26.6.2014

ARVONTA! Voita liput Asuntomessuille Jyväskylään!

H-hetki lähestyy ja pian aukenevat portit Äijälänrannan messualueelle. Asuntomessut ovat avoinna 11.7.-10.8.2014 välisenä aikana ja niiltä kävijä voi poimia taskuunsa uusimmat asumisen trendit sekä sisustamisen ideat. Joko messukutkutus on tavoittanut sinut?

Nyt sinä voit voittaa kahden hengen lippupaketin Asuntomessuille, jonka Dekotalo tarjoaa blogissani arvottavaksi!

Dekotalo esittelee messuilla kaksi talomallia, yksikerroksisen Deko 159:n ja kaksitasoisen Deko 149:n. Voit käydä kurkistamassa tarkemmat esittelykuvat talovalmistajan nettisivuilta, huikeita taloja ja otoksia. ♥ Messualueelta löydät kohteet numeroilla 30 ja 18.

Halutessasi voit käydä tykkäämässä Dekotalon FB-sivuista, mistä löydät mm. ohjeet uutiskirjeen tilaamiseksi sekä ajankohtaista infoa ja arvontaa.


ARVONNAN SÄÄNNÖT

Jaossa on kaksi päivälippua Jyväskylän Asuntomessuille, jotka voit käyttää haluamanasi ajankohtana.

  • Yhden arvan saat kommentoimalla tätä postausta. Jos kirjoitat anonyymisti, laita mukaan sähköpostiosoitteesi.
  • Toisen arvan saat, jos olet kirjautunut Bloggerissa lukijakseni tai teet sen nyt sivun oikeasta laidasta, "Liity tähän sivustoon" -painikkeesta.

Muista kertoa, monellako arvalla olet mukana. Arvonta alkaa nyt ja päättyy sunnuntaina 6.7. kello 18.00.

ONNEA ARVONTAAN!


25.6.2014

Minäkö tuon tein?


Okei, siinä on salaatinpoikasia. Sinänsä ei mitään sen kummempaa, mutta kun ottaa huomioon sen seikan, että natiaiset ovat minun aikaansaannostani, passaa jo ihmetellä.


Varsinainen salaattipeti sijaitsee etuterassin penkillä, jonne istutin jokunen viikko sitten kahteen kukkakoriin pari pussia lehtisalaatin siemeniä. En olisi millään osannut uskoa että niistä nousee yhtään mitään, pidin hommaa lähinnä kokeellisena vitsinä. Vaan tässäpä sitä odotellaan ensimmäisiä kunnon nöttösiä aamupalaleivän päälle!


Meillä ollaan muuten totaalisen lomalla, mikä näkyy blogiaktiivisuudessakin. Vaan eikös sen näin kuulukin mennä? Erityisesti jo aiemmin mainitsemistani pitkistä aamuista on otettu ilo irti ja tavoistaan poiketen isäntäkin on ollut yhtä aamu-uninen kuin minä (eikä ole ollut houkuttelemassa jo kasilta hereille). Nämä kuvat ovat tämänpäiväisiä, mutta seuraava kuva on joka-aamuinen näky - kahvinkeitin ruksuttamassa ja kupit tarjottimella odottamassa. Se keittää kuumat, joka ottaa ensimmäisen askeleen pois sängystä. Tänään kyytipoikina oli Fazerin sinistä suklaata ja vaniljakreemidonitsia.


Viime viikolla juhlimme synttäreitä ja häitä, juhannus hurahti mennä ohi siinä sivussa. Omaan kotiin juhlafiilistä etsiytyi juhannusruusuoksien verran. Telkkarista on seurattu ruutu hehkuen jalkapallon MM-kisoja ja onpa hytisty yksi isännän oma matsikin kohmeassa tihkusateessa. Olemme kierrelleet niin Kuopion kuin Iisalmenkin kesäalet ja sisustusostoksien sijaan olen pitkästä aikaa saanut päivitettyä garderoobiani. Varsinaisille, perinteisille kesäohjelmille starttilaukaus taitaa pamahtaa ensi perjantaina, kun menemme Viinijuhlille taputtamaan tassuja yhteen Anna Abreun tahtiin. Siitä viikonloppu jatkuu kotikylän pitäjäpäivillä. Niitä kesäteattereitakin voisi jo alkaa kartoittamaan!

