Miten talon ääniasioiden kanssa kävi?

Olen kirjoittanut tätä blogia vuodesta 2012 saakka ja sinä aikana olen ehtinyt rustailemaan postauksia yli kahdeksansataa. Lukijamittarikin näyttää rullanneen jo lähelle miljoonaa. Tätä taustaa vasten on hauska todeta, että kaikista eniten viestiliikennettä poikinut postaus on kaikkea muuta kuin sisustusta ja seesteisiä ajatuksia. Itse asiassa tuo postaus taitaa olla myös ainoa laatuaan, jossa ei ole yhden yhtä kuvaa.

Kyse on viisi vuotta sitten julkaisemastani tekstistä, jossa käsittelin talon ääniasioita. Postauksen nimi oli "Meni vähän eri tavalla kuin piti". Tuolloin kerroin meidän Nibe-poistoilmalämpöpumpun ja Samsungin side by side -jääkaapin aiheuttamista äänihaitoista. Tai no, haitta on melko lievä ilmaisu asialle, joka vaikutti tuolloin elämänlaatuun erittäin merkittävästi.

Molemmat koneet mörisivät niin saatanallisesti, että yöunet menivät. Aiemmassa postauksessa kuvailin tilanteeseen liittyneitä tuntemuksia ja alkuvaiheen selvittely-yrityksiä. Jaoin myös ääninäytteet kummankin toosan osalta. Postauksen pääset lukemaan tästä.

Olen saanut etenkin Nibeen liittyen lukemattomia yksityisviestejä. Useammat ihmiset ovat etsineet minut somesta ja kertoneet kärsivänsä samanlaisesta äänisaasteesta. He ovat kysyneet hädissään, onko meillä löydetty tilanteeseen ratkaisua. Ilokseni olen voinut kertoa, että kyllä! Siksi siis tämä postaus: jotta muutkin samassa tilanteessa olevat löytäisivät vertaistukea, toivoa ja ratkaisuja.

Miten meillä asiat sitten etenivät? Kerrotaanpa ensin Nibestä. Meillä kävi laitetta katsomassa kaksi eri asiantuntijaa. Ensimmäinen oli ihan pihalla koko vekottimesta, kertomansa mukaan ei edes tiennyt miltä laitteen pitäisi kuulostaa, sillä hänen työnsä oli vain asentaa niitä paikoilleen. No, jälkimmäinen professori oli sitten paremmin perillä asioista. Hän totesi, että meillä oleva F750-malli on aiheuttanut ääniongelmia muissakin kodeissa. Kertoi, että laitteen ääni on kova ja joillakin epäonnisilla rakentajilla vekotin oli sijoitettu jopa kodinhoitohuoneeseen mölisemään. Asentaja ei kuitenkaan pystynyt vaikuttamaan ääneen muutoin, kuin säätämään siihen hertsirajoittimen. Rajoitin ei antanut koneen pyörittää hertsejä yli satasen. Tämä vei laitteen mörinästä kamalimman kärjen, mutta ei kuitenkaan korjannut äänitilannetta sille tolalle, että talossa olisi voinut nukkua. Öiksi sammutimme kompuran ja laite toimi pelkän sähkövastuksen varassa.

Emme tietenkään tyytyneet näihin käynteihin, vaan vaadimme Dekotalolta jatkotoimenpiteitä asiaan. Niitä onneksi saimme. Seuraavana kokeiluoperaationa oli asentaa Niben alle neljä senttimetriä paksu, kuminen vaimennusmatto. Sen virittäminen paikoilleen oli erittäin työläs operaatio, sillä käytännössä laitteesta piti irroittaa ensin kaikki putkitukset, käyttää kone kolmen miehen voimin pois paikoiltaan ja asentaa putket uudessa korossa takaisin. 

Vaimennusmatto auttoi merkittävästi. Se käytännössä katkaisi mörinän etenemisen lattiapintaa pitkin. Maton lisäksi keskustelimme myös ääntä eristävän oven vaihtamisesta tekniseen tilaan, mutta se tyssäsi ovimallien puutteeseen. Ainakaan tuolloin äänieristysoven olisi saanut ainoastaan laakamallisena, mikä ei olisi sopinut yhteen talon muiden sisäovien kanssa.

