1.9.2021

Säästösyyskuu


Helou, säästösyyskuu! Olette ehkä somesta huomanneet, että syyskuu on monelle kuukausi, kun kesän humputtelut on humputeltu ja on aika kohdistaa katse kukkaronnyöreihin.

Tein teemaan sopien Blawhille ilmaismateriaalia ja ajattelin, että olisi mukava sivuta aihetta täällä blogissakin. Heti alkuun on kuitenkin todettava, että minulle jokainen kuukausi on säästökuukausi: olen kalibroinut oman taloudenpitoni jo kuusi vuotta sitten tiettyyn moodiin ja nuo samat asetukset porskuttavat edelleen samalla mallilla - kuukaudesta toiseen, oli kesä tai talvi.

Säästäminen on aihe, jota rakastan valtavasti. Oma elinympäristöni kuitenkin rajoittaa aiheesta löpisemistä aika vahvasti ja olenkin todennut, ettei minun kannata sivuta omia lukujani julkisesti. Yleisellä tasolla puhuminen on kuitenkin enemmän kuin tarpeellista!

Säästämisen kannalta on olennaista tietää omat tulonsa, tunnistaa kulunsa ja hallita menonsa. Tätä varten tein (ylimmässä kuvassa näkyvän) täytettävän pohjan, jossa seurataan kuukauden tuloja ja menoja. Niiden perusteella lasketaan säästöön jäänyt euromäärä. Simppeli paperi on otsikoitu nimellä Säästökuu, jotta sitä voi käyttää minä kuukautena tahansa. Otsikon vieressä olevaan lippuseen voi merkata kuukausitiedon vaikkapa näin: 09/21.

Itselleni kaikki kuusi viimeistä vuotta ovat olleet säästämistä ja investoimista nykyisiin tiluksiin (puhumattakaan sitä aikaisemmista säästövuosista Iisalmen kodin kanssa): kun ostimme rantatontin syksyllä 2015, on joka ikinen ylimääräinen killinki kulunut rakentamiseen. Viimeisin vuosi on ollut railakasta loppukiriä, kun olemme saaneet valmiiksi puuvaraston, autokatoksen, pihanlaiton ja kesken olleen sisäsaunan. Tonnit ovat näissä hommissa vilisseet silmissä, kuten jokainen rakentaja tietää. Kesällä koitti historiallinen käännekohta, kun kotiin liittyvät säästökohteet loppuivat ja pääsin aloittamaan säästämisen jotain ihan muuta varten. Aika muikea fiilis.

Oma säästämiseni on tavoitteellista ja sitä varten minulla on jämpti suunnitelma. Tähän liittyy toinen tekemäni ilmaispohja: bujoilijoille tuttu tracker, jota käytetään säästötavoitteen seuraamiseen. Se löytyy seuraavasta kuvasta. Sain toiveeksi tehdä pohjan viiden tonnin keräämiseen, mutta sen lisäksi PDF-tiedostosta löytyy myös blanco pohja vapaavalintaisen säästösumman kerryttämiseen. Trackerissa lokeroita väritetään sitä mukaa, kun säästösumma karttuu.

Rehellisyyden nimissä mainittakoon, että omat trackerini ja säästölaskelmani eivät ole tällaisessa paperisessa muodossa, vaan aivojeni sopukoissa. Olen niin tietoinen omista tuloistani ja menoistani, että pystyn kalkuloimaan niitä suoraan päässä. Jos nyt joku kysyisi, paljonko minulla on (käyttö)tililläni tällä hetkellä rahaa ja kuinka paljon sieltä kuluu kauppaostoksiin ennen seuraavaa palkkapäivää, osaisin sanoa luvut lähestulkoon euron tarkkuudella.

Oma säästämistapani on hyvin simppeli. Kun palkka kilahtaa tilille, siirrän siitä automaattisesti tietyn euromäärän sivuun - summa on pysynyt samana lähes kymmenen vuotta. Mikäli palkkakauden lopussa tilille on jäänyt ylimääräistä rahaa, siivoan nekin säästöön. Materian hankkiminen ja kaupoissa pyöriminen ei ole minulle mielekästä, mikä tekee säästämisestä helppoa.