Tänään isäntä innostui pomputtelemaan palloa meidän takapihallamme, ja minähän olin tietenkin kärppänä kameran kanssa seurailemassa. Loppuun siis otos ohi sisustusaiheiden, vilautus isännästä kesäpuuhissaan. 








18.6.2014

Stone washed morning


Kesäaamuinen tervehdys! On nämä pitkät aamut vaan älytöntä luksusta. Itse olen niin yökukkuja kuin olla ja voin, joten täysistä toimintatehoista on ennen puoltapäivää turha edes haaveilla. Työarjessa on tietenkin pakko pakertaa aikaisemmassa tahdissa, mutta lomalla todellinen luonto ottaa kyselemättä vallan. Ja hyvä niin.


Hurahdin hankkimaan H&M Homesta nuo kaksi pellavaista tyynynpäällistä. Ovat muuten tosi ihanat. ♥

Näitä kuvaillessa tuli mieleen, että seuraavaa kuvakulmaa en ole tainnut blogissa ennen näytelläkään. Sohvan takana on valkoisten Ektorpien muodostama istuskelualue, suljetun oven takaa löytyy minun ja isännän makkari ja etuoikealle jää kuvasta ulosrajattuna Saana-takkamme. Itse tykkään näkymässä erityisesti tumman ja vaalean kontrastista ja sisäkaton noususuunnasta.


Koiranputket heilautin maljakon sijaan tuohon lyhtyyn, kun hoksasin että sisältä löytyvä lasinen tuikkukuppi käy pienestä vesiastiasta. Miten sitä meinaakaan välillä jumiutua tiettyihin ajatuksiin, esineisiin, toimintoihin ja käyttötarkoituksiin - sitten kun vähän tuulettaa päätään, ihan huvittaa huomata pieniä ahaa-oivalluksia.



Olkkarin lattian karvalankamatot ovat menossa vaihtoon heti, kunhan kipuavat prioriteettilistalla kärkipäähän. Tilalle on toiveissa yksi- tai kaksivärisiä, ohuempia räsymattoja. Kaupastakin saisi, mutta haaveilen itse tehdyistä. Äiskä sai omat kangaspuut ja on viritellyt niitä pikkuhiljaa aloituskuntoon. Katsotaan, toteutuuko mattounelma lähitulevaisuudessa vaiko tuonnempana. Haaveilla kuitenkin kannattaa.


Nyt voisi ruveta mietiskelemään, että mitäs sitä tänään. Keli on edelleen kolea, joten tiedä innostuuko tässä vielä lämmittämään päiväsaunan! Pari paksua kirjaakin odottaisi herkuttelua - voi siis olla että annos suomalaista nostalgiaa on ainakin luvassa.

Ollaanko siellä ilta- vai aamuihmisiä? Ja mitä sinun päivääsi kuuluu?

16.6.2014

Rustiikkiset puulaatikot


Voi kuulkaas, nyt ammensi kesä herkkujaan! Mansikoista tai suklaapehmiksestä ei ole nyt kyse, vaan kahdesta järisyttävän valloittavasta viinilaatikosta. 


Isäntä aloitti myös kesälomansa, joten tässä on pikkuhiljaa treenailtu ja muistuteltu mieliin yhteistä lomanviettoa. Viikonloppuna täällä meidän lähistöllä, Runnilla, oli rompepäivät. Vähän jopa nolottaa myöntää, mutta minä en ole koskaan vastaavissa tapahtumissa käynyt. Kytö on kyllä ollut, joten tällä kertaa tilaisuutta ei voinut sivuuttaa.


