Uniergonomiaa

Mikähän siinä on, että vaikka jonkin tietyn asian tiedostaa olevan retuperällä, sen kanssa kitkuttelee tekemättä muutoksia? Meillä yksi tällainen asia oli sänky. Lähes yhdeksän vuotta vanha peti ja sen uusintatarve on ollut puheissa ja ajatuksissa jo useamman vuoden, mutta aina jokin muu hankintaprioriteetti on ajanut edelle.

Vanha sänky ei todellakaan ole ollut mikään pro, vaan edullinen pikahankinta silloiseen Iisalmen kaupunkiasuntoomme muuttaessa. Ensimmäiset vuotensa se menetteli ihan kelvollisesti, mutta teki jo useamman viime vuoden ajan lonkka- ja selkäkipuja. Edesmenneellä joululomalla saimme miehen kanssa viimein kumpikin tarpeeksemme ja starttasimme välipäivinä uuden kalusteen hankintareissulle.

Sänkyjä olemme käyneet testailemassa jo parin vuoden ajan, joten suuntaviivat mieluisista ominaisuuksista olivat melko selkeät ja valinta napsahti lukkoon rivakasti. Tilasimme Stemman kautta kotimaisen Hilding-sängyn, joka on niin sanottu vyöhykemalli.

Valitsimme joustinkovuudesta minun puolelleni pehmeän version, miehelle kovemman. Itselläni oli entisen sängyn kanssa ongelmana lantion painautuminen, tai pikemminkin painautumattomuus. Suhteellisen lanteikkaana naisihmisenä alakroppa jäi aina kenottamaan liian ylös, kun se ei päässyt uppoamaan tarpeeksi syvälle patjaan. Selkäranka ei pystynyt suoristumaan ja lonkkiin kohdistuva paine alkoi tehdä kipeää jo nukkumaan ruvetessa. Uudessa Hildingissä tätä kurjuutta ei enää ole, vaan kroppa pääsee asettumaan tarvitsemallaan tavalla.

Peti saapui meille pari viikkoa sitten, joten tässä on keräilty käyttökokemuksia noin puolen kuukauden verran. Uniergonomiaan liittyvät kivut ovat molemmilta hävinneet ja sängyssä nukuttaa entistä paremmin. Onnistunut valinta siis.

Makuuhuoneeseen hahmottelin jo viime vuonna omatekoista sängynpäätyä, mutta ajatus jäi vielä visioksi. Katsotaan, josko uusi sänky innostaisi tämän vuodenkierron puolella tuumasta toteutukseen.

Hymyjä päivään!

M A K U U H U O N E

Hoplaa! Blogissa taas! Edellisestä postauksesta hurahtikin aikaa vajaa pari kuukautta, vaikkei pitkä päivitysväli ollut erityisemmin mikään tarkoitus. Meidän pesueella on huhti-toukokuun vaihde aina erilaisia juhlia täynnä, joten telkkuhuoneen esittelyn jälkeen meni viikonloppu toisensa perään juhlahumussa. Olemme myös saaneet säännöllisesti kahvitella uutta kotia katsomassa käyneiden ystävien ja sukulaisten kanssa, mikä on ollut hirmuisen mukavaa. 

Toukokuu on minulla aina erityisen kiireistä aikaa koulutöissä, joten paineita vapaa-ajalle en ole halunnut ottaa - blogihommat ovat olleet tietoisesti höllemmällä ajatuksella. Toisaalta olen tarkoituksella halunnut opetella raksanjälkeisiä peruselintoimintoja: rauhallista päivärytmiä, asioiden priorisointia uuteen järjestykseen ja turhien paineiden karsimista. Tässä olen omasta mielestäni onnistunut aika hyvin ja levon myötä tuli viimein olo, että nyt on oikea aikaikkuna postata meidän makuuhuoneesta.

Makkarin eväät ovat hyvin selkeät ja yksinkertaiset; sängyn lisäksi huoneesta löytyy muutama kaluste, mutta erityistä, laitettua piensisustusta siellä ei tällä hetkellä ole. Sisustuksellisia yksityiskohtia toki ovat nuo tutut isot tyynyt, yöpöydän lamppu, matto ja iso lattiakori, mutta ne kaikki ovat löytäneet tänne tiensä funktionaalisten tarpeiden vuoksi.