Säästäminen ja raha ylipäätään on aihe, josta saisin eriteltyä useammankin postauksen. Tuntuu jopa siltä, että meikäläisellä olisi patoutunutta rahapuhetta sisällään. Yksi tämän postauksen jatko-osa olisi se, että mielestäni (tavoitteellinen) säästäminen tarvitsee rinnalleen kaksi muutakin ulottuvuutta: tienaamisen ja sen, että säästetyt rahat alkavat tuottaa. En kuitenkaan omasta kiinnostuksestani huolimatta taida tarttua teemaan laajemmin, sillä kuten sanoin - elinympäristö rajoittaa. Pitäydyn anonyymissä keskustelussa ja ajatuksenvaihdossa somen syövereissä. Onneksi sentään samassa taloudessa asuu mies, joka on kiinnostunut aiheesta kanssani! ♥


Jos sinulle olisi hyötyä tällaisista säästöpohjista, pääset lataamaan ne ilmaiseksi täältä.

Mukavaa syyskuuta sinulle - säästitpä tai et. :)



15.8.2021

Bye bye, kesä!

Vaikka sitä kuinka uskottelisi muuta itselleen, niin kesä loppuu joka vuosi koulujen lukuvuoden alkuun. Niin nytkin. On siis aika kiittää ja hyvästellä suvi 2021 touhuineen - joita muuten riitti!


Tämä kesä oli supersosiaalinen, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Nähtiin entisiä ystäviä, tutustuttiin uusiin ja tehtiin maailmaa paremmaksi. Vierailtiin ristiin rastiin. En lopulta enää pysynyt laskuissa, monetko kahvikattaukset sain tehdä meidän ruokapöydän ääreen - ihanan monet!

Kotihommina saatiin autokatos maalattua, terassit valtattua, kevään istutukset pidettyä hengissä ja uimaranta kohennettua. Pestiin mattoja, raivattiin risuja ja katseltiin auringonlaskuja. Kärvisteltiin helteissä, nautittiin jalismatseista ja syötiin hyvin. Suppailtiin, saunottiin ja uitiin.

Kulttuuriakin päästiin pitkän tauon jälkeen kuluttamaan. Käytiin kesäteattereissa, roadtrippailtiin ja pelattiin pakopelihuoneita. Käytiin kirjastossa ja ysärifestareilla. Eräjormailtiinkin.



Tuntuu, ettei tämän täyteläisemmin olisi osannut enää kesää viettää. Olikohan tämä paras kesä ikinä? Toivon, että näistä kuukausista saisi otettua mallia syksyn ja talven varalle: jospa nyt osattaisiin lähteä viime vuotta aktiivisemmin kotikunnan rajojen ulkopuolelle ja tipoteltaisiin menoa ja meininkiä arkikuukausiinkin. Koronasta huolimatta.




Kiitos, kesä 2021! Jäät kauniina muistoihin.


3.8.2021

DIY: Tarjoilualunen

Ihanaa sadepäivän iltapäivää! Tänään on saanut hyvällä omallatunnolla nysvätä peiton alla ja datailla tietokoneella, kun ulkohommille ei ole ollut mitään asiaa. Mahtavaa, että viimeinkin saadaan vettä taivaalta! Viileämmät päivät ovat houkutelleet pintaan DIY-innostuksen ja sainkin juuri valmiiksi pikkuprojektin, joka on ollut nice to try -listalla talvikuukausista saakka.



Kokeilin tehdä kaksi sateenkaaren muotoista tarjoilualusta suolataikinasta, jonka valmistamiseen löytyvät tarvikkeet jokaisen kotikeittiön kuivakaapista. Idea näihin syntyi nähtyäni kuvan OYOY:n silikonisista Rainbow-pannunalusista, joita todennäköisesti toivon vielä joululahjaksikin. En kuitenkaan malttanut odottaa jouluun, vaan halusin kokeilla, miten omien versioiden tekeminen onnistuisi. Ja hyvinhän se luisti!

Tekeminen oli todella simppeliä:

1. Taikina valmiiksi (3 dl vehnäjauhoja, 1,5 dl suolaa, 1,5 dl vettä ja 1 rkl öljyä), anna tekeytyä noin tunti.
2. Sateenkaaren muotoilu mahdollisimman tasaisista pötkylöistä. Kokoa sateenkaari suoraan uunipellillä olevan leivinpaperin päälle.
3. Kuivatus uunissa. Aika riippuu massan paksuudesta, itse kuivatin näitä 125 asteessa kolmisen tuntia.
4. Maalaaminen. Nämä maalasin varastosta löytyneillä seinämaaleilla.

Kuumuutta ja kosteutta en usko itse tehtyjen alusten kovin hyvin kestävän, vaan tarkoitus on käyttää näitä neutraaleissa olosuhteissa kahvikupin ja tarjoilukippojen alusena sekä koristeena.


Muotoilukytöä jäi vielä vähän päälle ja mietinkin, miten voisin soveltaa kalanruotokuviota vastaavien tarjoilualusten tekemiseen. Voi olla, että loppukesän mittaan innostun vielä kokeilemaan vol. 2 -versioita!