Tiesin kyllä mitä odottaa, mutta tapahtuman koko yllätti meidät positiivisesti. Ihmisiä ja kojuja oli enemmän kuin ennalta arvailimme. Minulla oli utukuvana yhyttää romppeiden seasta jotain vanhaa ja puista kotiinviemisiksi. Ja voi sentään, kyllähän sieltä sellaista löytyi!

Näiden vanhojen, saksalaisten viinilaatikoiden kohdalla jähmetyin kuin saalistava maatiaiskissa ja kiertelin puisia ihanuuksia pohtien, mistä suunnista niiden kimppuun hyökkäisi. Liian innokkaalta ei saanut näyttää, jotta myyjä ei olisi hoksannut hötäkkääni. Olimmekin siis ovelia ja kävelimme ensimmäisellä kierroksella tyynesti näiden ohi. Takaisin palatessamme kävin sitten kaupantekoon. Oli vissiin pienesti hyötyä telkun huutokauppakeisarin tapittamisesta, kun osasin tinkiä laatikoille reilun kympin kappalehinnan.


Näissä viinilaatikoissa pidän monestakin jutusta. Tällaiselle tekstidiggarille nuo yläreunan sanaketjut ovat herkkua ja ne löytyvät myös laatikoiden toiselta puolelta. Isona plussana myös toiseen boksiin painettu numero 65, se jos mikä on mieleen. Väriltäänkin nämä ovat kulahtaneet jo kauniin harmahtaviksi. Ja voi sentään noita halkeilleita ja ruostuneita liitoskohtia - aivan ihanat! Hankala varmaan huomata siellä ruudun toisella puolella, että täällä on yksi hempukka ihan täpinöissään?

Joku toisentyyppinen sisustaja ei välttämättä tällaisia vanhoja puulaatikoita kotiinsa ottaisi, mutta itselle nämä ovat aarrelöytö. On niin kiva, kun voi sekoittaa kodin ilmeeseen rustiikkisia yksityiskohtia. Ja mikä aina merkityksellistä, laatikot on muualta kuin kaupan hyllyltä kotiin kannettu ja niillä on elämäntaival takanaan. En mahda sille mitään, että esine saa silmissäni lisäarvoa, jos sillä on pienikin tarina kerrottavanaan.

Vielä en ole osannut päättää, mihin käyttöön puulaatikot nakittaisin. Ulos en niitä raski viedä, eli sisällä ainakin saavat olla. Sen kuitenkin tiedän, että kesän sisustuspostauksissa nämä tulevat varmasti vilahtelemaan useampaan kertaan!


Muista kuulumisista sen verran, että viikonloppuna isäntä ajoi ruohomme ensimmäisen kerran. Miten tuuhea nurmi meillä jo onkaan! Rompepäivistä, ruohonajusta, jalkapallomatsista, ulkomaalauksista, Kuopion kaupunkipäivästä - niistä oli meidän kesäviikonloppumme tehty.

 

Alkava juhannusviikko pitää sisällään monenlaista. Juhlia riittää, sillä ohjelmassa on siskoni ja isännän synttärit sekä häät, joissa isännällä on bestamanin virka hoidettavanaan. Lisäksi olisi 50 metriä piha-aitaa pystytettävänä ja talo maalattavana loppuun... Mutta mikäs tässä puuhastellessa ja juhliessa, nyt on kesä! ♥




13.6.2014

Muistoisat kielot


Piipahdin eilen mökillämme, jonka metsissä kasvaa kieloja mahtavina rykelminä. Eteläisemmät bloggaajat ovat jo päässeet kuvailemaan omat kielonsa aiemmin, mutta meillä kukintavaihe on meneillään vasta nyt. Itselle kielo ei ole mikä tahansa merkityksetön kaunis kukka, vaan sillä on takanaan tunnepitoinen lataus.