Mitään uutta ei makuuhuoneeseen ole tarvinnut hankkia, vaan tämänhetkinen kokonaisuus on koottu tekstiileitä myöten entisessäkin kodista näkyneistä aineksista. Yöpöytinä toimivat samat vanhat, ukin tekemät reikätuolit. Mustaksi maalattu lipasto toimitti sängynpäädyssä TV-tason virkaa aiemminkin. Musta kaappivanhus löysi paikkansa pienen kalustevalssin jälkeen; kokeilimme sitä ensin eteiseen, olohuoneeseen ja keittiöön, mutta paras paikka paljastuikin tästä. Toistaiseksi on tuntunut nihkeältä ajatukselta lähteä täyttämään sen hyllyjä asiakseen - luulen, että kaappi tulee jatkossa säilömään ylimääräisiä torkkupeittoja ja tyynyjä, kunhan saan seulottua niitä mökin parvivarastosta talolle.

Makuuhuoneessakin meillä on korkeat ikkunat, jotka antavat järvellepäin. Täällä näkymäsuuntaus on kuitenkin vähän erilainen kuin muissa tiloissa, sillä kulmaan sijoitetut ikkunat ohjaavat katsetta enemmän etelän suuntaan. Tämä oli suunnitteluvaiheessa tietoinen valinta ja itse olen tykännyt ratkaisusta hurjasti.

Minulla on koko kodin suhteen odotettu sisustuskooma päällä: en haluaisi tehdä tai hankkia kodin sisätiloihin nyt mitään, vaan nautin selkeydestä ja avaruudesta täydellä sydämellä. Makuuhuone tekee kuitenkin yhden pienen poikkeuksen; tämä tuntuu kaipaavan sängynpäätyä. Iisalmen kodissa tykkäsin valtavasti tekemästäni mustasta päädystä (*klik*) ja yhtä massiivista ratkaisua haaveilen tännekin. Vastaavalla sängynpäädyllä oikeuksiinsa pääsisivät myös valkoiseksi maalatut seinävalaisimet, jotka odottavat käyttöä vielä varastossa. Väriä olen kuitenkin pohdinut hieman eri silmällä ja tänne voisi istua paremmin hieman haaleampi versio, sellainen rauhoittavan tummanharmaa sävy. Näen silmissäni myös jonkinlaista feikkipanelointia... No, antaapa ajatusten kypsyä.

Rauhallista sunnuntaita!

P.S. Arkisempia, päivittäisiä kuulumisia löytyy meikäläisen Instagram-tililtä, nimimerkin @_korkalainen_ takaa. Jos et kuitenkaan käytä sovellusta, mutta haluaisit silti kurkata Instan puolelle, pääsee kuvapäivityksiä katsomaan selaimenkin kautta, tästä - kuvaa klikkaamalla avautuu sitä koskeva sepustukseni. :)

Monetko lakanat ihminen tarvitsee?

Moikkelis! Tässäpä kun on mönkinyt loma-aamut pedissä pitkän kaavan mukaan, niin huomaan ajatuksieni kaarrelleen useampaan kertaan meidän lakanakaappiimme. Olemme asuneet tässä talossa nyt neljä vuotta ja kaapissa jumittaa useampi lakanapari, joita emme ole käyttäneet täällä kertaakaan. Siltikään, vaikka ennen muuttoa tein lakanakarsintaa jo ronskilla kädellä ja jätin mielestäni hyllyvaroiksi hyvin pienen varaston, reippaasti alle kymmenen settiä.

Vaihdan meille puhtaat lakanat viikoittain. Käytännössä tositoimissa pyörii pari-kolme lakanaparia ja loput höllöttävät hyllyllä unohduksissa. Ylimääräisiä settejä on suunnilleen neljä; yhdellä setillä tarkoitan aina yhtä parisängyllistä, eli kahta pussilakanaa ja kahta tyynyliinaa. (Isoja aluslakanoita tämä pohdinta ei kosketa, sillä niitä meillä on jo hyvin maltillinen määrä, kolme kappaletta.) Huomaan valinneeni käyttölemppareiksi kaikista harmaimmat yksilöt ja jättäneeni värikkäämmät telakalle. Vissiin mitä harmaampi uniympäristö, sitä parempi uni.

Lähiaikoina aion punnita hyllyllä jököttävät lakanat ja karsia valikoimaa edelleen. Tällä hetkellä tuntuu, että viisikin pussilakanasettiä on liikaa - eihän meillä koskaan ole tarvetta sellaiselle määrälle edes vierasvarankaan vuoksi. Pitäisi järjestää melkoiset megabileet, että tarvittaisiin viiden parisängyllisen eli kymmenen nukkujan verran lakanoita.

Oikeastaan jo kutkuttaa ajatella, että saan hyllylle tyhjää tilaa! Tämä projekti joutuu kuitenkin odottamaan vielä hetkisen, sillä aion pitää viimeiseen tippaan asti kiinni lomastani enkä varmasti ota tehtävälistalle yhtään ylimääräistä asiaa. :') Ehkä ensi viikolla sitten.

Miltä teidän lakanavarasto näyttää?