Loppupäivän mission impossiblena olisi käyttää Armas kastumatta lenkillä (pojulla ei ole vielä omaa sadetakkia) ja piipahtaa kirjastossa. Ehkä sadepisaroiden ropina houkuttelee myös mökille puusaunan lämmitykseen.

Tunnelmallista tiistaita!



25.7.2021

Kylpyhuone

Halleluja, meidän talo on valmis. Käytännössä kyse oli saunan lauteiden valmistumisen jälkeen (klik) enää kylppärin kattolistoista, wc-päätyyn johtavan kulkuaukon kulmalistoista sekä seinässä olevan shampoosyvennyksen metallilistoista. Vaikka kötösteltäviä listoja ei ollut määrällisesti paljoa, meni niiden värkkäilyyn kuitenkin reilusti aikaa. Mutta täällä ne nyt ovat paikoillaan ja nautin viimeistellystä jäljestä joka ikinen kerta tilaan kävellessäni!

Listoitushommien valmistuminen tarkoittaa sitä, että pääsen viimein julkaisemaan tämän pesuhuonepostauksenkin. Olisittekohan arvanneet, että tila on meillä näin tummasävyinen? Aikaisemmassa Iisalmen kodissa meillä oli kylppärin seinät valkoista laattaa, joten tämä nykyinen ilme on siihen verrattuna täyskäännös. Tänne halusin pesämäisempää, hiukan marokkolaisvivahteista tyyliä.

Seinät on laatoitettu tummanharmaalla Etsy-laatalla, jossa on betonia jäljittelevä pintakuviointi. Se ei kunnolla erotu näistä kännykällä otetuista kuvista, vaan jälki harmittavasti pikselöityy. Tykkään kuitenkin laatoista kovasti, vaikka raksan valmistuessa eräs viimeistelytiimin jäsen neuvoikin minulle pesuaineet laattojen pinnassa olevan härmän poistamiseen. Heppu ei hoksannut asiaa, vaikka yritin selittää, että kuviointi kuuluu laattaan. :') Tiililadonta oli must-juttu, jonka halusin.

Lattiassa jatkuu sama iso Casablanca Grigio -laatta kuin kodinhoitohuoneessa ja keittiössä.

Sadesuihkut ovat Oraksen Optima-mallia ja niiden alla olevat linjalattiakaivot ovat Unidrainilta. Musta Domus-hyllykaluste on samaa sarjaa talon toisen wc:n (klik) kanssa, mutta täällä kalusteen pinta kestää kosteutta. Hana on Ikeasta. Otsoson Via -valopeili on ollut todella mieluisa: sen ääressä on helppo meikata pimeinä talviaamuina ja peilin valo antaa tunnelmallisen yleisvalon. Sen kaverina käytämme tilan valaistukseen suihkujen yläpuolella olevaa, kattolistan viereen integroitua ledinauhaa. Kylppärin katossa on myös kaksi isoa, himmentimellä toimivaa yleisvalaisinta, mutta niitä tarvitaan oikeastaan vain harvoissa siivoustoimenpiteissä (esimerkiksi lattiakaivoja putsatessa). Vinosti seinän kupeelta tuleva valo luo jännällä tavalla spa-fiilistä, ja siitä tykkään kovasti.

Tuntuu, että hartioilta on lähtenyt monta kiloa huolehdittavia asioita pois, kun talon voi sanoa olevan valmis viimeistä listaa myöten. Jos jostakin etapista osaa nauttia, niin tästä!

Kesäterkkuja!



16.7.2021

Tee roadtrip!

Minä ja mies rakastamme kotimaan roadtrip-matkoja. Reissutapa sopii meille, sillä tykkäämme ahmia lomakohteista houkuttelevimmat tärpit ja siirtyä sitten seuraavaan etappiin.

Viime viikolla teimme täksi kesäksi suunnitellun matkan. Ajelimme ensin yöksi Savonlinnaan; siellä kävimme tutustumassa Olavinlinnaan ja seilasimme höyrylaivalla Saimaan maisemissa. Ohjelmaan kuului myös torikahvit lörtsyineen, satamassa tsippailua, illallinen Hawannassa ja auringonlaskun seuraamista kattoterassilta.

Savonlinnasta jatkoimme matkaa Punkaharjulle. Kävimme katsastamassa Saimin tilukset ja ajelimme harjumaisemien läpi Imatralle. Imatran pitstopin tarkoituksena oli tiirailla Valtionhotellia ja koskialuetta. 