Edesmennyt mummoni oli nimeltään Kielo, joten luonnollisesti kukkakaimat symboloivat itselle aina rakasta mummoa. Eipä taida olla takana yhtäkään vuotta, etten olisi kielokimppua poiminut ja mummoa muistellut. Tosin, eilen homma oli astetta haasteellisempi, kun jostain syystä äkäiset paarmat eivät olisi antaneet poimia metsiköstä kukan kukkaa. 


Useat ihmiset eivät kestä kieloja sisätiloissa, sillä niiden suloinen tuoksu on monien nenään liian voimakas. Vaikka itse ällöän useimpia hajuvesiä, jostain syystä kielojen kanssa ei ole samaa ongelmaa. Isäntäkään ei ole noteerannut kielojen tuoksua, joten meillä ne saavat ihastuttaa silmää ihan sisätiloissa. :)



Joko teillä on keräilty kieloja kotiin?




11.6.2014

Dahlietat ja riippuneilikat asetelmassa


Eilen se vihdoin ja viimein iski. Loma. Turhaan ei perinteinen viisaus ole olemassa, että lomafiiliksen saavuttamiseen menee viikko. Minulla meni himppusen kauemmin, mutta nyt sen uskon. Osansa asian tajuamiseen oli varmasti sillä, että äitini ja siskoni viettivät täällä eilisen päivän, ja fiilis oli meillä enemmän kuin kesäinen.


Kävimme kirpparilla, käppäilimme kaupungilla, herkuttelimme torilla suklaapehmikset, rilluttelimme puutarhalla, shoppailimme kaupoilla ja parkkeerasimme meille syömään itsemme ähkyyn. Melko kesäistä minusta!


Puutarhalta minulla oli missiona löytää jotakin vaaleanpunaista etuterassin valkoiseen ruukkuun. Helpommin sanottu kuin tehty! Kasvihuoneita kierrellessä ehti iskeä valinnanvaikeus, sillä paikat olivat täynnä mitä kauniimpia vaihtoehtoja.


Tarhalla kului tovi jos toinenkin, sillä kasvihuoneita oli paljon, osassa niissä kului enemmän aikaa kuin toisissa ja joihinkin piti palata kahteenkin kertaan. Lopulta sain valintani tehtyä ja päädyin tuomaan kotiin dahliettoja ja riippuneilikoita. Dahlietat antavat asetelmalle korkeutta ja riippuneilikat saavat taipua mielensä mukaan alaspäin. Tällä hetkellä olen todella tyytyväinen kukkavalintoihini, sillä sain tehtyä asetelmasta juuri sellaisen kuin visio oli mielessäni. Päiväseuralaiseni veivät kukkien lisäksi kotiinsa paprikoita ja yrttejä. Jännä seuratata, miten etenkin ne paprikat menestyvät kotioloissa!


Kuten kuvista huomaatte, meillä on talon ulkoseinissä vielä maalarinteippejä siellä täällä. Minullahan oli kaunis haave, että saisin maalattua talon loppuun sillä aikaa, kun isäntä on töissä minun loma-aikanani. No, isäntä aloittaa lomansa perjantaina, enkä kyllä todellakaan ole saanut sudittua seiniä valmiiksi tavoitetahtini mukaan. Jotenkin vaan nyt noiden valkoisten rajakohtien ja pienempien piperrysten näpertely jumittaa. Olen keksinyt itselleni vaikka minkälaista korvaavaa toimintaa, ettei olisi tarvinnut tarttua pensseleihin - ja hyvin olen siinä onnistunut! :)

Luotan kuitenkin siihen, että jossain vaiheessa maalausinto vielä iskee. Sen verran hyvin tunnen itseni, että ilman intoa ei kannata tehdä mitään. Senkin tiedän, että kunhan jossain vaiheessa repäisen taas hommat käyntiin, saan tehtyä kertarykäisyllä enemmän. Oikeaa hetkeä odotellessa siis!


