On jälleen pallukkapostauksen aika! Luvassa on siis läpivalaisu meikäläisen somevuoteen kuukausi kuukaudelta. Runko tämän postauksen tekemiseen muodostuu nykyisin Instagramin stoorien perusteella: niistä on kehittynyt itselleni tärkeä muistoarkisto, josta on ihana tsekata, mitä milloinkin on tapahtunut. Tästä syystä päivitän stooreihin aina jotakin, jos haluan muistaa jonkin tietyn päivän, reissun tai tapahtuman. Pallukkapostauksen nimi tulee kuvituksesta, johon olen poiminut jokaiselta kuukaudelta kolme kuvaa. Katsotaanpas, miltä vuosi 2022 näytti.
Tammikuu piti sisällään mahtavia ulkoilukelejä mutta samalla myös rutosti lumitöitä. Uljas pääsi ensimmäisen kerran pitkälle lenkille ja kuukauden lopussa puolestaan eläinlääkäriin silmän sidekalvontulehduksen vuoksi. Kotona nautiskelimme monta kupillista kuumaa kaakaota kermavaahdolla ja keräilimme papereita talon loppukatselmusta varten. Töiden alkaessa kotipäiviä tuli suunniteltua enemmän, sillä sairastuimme miehen kanssa molemmat petin pohjalle vetäneeseen räkätautiin. Sosiaalisia menoja ehti olla sairasteluista huolimatta mukavasti: järjestimme meillä lähisuvulle kihlajaiskahvit, ajelin Siilinjärvelle kummitytön synttäreille ja osallistuin etänä elämäni ensimmäisiin babyshower-bileisiin. Blogissa postasin tavallisista kuulumisista.
Myös helmikuussa ihasteltiin kauniita talvipäiviä. Uljas laajensi reviiriään ja pääsi ensimmäisen kerran kylälenkille. Penkkiurheilijaa hellittiin hiihtolähetyksillä ja kuukausi huipentui näiltä osin Kertun ja Iivon mitalijuhliin Vieremällä. Talviretkeilyä oli ohjelmassa, kun kävimme tutustumassa Tahkolla Mäkiaution rotkon retkeilyreittiin ja laavuun. Samalla reissulla piipahdimme sijoitusasunnon näytöllä. Ukrainan sodan alkamisen vuoksi tuli haukottua henkeä ja sadateltua kirosanoja. Järkytyksen vastapainona saimme iloita dinneristä ystävien kanssa. Itse pääsin herkuttelemaan ystävän kanssa myös laskiaspullakahvien merkeissä. Loppukuusta naureskelimme sängyn alta löytyneelle, avaamattomalle joululahjalle. Se oli mieheltä minulle ja oli mukava saada helmikuussakin! Blogissa postasin sivutoimisesta yrittäjyydestä.
Maaliskuussa uskalsimme ulkoilla kunnolla järvenjäällä. Siellä treenasimme Uljaksen kanssa vapaana olemista ja näkipä koiranpentu suksetkin ensimmäistä kertaa. Mummolan koirakamujen kanssa ulkoilimme meillä ja heidän mökkimaisemissaan. Reippailujen ja herkutteluiden tasapainon säilyttämiseksi maaliskuussa syötiin vohveleita. Pikkuveljelläni ja hänen puolisollaan oli alkamassa omakotitalon rakennusurakka, joten kävimme heidän tontillaan raksakatselmuksella. Samalla reissulla kiipesimme Pisan huipulle. Luonto tarjoili omia elämyksiään revontulien merkeissä. Hiihtolomalla emme reissanneet edes lähikaupunkeihin, vaan lomailimme ihan vain kotosalla. Maaliskuun loppupuolella sain avaimet hankkimaani sijoitusyksiöön ja sen remppa starttasi innostuneissa tunnelmissa.