Vaikka vaimennusmatto toi merkittävän helpotuksen ääniasiaan, oli laitteen mörinästä vielä tietynasteista haittaa. Päätimme testata, auttaisiko hertsien kanssa pelailu vielä tilanteeseen ja kokeilimme pudottaa lukemia pykälä kerrallaan alemmaksi. Tämä oli toimenpide, joka toi viimeisen helpotuksen. Kokeilun kautta löytyi nimittäin hertsirajoittimeen arvo, jolla laite ei mörise. Tuo maaginen luku on 70. Sen ylittyessä mörinä kovenee, joten kevättalven 2018 jälkeen ei meidän teknisessä tilassamme ole hertsien annettu nousta yli seitsemäänkymppiin. Ja tuosta asti ovat Niben ääniongelmat olleet historiaa. Ääntä laitteesta kyllä jonkin verran kuuluu, mutta melu ei enää kantaudu arkea tai yöunia haittaavasti teknisen tilan ulkopuolelle.

Mikäli vaimennusmaton ja hertsisäätöjen jälkeen tilanne olisi vielä ollut tuskastuttava, olisimme seuraavaksi alkaneet äänieristää teknisen tilan seiniä ja ovea sisältäpäin kiinnittämällä niihin vaimennusmateriaaleja. Myös IV-kanavien äänenvaimentimet olivat vaihtoehtolistalla. Onneksi tehdyt toimenpiteet riittivät.

Summa summarum: Jos Nibe vaivaa, asenna alle vaimennusmatto ja säädä hertsirajoitin lukuun 70.

Tässä vielä idealista kaikkiin asioihin, jotka voisi yrittää Niben kanssa huomioida, mikäli laitteen hankkimista vasta suunnittelee:

• Älä missään nimessä sijoita Nibeä kodinhoitohuoneeseen, vaan erilliseen tekniseen tilaan. 
• Teknisen tilan lattiavaluun on tehtävä kunnolliset katkot siten, että äänen eteneminen asuintiloihin pysähtyy.
• Pohjakuvassa teknisen tilan huomioiminen siten, ettei se ole lähellä makuuhuoneita.
  
• Teknisen tilan seinien ja oven äänieristäminen.
  
• Ennen laitteen asentamista vaimennusmaton virittäminen alle.
• Hertsien rajoittaminen lukuun 70.
• Äänenvaimentimien asentaminen IV-kanaviin, niin kanavien alku- kuin loppupäihin. 
• Keskisormen näyttäminen niille, jotka vähättelevät ääniongelmaa.
  
• Ja jos mikään ei auta, kompuran sammuttaminen ja lämmityksen säätäminen sähkövastuksen varaan.

Toivottavasti näistä tiedoista olisi jollekulle laitteen kanssa kiroilevalle apua! En ymmärrä vielä tänäkään päivänä, miten Nibe valmistaa tällaisia pumppuja ihmisten käyttöön. Ja että niitä markkinoidaan hyvinä vehkeinä kuluttajille. Huh.

Sitten Samsungiin. Side by side -jääkaappipakastinta meillä kävi katsomassa valmistajan lähettämä korjaaja, joka ei ollut koskaan nähnytkään vastaavaa laitetta. Jotain tietoa vekottimen ongelmista Samsungilla kuitenkin mitä ilmeisimmin oli, sillä korjaajalla oli mukanaan tuuletinelementti, jonka hän vaihtoi. Vaihtamisella ei kuitenkaan ollut mitään vaikutusta mörisevään ääneen. Tämän jälkeen emme saaneet Samsungiin enää kunnolla yhteyttä, sieltä taidettiin vastata hyvin pitkillä viiveillä ja niukkasanaisesti. "Loistavaa" asiakaspalvelua.