Toinen yöpymiskohteemme oli Lappeenranta. Siellä asialistalla oli hieman shoppailla ja syödä ennen ystäväperheen luona kyläilyä. Illalla ehdimme vielä pelaamaan pakohuoneeseen ja viettämään aikaa satama-alueella. Ennen kaupungista lähtöämme kävimme kävelemässä läpi hiekkalinnaveistokset, joista oma suosikkini oli sympaattinen Hugo-hahmo.

Lappeenrannasta reissasimme Ideaparkin kautta Tampereelle. Ensimmäisenä ohjelmanumerona oli jälleen pakohuonepeli, jonka jälkeen fiilistelimme kaupungilla syöden ja hengaillen. Illankähmässä kipaisimme vielä Tornin huipulle Moro Sky Bariin maisemia katselemaan.

Seuraavana päivänä kiertelimme vielä hetken Ratinassa, ennen kuin suuntasimme Jyväskylään. Aikataulutimme sinne parin tunnin ylläripysähdyksen, jonka missiona oli tehdä timanttiryöstö (eli pelata pakohuone) ja käydä syömässä. Keski-Suomesta matka jatkui Kuopioon, missä kävimme nautiskelemassa Rauhalahden kesäteatteriesityksestä. Sen jälkeen olikin jäljellä enää lyhyt ajohuikonen kotipihaan.




Majoitus on meille olennainen osa reissukokemusta. On mukavaa kirjautua hotelliin, nautiskella ilmastoidusta huoneesta (varsinkin tänä kesänä!) ja herkutella monen sortin aamiainen hitaine aamukahveineen. Muitakin yöpymisvaihtoehtoja on kyllä tullut vuosien aikana kokeiltua, mutta ne ovat vain kirkastaneet sitä linjaa, että hotellimatkailu on meidän juttu.

Jotta roadtrippailu onnistuu, se vaatii muutamia toimenpiteitä. Ensinnäkin, suunnittelu on kaiken A ja O. Meidän matkat alkavat aina sillä, että päätämme suunnan: lähteäkö länteen, itään, etelään vai keskelle Suomea. Tähän saakka fiilis suunnasta on tullut suht helposti. Sitten lyömme lukkoon vähintään kolme paikkakuntaa valitulta sektorilta ja pyrimme tekemään hotellivaraukset valmiiksi. Useimmiten yksi yö kullakin paikkakunnalla on meille tarpeeksi (paitsi Turussa ja Tampereella vierähtää helposti enemmäkin).

Hotellivarausten ohella alkaa aktiviteettien haarukointi: mitkä tärpit haluaisimme nähdä tai kokea. Niiden perusteella reittisuunnitelma tarkentuu. Joinakin vuosina keikat ja muut tapahtumat ovat rytmittäneet reissujen ajankohtia ja reittejä tarkemmin, nykyisin ei niinkään. Aktiviteetit kartoitamme yleensä laajalta alueelta, sillä reitit voi rakentaa useampien paikkakuntien kautta vaikkei niissä kaikissa yöpyisikään.

Tekemisten ja kokemisten etsimiseen käytän etukäteen huolella aikaa, sillä äkki-istumalta ei hyvää plääniä synny. Google on pettämätön suunnittelukaveri. Yleensä käyn läpi kohdepaikkakuntien matkailusivut ja tapahtumakalenterit, sekä Tripadvisorin suositukset. Etsiskelen alueelta esimerkiksi kesäteattereita, keikkoja, muita meitä kiinnostavia tapahtumia ja must see -kohteita. Parhaimmat ravintola- ja kahvilasuositukset löytyvät poikkeuksetta blogeista. Hakusanat "Mitä tehdä (esim. Savonlinnassa)?" antavat yleensä kivoja ideoita.

Sitten kun aktiviteetit on haarukoitu, ne lukitaan löyhästi ja aikataulutetaan paikoilleen. Minulle muodostuu aina aivoihin lukujärjestys reissun kulusta, mikä helpottaa matkan stukturointia huomattavasti. Miestä varten kirjaan suunnitelmat aina paperillekin. Aikataulutus on ehdottomasti yksi meikäläisen vahvuuksista: minun on tosi helppo ennakoida, kuinka paljon aikaa kulutamme missäkin kohteessa ja paikkojen välisissä siirtymisissä. Tämän ansiosta pystyn sujuvasti arvioimaan, mitä kaikkea ehdimme roadtripillä tekemään.