Huhtikuussa sijoitusyksiön remonttiviikot jatkuivat ja urakan päätteeksi asunto meni nopeasti vuokralle. Sen jälkeen meillä olikin luvassa reissu Helsinkiin. Vierailimme siellä ystäviemme luona ja nappasimme lähtiessä Jalon mukaamme. Pentuarjen round 2 alkoi ja loppuhuhtikuu menikin taas yöherätysten ja ulkona käymisten rytmityksessä. Pääsiäisenä saimme ystävät Helsingistä kylään ja järjestimme porukalla muun muassa piirakkatalkoot. Loppukuusta ohjelmassa oli omia ja muiden läheisten synttäreitä. Jalo pääsi käymään ensimmäistä kertaa mummolan mökillä ja vipellys oli siellä riemukasta. Huhtikuun kulminaationa päätin tehdä tarjouksen toisesta sijoitusasunnosta. Blogissa postasin pohdiskelevampaa sisältöä täydellisistä ja epätäydellisistä hetkistä.
Toukokuussa jäät ja lumet alkoivat sulaa vauhdilla. Koirien arkea rytmitti huhtikuun tapaan päivähoitopaikka mummolassa. Jalo pääsi ensimmäistä kertaa omalle mökille tenuamaan. Pienten tassujen ohjelmaan kuului muun muassa hihnatreenejä. Lumien sulettua pääsin haravoimaan pihaa ja ulkopuuhien lomassa jännitettiin jääkiekon MM-kisoja. Kahvia hörpittiin äitienpäivän ja ystävän lapsen ristiäisten merkeissä. Kuukausi piti sisällään paljon byrokratiaa, kun pääsin lyömään kaupat lukkoon sijoituskaksiosta. Sen vapautumista piti odotella tovinen, mutta viimein pystyin laittelemaan sen vuokrauskuntoon. Remonttia ei tällä kertaa tarvinnut tehdä. Vaikka vuokralle laittamisen ajankohta meni kortille, löytyi vuokralainen onnekkaan nopeasti. Blogissa postasin Jalosta ja pihakuulumisista.
Kesäkuu alkoi seuratessa, kuinka hiehot kirmasivat pellolle vanhempieni kotimaisemissa. Töistä päästiin lomalle ja lomafiilis iski poikkeuksellisesti heti. Lomanaloittajaisia juhlistettiin Raikun jalkapallojoukkueen kotipelillä ja poreallasillalla. Alkukesästä puuhailin kotona innolla: pesin ikkunoita, valttasin terasseja, vaihdon puhtaan veden porealtaaseen, siistin pihatien reunoja, järjestelin etuterassia, maalasin kukkaruukkuja, sipistelin Armaksen hautaa, tein Blawhin tuotteiden inventaariota ja starttasin mökin parven järkeistämistä. Tsekkasimme myös talon yläpohjan kunnon. Kirosin itikoita, kuten joka kesä. Vanhempieni mökkiremontti valmistui ja vietimme siellä päivää tupatarkastuksen ja kesäruokailujen merkeissä. Tänä vuonna opiskelukavereiden tapaaminen, erkkamiitti, järjestettiin Kuopiossa. Oli mukava päivä käydä ensin syömässä Saanalla ja sitten jalkautua keskustaan. Juhannusta varten siivosin sekä talon että mökin perusteellisesti. Itse juhannus sujui mukavissa merkeissä, kun ystäväni tuli meille kylään. Kesäkuu piti sisällään myös kivoja kahvikekkereitä, kirjastokäyntejä, piipahduksen Nurmekseen, naapurin koiranpentuihin tutustumista, eläinlääkärireissun Nilsiään Uljaksen silmien takia (taas) sekä hellelenkkeilyä ystävän kanssa. Saimme viimein kiinnitettyä kyltin Armaksen haudalla ja esiteltyä eläville pojille SUP-lautaa. Uljas ja vanhempieni Roni uskaltautuivat laudan kyytiin. Blogissa postasin kesäkuulumisista.
