogeissa todetaan, odotteluvaihe on kaikkein puuduttavinta. Kun haluaisi että jotain jo tapahtuisi ja silmissä kiiluvat unelmat valmiista talosta - eikä mikään kuitenkaan ole vielä varsinaisesti päässyt vauhtiin. Se puuduttava vaihe on juurikin nyt meneillään! Koneiden piti ilmestyä tontille ensi maanantaina, mutta ne eivät ehdi siihen, vaan jatkavat toisella työmaalla vielä ainakin viikon verran. Toivottavasti aikataulumuutos ei vaikuta lokakuun valuihin ja pystytyksen aloittamiseen... 

Tyhjän tontin syndroomaa on viime aikoina hoitanut (vai sittenkin lietsonut?) kiertely sisustusliikkeissä ja -osastoilla. Mukaan on alkanut karttua vähitellen yksi tavara sieltä ja toinen täältä. Tarkoituksena olisi keräillä nyt matkan varrella joitakin uuteen kotiin laitettavia sisustuselementtejä. Talon valmistuttua ei tarvitsisi sitten tuskailla epävalmiiden ratkaisujen kanssa, vaan saisi hetkessä laitettua kodin kuntoon, kun somisteet ja esineet on valmiiksi harkittu ja hankittu. Mitä nyt sitten ikinä tuleekin hankittua, kaikki menee huolellisesti säilöön ja odottamaan talon valmistumista. Ja mitäkö on tähän mennessä tarttunut matkaan? Iso, vanha omenalaatikko, purnukoita, puisia sisustuskirjaimia, kalenterikuutiot, koreja... Toivelista tuntuu kasvavan koko ajan.