Reissussa on kuitenkin tarpeen jättää tilaa optioille. Ajelureitin varrella tulee AINA mieleen ex tempore -ideoita, kuten vaikkapa nuorten yleisurheilun MM-kisat kesällä 2018. Suunnitelmia on hyvä osata myös muuttaa: viime viikon reissulla meidän oli aluksi tarkoitus mennä Viikinsaaren kesäteatteriin Tampereella, mutta koska Kuopion Rauhalahti osui reitille ja vaikutti kiinnostavammalta, vaihdoimme teatterisuunnitelmia lennosta.

Tältä reissulta jäi myös vielä paikkoja takataskuun: Lappeenrannan kohteista olin laittanut itselleni ylös Wolkoffin talomuseon ja katujunakierroksen, JOS sellaisille sopivaa aikarakoa olisi. Ei ollut (ja lähtöaamuna Tampere-kiilto oli silmissä jo pakottavan vahva), joten nämä aktiviteetit jäivät tällä kertaa vain ehdotuksiksi - sellaisia on joka tapauksessa kätevä olla.

Myös tsippailuaika on tärkeää. Me tykkäämme kävellä kaupungin keskustoissa, koluta tärkeimmät kadut, tunnelmoida satama-alueet ja istahtaa keskelle (kesä)idylliä. Kaupungilla kulkemalla pystyy parhaiten aistimaan kunkin paikkakunnan vibat - meille kertyykin joka reissulla aina kymmeniätuhansia kävelyaskeleita, enemmän kuin kotiarjessa. Kaikista viihtyisimmät surinat ovat tainneet meidän kokemuksella löytyä Turun jokirannasta.




Meidän roadtrippimme kestävät yleensä vajaan viikon, neljästä päivästä seitsemään.
Tässä esimerkkejä eri vuosien reittilinjoista:
 
2011 ja 2012
Ei ihan tarkkoja muistikuvia, mutta Pietari - Helsinki - Tampere - akselilla ollaan pyöritty näinä kesinä
 
2013
Jyväskylä - Tampere - Kuopio
+
Pohjanmaan pieniä paikkakuntia - Tuuri - Seinäjoki
 
2014
Kristiinankaupunki - Vaasa - Kokkola
 
2015
Tanskassa Kööpenhamina - Roskilde - Odense - Länsirannikko - Itärannikko
 
2016
Kotka - Porvoo - Seinäjoki

2017
Mikkeli - Fiskars - Turku - Naantali - Hanko
 
2018
Pori - Rauma - Turku - Maarianhamina - Ahvenanmaan ympäriajo - Naantali - Sappee - Tampere
 
2020
Turku - saariston rengastie paikkakuntineen (erityisesti Nauvo) - Tampere
+
Turku - Uusikaupunki - Mathildedal
 
2021
Savonlinna - Punkaharju - Imatra - Lappeenranta - Tampere - Jyväskylä - Kuopio

Varsinaisten roadtrippien lisäksi olemme tehneet yöpymispyrähdyksiä yksittäisiinkin paikkoihin, niistä voisi listata ainakin Oulun, Kolin ja Kalajoen suositusten arvoisiksi käyntikohteiksi. Päiväreissuja olemme tehneet lähidestinaatioihin ja kauempaa tännepäin matkustaville vinkeiksi voisi heittää Kuopion ohella vaikkapa Joensuun, Kajaanin, Vuokatin ja Tahkon.

Kun miettii, mitä sitten eri kohteissa voisi tehdä, tässä ideaksi meidän reissujen hakusanoja ja aktiviteetteja:
  • pakohuonepelit (kuuminta hottia juuri nyt)
  • kesäteatterit
  • konsertit (meillä eniten plakkarissa ysäriä, Pandoraa ja Kristaa)
  • sisävesiristeilyt
  • rannat (Kalajoki, Yyteri, Nallikari ja Vaasan Hietasaari meidän lempparit)
  • Asuntomessut (ennen, ei enää nykyisin)
  • yleisurheilu-, biitsifutis-, hiihto- ja lentopallokisat
  • linnat (meillä viimeisimmäksi tuo aiemmin mainittu Olavinlinna sekä Kastelholman linna Ahvenanmaalla)
  • museot (viimeisimmäksi mieleen jääneitä ovat Uudenkaupungin Bonk sekä Turun Luostarinmäki)
  • putiikit (näitä pitäisi osata tallettaa muistiin pitkin vuotta - hankalampi löytää tai muistaa äkisti)
  • näköalapaikat
  • suppailu (tämä ennen kuin hankittiin omat laudat)
  • kahvilat (Pyynikin munkkikahvila!)
  • ravintolat (usein mietitään etukäteen, mihin halutaan mennä, joskus valitaan lennosta)
  • käsityöläisalueet (esim. Joensuussa Taitokortteli ja Kuopiossa Pikku Pietarin torikuja)
  • vanhan kaupungin alueet (etenkin Rauma ja Porvoo)
  • nähtävyydet (ne joita visit-sivustot ensimmäisenä ehdottelevat, kuten vaikkapa Lappeenrannan hiekkalinnat)
  • stand up -keikat (näitä yritän etsiä joka reissu, mutta vielä ei ole sattunut sopivaa kohdalle)
  • vaijeriliuku (tätäkään ei olla vielä koettu, mutta to do -listalla on)
  • leffat (varsinkin sadekelillä loistavaa reissutekemistä)
  • mäkiautorata (Vuokatissa ollaan käyty laskemassa, oli kivan erilaista tekemistä!)
  • studioyleisöhaut (erään kerran käytiin Tampereella Villin kortin kuvauksissa, oli hauskaa!)
  • kylpylät (Koli Relax Spa on meidän lemppari, mutta kylpyläkäynnit vähentyneet oman ulkoporealtaan myötä)
  • roof top -terassit
 