Eilen saimme pihaan erään odotetun lähetyksen. Kunhan pääsemme sen kimppuun, pihan ilme muuttuu toivottavasti merkittävästi! Instagramista voit käydä jo kuikkimassa, minkälaisesta paketista ja asiasta on kyse. Instagram-profiiliini pääset esimerkiksi tämän sivun oikeasta ylälaidasta, hakemalla palvelusta nimeä deko133 tai suoraan tästä. Sieltä löytyy kuvia myös eiliseltä kesäpäivältä sekä aiempia lomakuulumisia. Varsinkin näin kesäaikana pyrin päivittämään Instaa säännöllisesti, joten vaikka blogi olisikin hiljainen, Instasta todennäköisesti löytyy päivittäin jotain uutta.

Kaunista kesäpäivää teille, me lähdemme kohta humputtelemaan lahjakorttiostoksille! ♥


7.6.2014

Sängyn toisella puolen



Aiemmassa Kesäpetaus-postauksessa jätin näyttämättä sängyn toisen puolen. Nyt siis vilkaisu ikkunanpuolilaidalle, mistä löytyy melko pelkistetty näkymä.


Yöpöytinähän meillä toimivat ukin tekemät vanhat penkit, joiden pyöreistä nostorei'istä tykkään hassun paljon.
 

Tällä hetkellä pöydän päällä somisteena on House Doctorin pieni lasiboksi ja itse kehyksiin leikelty plussamerkki. Pitäisi piipahtaa kaupassa, niin lasiboksiin saisi kätkettyä suklaisia pikkuherkkuja äkkimakean tarpeeseen. 


Enempää pikkukaunistuksia ei yöpöydälle tarvitse tai mahdu, sillä se on useimmiten vähintäänkin yhden kahvikupin valtaama. Niinkuin ennen näidenkin kuvien ottamista.

Vaan antaa pöydän jäädä nyt nököttämään, on nimittäin taas aika vetäistä rensselit niskaan ja jatkaa ulkomaalauksia. Sen voin kertoa, että tämän urakan jälkeen en kyllä koko kesänä tikkaille nouse! :)



5.6.2014

Kesäpetaus


Isoimman makuuhuoneen harmaa värisuora saa pientä kesäistä muutosta mustavalkoisista lakanoista. Ikean huoleton, aaltoileva ruutukuosi on sopivan letkeä tähän ajankohtaan.


Aiemmin makkarissa olleen pyöreän karvalankamaton vetäisin pois ja tilalle heitin valkoisen räsymaton. Leveällä räsymatolla on ikää melko paljon, ainakin toistakymmentä vuotta ellei enemmänkin. Muusta kuin maton hapsuista ei ikää kuitenkaan huomaa, sillä painepesurikäsittelyt ovat pitäneet pinnan siistinä. Kellertävät hapsut taitoin maalarinteipin avulla maton alle piiloon - olipa muuten kätevä ja nopea keinoa siistiä ilmettä.


Täällä myhistellään vielä eilistä. Näimme opiskeluaikaisen ystäväporukkamme kanssa pitkästä aikaa ja oli hurjan hauska huomata, että tytöt ja jutut eivät ole juurikaan muuttuneet. ♥ Siitä on kuitenkin jo kahdeksan vuotta, kun aloitimme fukseina yhteisen opiskelutaipaleemme. Kiitos vielä porukalle, tiedän että käytte täällä kuikkimassa! ;)

Lopuksi vielä muistutus itäsuomalaisille sisustusbloggaajille: ilmoittautumisaikaa on ensi sunnuntaihin saakka, muista siis ilmiantaa itsesi 8.6. mennessä! Ohjeet löydät täältä.


3.6.2014

Kesäiset kullerot


Sanovat, että on kesä, mutta arvatkaas mitä minä eilen tein? Laitoin lattialämmöt uudestaan päälle! Aivan mahdottoman viileä keli ja talo, ei uskoisi kesäkuuksi. Onneksi sentään tämä aamu vinkkailee lämpimämpiä merkkejä.