Heinäkuussa pikkuveljeni raksalla koitti valupäivä ja kävin paikalla fiilistelemässä tunnelmia. Samalla reissulla vierailin ukin luona Nilsiässä. Kuukauden alkuun ajoittuivat paikalliset pitäjäpäivät, joten niiden tiimoilta oli monenmoista ohjelmaa, kuten Petran keikka ja jalista. Lämpimien kelien jatkuessa uskaltauduin heittämään talviturkin. Uimarantamme tarvitsi hiukan fiksausta, joten pääsin kärräämään sinne usemman kottikärryllisen tuoretta hiekkaa. Heinäkuu oli sosiaalinen kuten aina, joten saimme kahvitella, syödä ja pitää esimerkiksi vohvelikekkereitä useampaan otteeseen. Välillä satoi ja mieleen on jäänyt rankkasateessa tehty lenkki ystävän kanssa. Miehen kanssa kävimme pelaamassa pakohuonepelejä ja viettämässä kaupunkipäivää niin Kuopiossa kuin Joensuussa. Ajelimme myös Sotkamoon pitsalle ja katsomaan Poikamiesboksi-kesäteatteriesityksen. Vuokatinvaaran maisemat tuli tsekattua samalla reissulla. Kotipuolessa retkeilin ystävän kanssa Kiparilla ja Kuopiossa - kaupunkireissulla vietimme kulttuuripäivää ja vierailimme esimerkiksi Puijon tornissa, Pikku Pietarin torikujalla, Kuopion museossa sekä VB-valokuvakeskuksessa. Kotipäivinä nikkaroin grillipaikan penkit valmiiksi ja pyöräytin karjalanpiirakoita. Päiväkahvien ohjelmanumeroina innostuimme katsomaan suomalaisia dokumentteja Areenasta. Jalon elämässä koitti merkkipaalu, kun pikkuinen pääsi ensimmäistä kertaa pitkälle lenkille. Blogissa postasin asuntosijoittamisesta.
Elokuu jatkui sosiaalisissa merkeissä, kun kävin syömässä Nilsiän satamassa ystävän kanssa. Miehellä ja minulla oli vuosipäivä, jota juhlistimme yöpymällä Bomban kylpylässä, vierailemalla Nurmeksen Vanhan Kauppalan avoimissa ovissa ja pakohuoneilemalla Vuokatissa. Bileputki jatkui Uljaksen yksivuotissynttäreillä. Kotona sain valmiiksi ulkoporealtaan suojakannen: sen uusiminen oli ollut koko kesän DIY-projekti, mutta valmistui viimeinkin. Kotihuudeilla oli mukavasti menoa muun muassa jalismatsien, naisten lentopallon harjoitusottelun, venetsialaisten ja Pojun keikan tiimoilta. Työarki starttasi ja karvakorvat alkoivat opetella kotipäivien viettämistä keskenään. Sen tueksi aloitin poikien kanssa puolistuntisen mittaiset aamulenkit. Blogiin en postauksia kirjoitellut, sillä kirjoitusten julkaisemiseen oli muodostunut pieni lukko.
Syyskuussa menot alkoivat vähentyä, mutta pääsimme vielä nautiskelemaan jaliskauden loppumatseista. Jyrkkäkosken ruukilla kävimme katsomassa öisen valoshown, jota olin odottanut hartaasti kaikkien koronavuosien ajan. Kotona aloitimme lämmityskauden jokapäiväisellä takan polttamisella ja sen suhteen kehittyi uusi rutiini: aloin ottamaan lattianokosia takkatulen edessä. Syyskuun sosiaalinen valopilkku oli ystäväperheen ja Iita-collien kyläily meillä. Reippaitakin jaksoimme olla, sillä kävimme yhtenä viikonloppuna kiertämässä Tiilikan kansallispuistossa Uiton kierroksen. Tuolta reissulta on värikkäitä muistoja muun muassa Uljaksen siltastoppien tiimoilta - mies joutui kantamaan koiranjötkäleen kolmen eri sillan ylitse. Blogissa postasin tavallisista kuulumisista.
Lokakuussa energiat olivat matalalla ja etenkin alkukuukausi piti sisällään useampia vättöpäiviä. Sunnuntaisin saunoimme mökin puusaunassa ja venytimme viikonloppuja mökki-illoilla. Kuukauden puolivälissä koitti odotettu ja riemastuttava syysloma, jolloin hilpeämmät menot lisääntyivät: kahvittelimme meillä ystävien kanssa ja pääsin pariin otteeseen paikalliseen ravintolaan ruokatreffeille. Lomalla myös eräjormailimme ystävän kanssa Pumpulikirkolla. Loppukuusta pohjustin joulusiivouksia pesemällä ikkunat talosta ja mökistä. Blogissa postasin salajutuista ja turisin terassimännyistä.