Pohjoisen suunta meillä on yhdessä vielä koluamatta, vaikka kumpikin on Lapissa muissa yhteyksissä kyllä reissannut - Rukaa ja Kuusamoa pidemmälle emme ole kaksistaan selviytyneet. Pohjoinen ei vain ole tuntunut ensisijaiselta kesäkohteelta, koska luontoelämykset eivät itselle mitään ykköstykkejä ole (naureskelen täällä yksipuoliselle mielikuvalleni, Lappi = luonto) - täällä kun satutaan asuskelemaan melko komeissa puitteissa jo omastakin takaa ja luomakunta puskee ikkunoista sisälle 24/7. :') Olemme kyllä nyt heitelleet ilmoille ideaa, lähdettäisiinkö käymään Lapissa syksyllä tai talvella, enemmänkin tunnelmointikantilta. Tottahan toki pohjoisesta kulttuuriakin löytyisi kulutettavaksi, kun intoutuisi tutkiskelemaan. Katsotaan, pääsenkö vielä tulevaisuudessa raportoimaan tunturitripeistäkin.





Tämän postauksen tarkoituksena on innostaa ja inspiroida teitä roadtrippailemaan. Jokainen voi tehdä matkastaan omannäköisen aina majoitusvaihtoehdoista reissukohteisiin. Itse tykkään siitä, miten reissailu vie ajatukset pois kotiympyröistä - muualla vierailu antaa hirmuisesti uutta energiaa! Viime talvena teimme (osaltaan koronankin takia) sen mokan, että emme tehneet yhtäkään viikonloppureissua saati lyhyempää käyntiä yhtään minnekään. Uumoilen, että tämä seikka aiheutti keväällä vaivanneen megalomaalisen väsymyksen. Sovimmekin jo, että ensi talvena lähdemme aktiivisemmin liikekannalle - muissa maisemissa vierailu ei ole pelkästään kesäpuuhaa, vaikka kylmempinä vuodenaikoina ei näin pitkiä vapaita olekaan luvassa. Järjestelykysymys.


Reissuintoa!




10.7.2021

Työkalupakki henkisen puskurin kerryttämiseen

Toisille kesäkuun 24. päivä on puolivuotisetappi jouluun, toisille keskikesän merkkipaalu. Minulle se ei ollut kumpaakaan, vaan se oli päivä, jona huomasin oloni helpottuneen. Kivi oli kierähtänyt rintakehältä. Päättyneeseen työvuoteen kietoutuneet ajatukset tuntuivat yhä kaukaisemmilta, meneillään oleva hetki sai kihisemään innostuksesta ja elämä tuntui onnekkaalta. Henkinen puskuri oli latautunut viimein tappiinsa.

Samalla pyörittelin päätäni sille, kuinka helkatissa tuo puskuri oli taas päässyt vajumaan niin vähiin, että sen täyttymiseen kului lähes kokonainen lomakuukausi. Ja miksi se ei täyttynyt työarjessa, vaan positiiviseen latauskäyrään tarvittiin loma-aika?

Terminä henkinen puskuri tarkoittaa minulle psykologista pääomaa, kykyä olla oman elämäni ohjaksissa ja käsitellä elämän koettelemukset pystypäin. Kun puskuri on kunnossa, omat ajatukset ja tunteet ovat balanssissa eivätkä ulkopuoliset möröt pääse niitä kummemmin repimään. Vahva henkinen pääoma suojaa ulkomaailmalta ja luo mielenrauhaa - siksi sitä kannattaa suojata ja ladata. Viralliselta nimeltään on kyse resilienssistä.