No, jääkaappipakastimen kanssa peppuroidessa tuli huomattua, että virtojen katkaisemisen jälkeen se satunnaisesti pyörikin hiljaisesti. Aivan kuin buuttaus ja ylösnouseminen olisi saanut sen välillä toimimaan oikein. Aloin sitten tehdä niin, että aina kun laite alkoi möristä, käytin virtaa poissa. Lopulta kävi niin, että hiljaisempia käynnistyksiä oli yhä enemmän ja enemmän. Jatkoin sitkeästi buuttauksia päivistä ja viikoista toiseen ja yllättäen oltiinkin siinä tilanteessa, ettei jääkaappipakastin enää mörissyt. En enää muista, menikö tähän useampi kuukausi, mutta vuoden 2018 aikana tämänkin rakkineen kanssa helpotti. Nykyisin mörinöitä ei ole kuulunut - ainoastaan sähkökatkojen jälkeen mörinävaihde voi laueta päälle, mutta sen saa nollattua käynnistämällä laitteen uudestaan itse.

En ole sähköinsinööri enkä ollenkaan tajua, mikä logiikan mukaan tällainen jääkaappikorjaus on edes mahdollista, mutta näillä toimenpiteillä sain Samsungin itse taltutettua. Jos siellä ruudun toisella puolella on enemmän tietoa tai näkemystä asiasta, kuulen erittäin suurella mielenkiinnolla, mihin tällainen perustuu. Voiko teknisellä laitteella olla kuvatunlaisia lastenvaivoja?

On ollut superhuojentavaa, että äänivaivat ovat historiaa. Sen muistan viiden vuoden takaa, että äänituskailuun toi oman lisänsä ihmisten suhtautuminen asiaan: ne, jotka tunnustivat ongelmien olemassaolon, auttoivat selviämään ahdistuksen tunteiden kanssa. Ne, jotka vähättelivät tai eivät reagoineet ollenkaan, lisäsivät tuskaa. Empaattisuus onkin jännä ilmiö - miten porukka voikaan olla niin kahtiajakautunutta, että empatiakykyä löytyy joko paljon tai ei ollenkaan? Tähän liittyen muistuu mieleeni eräs absurdi tilanne, jonka koin näiden ääniasioiden tiimoilta pari vuotta alkuperäisen postaukseni jälkeen. Pakko kertoa se teillekin. 

Tuolloin olin eräässä keskustelutilanteessa, joka ei liittynyt meidän talotekniikkaamme yhtään mitenkään. Yhtäkkiä eräs henkilö alkoi keljuilla minulle luonnehtimalla minua ääniyliherkäksi. Olin pöllämystynyt, kun hän perusteli analyysiaan sillä, että "Teidän jääkaappikin piti vaihtaa, kun sinä et kestänyt sen ääntä". Minun vastatessani ällistyneenä, ettei meillä ole uutta jääkaappia, hän alkoi jankkaamaan, että kyllä on. Ja siinä me sitten väittelimme, onko meillä uutta jääkaappia vai ei, kunnes keskustelun muut osapuolet puuttuivat asiaan. Jälkeenpäin muistan miettineeni, oliko henkilön tarkoitus noin puhtaasti vain ilkeillä, vai oliko hänen luetunymmärtämisensä ollut noin heikolla tasolla - ehkäpä kyse oli lopulta molemmista seikoista. Nyt järjenvastainen tilanne enää naurattaa ja pikemminkin laittaa pohdituttamaan, onkohan täällä pikkukylämme vesijohtovedessä kaikki kunnossa, kun tuollaisia tapauksia tänne siunaantuu. :') No, vitsit vitsinä - kaikilla ei kapasiteetti yksinkertaisesti riitä normaaleihin käytöstapoihin ja yleensä juuri tällaiset ihmiset pitävät tapanaan etsiä muiden elämistä pistokohtia, joilla ilkeillä. Klassista kiusaamista, johon löydetään ainekset vaikkapa sitten toisen ihmisen kodin ääniasioista.