Marraskuun aloitin porealtaan tyhjennyksellä, putsauksella ja uuden veden vaihtamisella. Ensilumi satoi ja aloitin koko kuukauden kestäneen joulusiivousurakan. Fiilistelin alkavaa tunnelmakautta laittelemalla jouluvaloja ja kartoittamalla metsistä joulukuusiehdokkaita. Miehen kanssa vietimme yhden Kuopio-päivän, jolloin pääsimme pitkästä aikaa kaupunkiin syömään (nämä ovat aina odottamisen arvoisia tapahtumia!). Isänpäivää juhlistettiin useammilla kahvitteluilla. Maa pysyi mustana, joten pysyvän lumen odottelu alkoi pyöriä mielessä entistä enemmän. Blogissa postasin joulukorteista, kodin lempparinäkymistä ja ilmaisesta joulukalenterimateriaalista.
Joulusiivoukset valmistuivat kuun vaihtuessa, joten joulukuussa sain keskittyä fiilistelyyn antaumuksella. Myös töissä koristelin oman luokkani jouluiseen asuun. Kotona rakentelin jälleen piparkakkutalon, josta tuli tänä vuonna tonttulinna. Alkukuusta pääsimme työkavereiden kanssa Metsäkartanon tunnelmallisiin puitteisiin jouluaterialle. Viikko ennen joulua laitoimme meille joulukuusen (joka muuten on metsäkuuseksi täydellinen!) ja uurastimme lumitöitä tehden. Viimeiset päivät töissä meinasivat syödä puhdin kokonaan, mutta sain sentään tehtyä kaikki jouluvalmistelut suunnitelmien mukaan ja leivottua karjalanpiirakkavarastot täyteen. Joulu sujui perinteisen tunnelmallisissa ja sopivan hupsuissa merkeissä. Pojat osasivat ottaa ilon irti lahjapakettien kanssa tenuamisesta ja joulunpyhät pitivät sopivassa suhteessa sisällään niin puuhia kuin rentoilua. Jouluaika on ollut tänä vuonna ihanan sosiaalinen ja laskinkin juuri, että olemme saaneet kattaa kahvipöytätarjoilut meillä peräti viitenä päivänä, jonka lisäksi olemme itse päässeet valmiin pöydän ääreen kolme kertaa. Tämän lisäksi olen käynyt ystävän kanssa ravintolassa ruokatreffeillä sekä ajanut Nilsiään katsomaan ukkia. Bonuksena huristelimme miehen kanssa Kuopioon leffaan ja istumaan hetken latte-kupposten äärellä. Blogissa olen joulukuussa postannut piparkakkutalosta, poikien kuvilla höystetyt joulutoivotukset sekä nyt tämän käsillä olevan vuosikoonnin.
---
Vuosi 2022 oli kaikkinensa tasainen ja hyväntuulinen. Koen, että oma mieli ja jaksaminen oli paremmassa balanssissa kuin pitkään aikaan - vaikka koiranpentuarjen pyörittäminen tuplana vaatikin voimia. Tämä vuosi pohjusti muutoksia, joita on luvassa vuonna 2023.
Elämässäni on toistunut tietty kaava, jonka mukaan parilliset vuodet ovat aina olleet plusmerkkisiä ja parittomat vuodet taas raskaampia. Toivon kovasti, että pystyisin harhauttamaan tuota oman elämäni algoritmia ja ensi vuodesta tulisi kelpo ajanjakso (*samalla koputan kuuluvasti puuta*). Tulevasta ei kuitenkaan voi tietää etukäteen, joten muuta ei voi tehdä, kuin pyrkiä itse toimimaan optimistisesti ja pitämään asenteensa oikeassa vireessä. Tervetuloa siis vuosi 2023, täällä ollaan uteliaita tutustumaan.
Mainiota uutta vuotta!
P.S. Aikaisemmat vuosipostaukset pääset lukemaan vuosilukuja klikkaamalla.