Löysin nämä kullerot keittiöön piristykseksi. Ne eivät ilmeisesti ole olleet moksiskaan edellispäivien viileydestä, tai sitten joku on huiputtanut niitä.


Viileää tai ei, luonto järjestää nyt ilmaisia kaunistuksia sisälle, ja vieläpä vaihtuvalla valikoimalla. Kelpaa tänne! :) 


2.6.2014

Likaisesti pihalla

Pläräsin eilen hajamielisenä Indiedaysin sisustusaiheisten postausten kuvavirtaa ja lukaisin vahingossa "Pikaiset terveiset" -otsikon likaisiksi terveisiksi. Siitä tuli mieleen, että taitaisipa olla aika näyttää meiltä nimenomaan niitä likaisia terveisiä.

Meidän kodinhoitohuoneemme pääty on ollut viime aikoina mutaisten kumppareiden ja töhryisten pihavaatteiden pyhättö. On eri kasat maalauskamppeille ja multaisille pihatyövaatteille. Kodarin ovesta on onneksi kätevä kulkea ulkoa sisälle - pääsee heti riisumaan kamppeita naulakkoon ja kipaisemaan joko suoraan suihkuun tai altaan luokse käsipesulle.


Viimeisimmäksi ulkona on touhuttu etupihan rinteen kimpussa. Spurtin innostamana on muutama ilta venynyt puolilleöin, vesisateellakin. Istutuksia ei rinteeseen olla vielä parkkeerattu, vaan touhutunnit ovat kuluneet rinteen kuorimisessa ja nurmikerroksen kottikärräämisessä.

Mehän istutimme viime kesänä nurmikon myös tuohon rinneosaan, kun suunnitelmat sen suhteen eivät olleet vielä selvillä. Talven aikana jalostui ajatus, että rinteeseen on saatava ikivihreää, tummaa koristekatetta, kiviä ja mahdollisesti vähän vettäkin. Se tiesi automaattisesti lapiohommia, jotka alkavat olla nyt melkein päätöksessä. Laskin tuossa, että rinteestä on lähtenyt nurmipintaa suunnilleen sadan neliön verran. Eipä tarvitse ihmetellä, mistä ne rakkulat ovat käsiin ilmestyneet.



Seuraavaksi saa alkaa sommittelemaan istutusten muotoja, kasvien paikkoja ja kivialueita. Meillä on metsänlaidassa paljon erikokoisia kiviä, jotka siirrettiin nurmikonperustamisen yhteydessä syrjään. Toivon, että niistä saisi tehtyä jonkinlaisia elementtejä rinteeseen.

Rinteen etualalle on nakeltu niitä vanhoja uuninkiviä, joista jo aiemmin postailinkin. Tulevan polun paikan voi jo hahmottaa pikkuisista tuijista, jotka jo olen tökännyt maahan askelreittiä reunustamaan. Polun yläpäähän on tarkoitus nakutella kesän aikana puinen patio. Isompiakin tuijia alueelta löytyy, ja ne on sommiteltu naapureihin olevaa näköyhteyttä katkaisemaan.


Nyt pitäisi päättää, millaisen perennapenkin rinteeseen tekisi. Yksi iso, vai pienempiä useampaan kohtaan? Symmetriseen vai rikottuun muotoon? Porrastetusti vai soljuen ylöspäin? Kuoritun alueen yläreuna aaltoilee, joten se antaisi mahdollisuuden aaltoiluun alempanakin.

Talon maalaaminen keskeytyi kertaheitolla, kun kelit herkesivät huonoiksi. Onneksi ehdimme vetämään yhden harmaan kerroksen kertaalleen seiniin, niin ulkopinnan keskeneräisyys ei pistä kovin räikeästi silmiin. Toivotaan, että tällä viikolla maalaaminen voisi jatkua!



P.S. Itäsuomalainen sisustusbloggaaja! Jos et ole vielä ilmiantanut itseäsi, tee se tämän viikon sunnuntaihin mennessä! Ohjeet löytyvät täältä. :)


 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...