Teille muille ääniasioiden kanssa tuskaileville lähetän etähalin. Ongelmat ovat todellisia jokaikiselle äänihaittoja kokevalle eivätkä parane sillä, että joku ulkopuolinen vähättelee tilannetta. Siispä toivotan tsemppiä ja jaksamista puskea eteenpäin asioiden kanssa - jokaisella on oikeus hiljaiseen ja tuskattomaan kotiympäristöön. ♥

Hymyjä!

Mikä on sinun fokuksesi vuonna 2023?

Tammikuun alkupuoli on aina jollain tavalla innostavaa aikaa. Koko vuodenkierto on vielä edessä ja kirjoitettavana on yli kolmesataa tyhjää sivua. Periaatteessa mikä vain on mahdollista, ja se kutkuttaa.

En ole oikein koskaan syttynyt uudenvuodenlupauksista, sillä ne ovat liian höttöisiä handlattaviksi. Lupausten sijaan olen aina tykännyt tavastani koota edellisvuoden kohokohdat kuukausi kuukaudelta yhteen - ne antavat läpivalaisun siitä, mikä elämässä on tuntunut merkitykselliseltä ja mielekkäältä. Kun pysähtyy menneen äärelle, on tulevaisuuteen fokusoituminen virtaviivaisempaa.

Tälle vuodelle oma pääfokukseni on jo aika selkeä. Aion keskittyä yhden isomman muutoksen toteuttamiseen ja muut elämän osa-alueet saavat joustaa ja mukautua sen edestä. Tämä tulee vaatimaan pinnistelyä ja kompurointiakin, mutta se ei haittaa - tiedän, että oikea aika muutokselle on nyt. Omalla kohdallani suuremmat muutokset vaativat aina pohjatöitä ja tätäkin olen suunnitellut jo kaksi vuotta. :') Vielä en kuitenkaan spoilaa teitä tämän enempää, palailen asiaan myöhemmin tänä vuonna.

Pääfokuksen lisäksi aion pitää matkassa mukana joitakin pienempiä polttopisteitä, jotka olen käytännön kautta todennut toimiviksi. Ensimmäinen niistä on peruselintoiminnoista huolehtiminen. Riittävä uni, järkevä ruokavalio ja tarpeeksi reipas liikuntamäärä luovat hyvinvoinnille niin perustavanlaatuisen pohjan, etten haluaisi tinkiä niiden huomioimisesta. Jos ei optimaalisella, niin ainakin kohtalaisella tasolla yritän fokusoitua näihin.

Toinen vaalittava pikku-ulottuvuus on henkinen hyvinvointi ja ylipäätään oma asenne elämää kohtaan. Omasta mielestäni olen menneinä vuosina saanut kehiteltyä yhä parempia työkaluja psyykkisen tasapainon säilyttämiseen ja näitä välineitä aion huoltaa edelleen. Yhtenä itselleni olennaisimpana oivalluksena olen löytänyt mittakaavan, jolla mitä tahansa asiaa voi suhteuttaa oman elämän perspektiiviin. Tämän myötä olen huomannut, että vain aniharva asia on henkilökohtaisesti merkityksellinen tai mielipahan arvoinen.

Kolmas keskittymisen aihe on toimeliaisuus. Minulle onni syntyy tekemisestä: siitä, että joka viikko olisi jotain kivaa puuhasteltavaa. Tämä vaatii välillä kekseliäisyyttä, sillä aina puuhasteluideoita ei synny noin vain. Yritän kehitellä ja ylläpitää listaa vaihtoehdoista, joihin voisin erilaisissa hetkissä tarttua. Toimeliaisuus paitsi ylläpitää onnellisuutta, se auttaa palautumaan työn ja muun elämän kuormituksesta.

Bonuksena tulee sosiaalinen harmonia. Tähän ei voi aina itse vaikuttaa, siksi se on mahdollinen lisäetu kokonaisuudessa. Viime vuosina olen ollut todella kiitollinen kaikista luotettavina pitämistäni ihmissuhteista ja vieraammistakin kahvittelututuista - se, että saa käydä elämää ja sen ilmiöitä läpi ihmisten kanssa, antaa itselleni paljon. Ehkä tässä on tullut tehtyä jotain oikein sosiaalisella rintamalla, sillä viime vuosina olemme saaneet nautiskella yltäkylläisesti monenmoisesta seurasta. Aina näin ei ole ollut, joten siksi tilannetta osaa arvostaa.