Erityisen paljon puskurista on hyötyä niissä tilanteissa, joissa ilmenee stressiä ja epävarmuutta. Varsinainen turvatyyny se on silloin, kun kohtaa epäoikeudenmukaisuutta, pahantahtoisuutta tai tilanteita, joihin ei pysty vaikuttamaan. Nämä tapaturmat useimmiten kolhivat puskuria siinä määrin, että se vaatii korjaussarjan. Joskus fiksaaminen on mahdollista heti, mutta toisinaan moukarointi pääsee kutistamaan puskurin lähes rusinaksi ennen kuin se pääsee eheytymään takaisin muotoihinsa.



Ajattelin, että puskurin latauskeinoja on tarpeen kirjata täsmällisesti ylös, jotta sen ylläpitäminen onnistuisi tiedostavammin. Olen pitänyt tätä postausta luonnoksissa koko heinäkuun, antaakseni itselleni järkeilyaikaa. Nyt ajatusjuoksuni taitaisi tulleen maaliin, joten tässäpä (minulle merkityksellisiä) konkreettisia välineitä siihen, kuinka henkistä puskuria voi itselleen kerryttää:

1. Pidä huolta peruselintoiminnoista. Syö, nuku, liiku ja huomioi vitamiinitasapaino. Vaali myös ryhtiä ja hengitystekniikkaa.

2. Kehittele arkeen palauttavia (myös nopeatempoisia ja elämyksellisiä) tekemisiä. Jos työpäivä oli vuorokauden ainoa huippusuoritus, se varastaa merkityksen kotiajalta eikä ylläpidä puskuria.

3. Ole ihmisten kanssa tekemisissä. Keskustele, kuuntele, kerro, tsillaa, ihmettele ja jaa kokemuksia.

4. Kalenteroi tulevaisuuteen kiintopisteitä. Kun on jotain, mitä odottaa, se pienentää menneiden tapahtumien merkitystä ja ohjaa katsetta eteenpäin.

5. Ole kohtelias, ystävällinen, hymyilevä ja reilu muille ihmisille. Auta ja puolusta muita. Siitä tulee hyvä ja oikeudenmukainen mieli - ehkäpä bumerangi kiertää joskus jopa takaisin itselle.

6. Kiinnitä huomiota onnistumisiin ja palkitse niistä itsesi (vaikkei kukaan muu onnistumisia huomaisikaan - sinä itse tiedät omat tekemisesi parhaiten). Itseluottamus lisääntyy.

7. Ulkoista itsesi negatiivisista tunteista, ajatuksista ja toisten teoista. "Jaahas, nyt on tämmöinen tunne." "No, se oli sellainen ajatus." "Kah, tuo ihminen halusi käyttäytyä noin."

8. Yliviivaa ne asiat ja henkilöt, jotka luovat perusteettomia paineita. Vähennä kontakteja niihin tyyppeihin, jotka tunnistat puskurisyöpöiksi ja viis veisaa painoarvoltaan mitättömistä jutuista.



9. Haaveile. Se vahvistaa toiveikkuutta ja luo myönteisiä odotuksia tulevasta.

10. Pysähdy olemaan kiitollinen niistä spekseistä, jotka sinulla jo on. Voit kokeilla miettiä, mikä asia voisi olla nykyhetkessä paskemminkin (ja että onneksi ei ole).

11. Pidä fokus kirkkaana. Mieti, mikä on oman elämäsi kultainen lanka.

12. Yritä touhuta ja levätä oikeassa suhteessa. Liika määrä jompaa kumpaa syö puskuria.

13. Lopeta yliymmärtäminen. Törppöjen ihmisten käytös ei muutu hyväksyttävämmäksi ymmärtämällä. Olipa taustalla mitä hyvänsä, se ei oikeuta ketään dissaamaan muita.

14. Harjoittele lintuperspektiiviä. Kuvittele nousevasi ilmassa yhä ylöspäin - huomaat, että jokaisen kotikaton alla on omat koettelemuksensa ja sinun kokemuksesi ovat pisara meressä.

15. Hyväksy rikkaruohot. Ei ole olemassa sellaista kukkapenkkiä, elämää, työpaikkaa tai ihmissuhdetta, josta ei välillä puskisi rikkaruohoja. Kitke enimmät ja anna sitkeimpien olla - pääasia, että kokonaiskuva näyttää mieluisalta. 

16. Käy säännöllisesti muissa ympyröissä. 

17. Valitse taistelusi ja opettele kulkemaan tarvittaessa laput silmillä. Sinun ei aina tarvitse olla porukan vastuunkantaja.