Kaikki eivät tarvitse elämäänsä päälinjoja tai fokuksia - tiedän, että jotakuta ne voivat jopa ahdistaa. Itse kuitenkin kaipaan struktuuria elämääni. Se helpottaa eteen tulevien asioiden ennakointia ja auttaa valitsemaan suuntaa eri tilanteissa. Kilpailuviettiä minulla ei ole pätkääkään, mutta henkilökohtaisella tasolla motivoidun suunnitelmista ja niiden mukaan etenemisestä. Tavoitteisiin pyrkiminen on ihanaa!

Jos haluat lähteä ajatusleikkiin mukaan, olen koonnut muutamia apukysymyksiä tämän vuoden fokuksen hahmottelun avuksi. Ready?

Käytä hetkinen viime vuoden reflektoimiseen. Voit kelata vuoden 2022 tapahtumat kuukausi kuukaudelta läpi tai miettiä vastaukset ainakin näihin kysymyksiin:

• Missä koet onnistuneesi? Miksi niin tapahtui?
• Mikä meni mönkään hyvistä suunnitelmista huolimatta? Miten tällöin reagoit?
• Mitkä asiat toivat sinulle eniten energiaa, iloa ja innostusta?
• Minkä asian haluaisit toistaa tulevaisuudessa?
• Entä mikä on ehdoton ei?

Suuntaa sitten ajatukset eteenpäin ja mieti seuraavia asioita:

• Mikä asia saa sinut sellaiseen flow-tilaan, jossa ajantaju katoaa?
• Kenen kanssa huomaat innostuvasi eri asioista?
• Mitä tekisit, jos raha ei olisi este?
• Millaisia uusia asioita haluaisit oppia?
• Miltä unelma-arkesi näyttää ja tuntuu? Mitä siihen vaaditaan?

Ehkäpä näiden kysymysten avulla saat hahmoteltua konkreettisia steppejä vuoden 2023 fokuksen muodostamiseksi. Tämän tyyppinen pohdiskelu auttaa ainakin itseäni ohjaamaan polttopistettä niihin asioihin, joihin kannattaa mielekkäässä elämässä keskittyä. Ja kun tarkemmin ajattelen, niin olennaisen äärelle syventyminen on oikeasti auttanut karsimaan myös niitä omassa todellisuudessa turhia ja epämieluista oloa aiheuttavia asioita pois. Tiettyyn rajaan asti pystymme ihan oikeasti päättämään oman kurssimme suunnan.

Inspiroivia talvipäiviä!

 

 

Sisustuskalenteri vuodelle 2023

Se on moro, tammikuu 2023! Tällä kertaa uuteen vuosilukuun on päässyt nopeasti kiinni. Luulen, että etenkin tämän päivän auringonpaiste on vaikuttanut asiaan paljon: kirkkaalta taivaalta paistanut aurinko on tuntunut kuin toiselta universumilta monta viikkoa kestäneen harmaan kelin jälkeen. Tällaisia päiviä lisää!

Tällä kertaa minun ei ollut tarkoitus turista pidempiä pätkiä, vaan tulin postaamaan linkin vuoden 2023 sisustuskalenteriin. Kalenterin runkoidea on sama kuin aikaisempina vuosina. Itse olen tykännyt printata tiedostoa A3-kokoisena työhuoneen seinälle, joten jos sinulla on käytössäsi isompi tulostin, suosittelen tuota astetta suurempaa kokoa.

Kalenterin pääset tallentamaan ja tulostamaan itsellesi tästä linkistä. Halusitpa sitten suoraan tulostaa tai pelkästään tallentaa tiedoston, klikkaa "Tulosta"-painiketta. Sitä kautta pääset tekemään molemmat toiminnot.

Hymyjä!