Tunnistan, että tämän työkalupakin ylläpitäminen onnistuu lomalla sata kertaa paremmin kuin työarjessa. Sen johtunee siitä, että omalla ajalla on paljon helpompi valita omaa jaksamista tukevat ihmiset ja tekemiset ympärilleen. Toisaalta, työnteko kääntää omat asetukseni aina siinä määrin miinusvirralle, etteivät paukut riitä palauttaviin ja henkistä puskuria tasapainottaviin toimenpiteisiin - vaikka juuri se on sitä, mitä pitäisi kyetä tekemään.



Luulen, että palaan lukemaan tätä postausta alkusyksyn koettaessa. Toimikoon tämä itselleni jatkossa tarkistuslistana henkisen puskurin vahvistamiseen - ehkäpä ensi kesänä ei mene kokonaista kuukautta työarjesta eheytymiseen. :') Nyt keskityn vaalimaan tätä kevyttä oloa ja nautin onnellisena lomasta. Vi ses!



25.6.2021

DIY: Sauna

Hellurei, ja mitä mainiointa juhannusaattoa! Keskikesän juhlaan kuuluvat saunahommelit melko olennaisesti, joten ajattelin buustata teemaa täällä blogissakin. Luvassa on kierros meidän kotimme saunassa - vihdoin ja viimein.



Saunan valmistuminen on ollut viimeisiä raksahaituvia, prioriteettilistan hännille roikkumaan jääneitä asioita. Kertauksena: talohan meillä valmistui tammikuussa 2018, mutta sauna jäi tuolloin vielä ilman lauteita. Pudotimme aikoinaan talopaketista pois pesuhuoneen ja saunan paneloinnit valaistuksineen ja lauteineen, sillä halusin modailla niistä rauhassa omannäköiset. Raksan loppusuoralla saimme onneksi jo paneloinnit ja valaistukset kuosiin, mutta laudepuut ja pesuhuoneen listoitukset jäivät odottelemaan aikoja armaampia. Ja kauan saivat odotellakin! :')

Lauderungot teimme miehen kanssa viime maaliskuussa, hiihtolomalla, ja sen jälkeen nikkaroin lauteet omatoimisesti loppuun. Taisi olla huhtikuuta, kun saunoimme tilassa ensimmäiset löylyt.

Pikimustat kuusipaneelit ovat Siparilan kostean tilan valmispaneelia. Niihin on upotettu 12-osainen ledisarja, joka on himmennettävä. Laudepuut ovat kuusilautaa ja ne on käsitelty värittömällä saunasuojalla. Kiuas on Tulikiven Sumu ja siitä löytyi ensikäytöllä ylläriominaisuus, josta emme tienneet aikaisemmin: miedolla lämmöllä kiuas sumuttaa kaunista vesihöyryä, joka luo tilaan höyrysaunamaisen efektin.




Lauderatkaisu muodostui lopulta samanlaiseksi kuin mökkisaunassa (linkki tekstin lopussa). Jotenkin tällainen umpinainen tyyli vain tuntuu tosi omalta. Kuten mökilläkin, täälläkin halusin ährätä lauteet mahdollisimman siististi; yhtäkään ruuvia ei ole näkyvillä. Sekä laudepenkit sekä alin etulaita ovat irrotettavat, joten siivoustoimenpiteisiin pääsee näppärästi.

Kuvausvälineeni eivät oikein taipuneet näyttämään tilan kokoa, mutta sauna tuntuu julumetun isolta. :D L-mallisille lauteille mahtuu väljästi aseteltuna kuuden aikuisen takalistot ja tiivistettynä menisi enemmänkin. Kahdestaan saunoessa sekä minulla että miehellä on kummallakin omat ja väljät pötköttelypenkit.

Ikkunasta on näkymä järvelle, etelää kohti. Mies ei meillä maisemista välitä niin paljoa kuin minä, joten yleensä omin tuon ikkunapaikan itselleni. On ihanan rauhoittavaa katsellessa saunoessa järvenpintaa - olipa se sitten tyyni, lainehtiva tai kuohuva.



Saunan valmistuttua olemme löylytelleet siinä yllättävän ahkerasti. On niin näppärää, kun voi vain naksauttaa kiukaan lämpenemään ja siitä parinkymmenen minuutin kuluttua pääsee lämpimiin löylyihin. Mökillä meillä on puukiuas ja sen kanssa operoiminen vaatii sähkökiukaaseen verrattuna enemmän huomiota. Mökin saunan pääset kurkkaamaan tästä.

Arvaattekohan, kumpiko sauna meillä lämpiää juhannuksena? No tietenkin mökkisauna, kyllä rätisevä kiuastuli luo autenttisemman juhannusfiiliksen.


Kesähymyjä!



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...