K ♥ P

Tänään on hyvä ajankohta postata joululahjoistamme sydämellisellä otsikoinnilla, sillä vietimme tällä viikolla kuukausipäiväämme. Ehkä muistatte, että juhlistamme edelleenkin tavalla tai toisella sitä hetkeä, kun meistä tuli pari. Ja jep, kuukausittain. Vajaaseen seitsemään vuoteen on mahtunut viettoja jos minkälaisia - tällä kertaa herkuttelimme ja pidimme pedissä leffaillan. Petilötköilyssä meillä on aina mukana jättityynyt; paitsi että ne ovat hyvät petauksen viimeistelyssä, toimivat ne loistavasti optimaalisen löhöilymoodin saavuttamisessa. Vuodenvaihteessa vaihdoin tyynyihin nämä ihanat Design Letters -tyynynpäälliset.

Isot tyynyt olemme hankkineet aikoinaan Jyskistä. Niiden koko on 60 x 80, mutta sisälmykset ovat jo laiskistuneet niin paljon, etteivät tyynyt pysy enää ryhdissä samankokoisilla tyynyliinoilla. Nukkumatyynyt nämä eivät ole, vaan puhtaasti petaamiseen ja selkänojiksi hankitut. Uusien tyynyliinojen koko on tarkoituksella 50 x 70 - lyhyemmät sentit tekevät sisätyynystä tiukemman ja muotoilevat sen pulskemmaksi paketiksi.

Loogisesti tyynynpäällisten kirjaimet ovat etunimiemme alkukirjaimet. Minä nukun yleensä ikkunan puolella ja mies lähempänä ulko-ovea, hän pääsee vahvempana nujertamaan murtovarkaan jos sellainen sattuisi meille keskellä yötä eksymään. ;)

Tänä viikonloppuna olen tietoisesti yrittänyt olla tekemättä mitään tuottavaa. Puuhastellut kotihommia, haahuillut, ulkoillut ja lukenut lehtiä. Tällaisia päiviä yritän ottaa jatkossa enemmän.

Raksa pysyy hiljaisena vielä ensi viikon ajan. Mökillä puhkuu lämpöpuhallin yötä päivää, jotta sisätäyttö on varmasti sula hommien jatkuessa. Aiemmin mainitsemiani kaikkia läpivientejä ei voitukaan laittaa kattopoikien käydessä, koska Iisalmesta ei yllättäen löytynytkään siihen saumaan oikeita osia. Pöh. No, nyt netistä tilatut osat odottavat pahvilaatikoissa seuraavaa asennushetkeä.

Mainiota sunnuntaita!

Syyspetauksen viimeistely by Tarja Ritari Design

Keskiviikkoiset syysmoikat! Viime ajat on taas vilistetty pitkin maita ja mantuja, lähinnä tonttiasioiden tiimoilta - niistä kuitenkin taas kuulumisia hieman tuonnempana. Nyt haluan postata teille sunnuntain tunnelmia, kun sain hetkisen omaa aikaa ja päätin hyödyntää sen makuuhuoneen sisustamiseen. 

Tiedättehän, että tykkään käyttää petauksessa jättityynyjä ja niiden edessä meidän normaaleja unityynyjä. Isot tyynyt löytävät paikoilleen aika hyvin miehen kontolla olevassa arkipetauksessakin ja iltaisin käytämme niitä selkätukena lähes poikkeuksetta. Olen ollut petaustapaan melkein tyytyväinen - välillä on kuitenkin tuntunut, että jotain viimeistelevää otetta se kaipaisi. Onneksi en ole lähtenyt hötkyilemään tuon tunteen kanssa, sillä petauksen kruunu löytyi Tarja Ritari Designin FACTORY-tuoteperheestä, omasta lempparisarjastani.

Tarja lähetti minulle vähän aikaa sitten hypisteltäväksi 70 cm leveän sisustustyynyn, jonka painokuviona on kupariputkesta tehdyn hyllyn kuva. Aivan ihana! ♥ Kuvio on muotoilija Ella Makkosen suunnittelema ja se täydentää FACTORY-mallistoa todella kauniisti. Tyynyn korkeus on 35 cm, mikä on petaukseen juuri sopiva: takaa jää näkymään unityynyjä luontevassa suhteessa, saman verran kuin jättityynyjä niiden takana. 

Teollisuustyylisen sarjan tuotteet on valmistettu rouheasta, paksusta pellavasta. Parempaa materiaalia en ole missään muussa tekstiiliperheessä tavannut; tukeva pellava tekee tuotteista laadukkaita ja säilyttää sisätyynyn muodon vankemmin kuin muut ainekset. Meiltä löytyy ennestään jo useampia FACTORY-sarjan tyynynpäällisiä ja keittiöpyyhkeitä sekä jouluisia PORO-tuotteita. Luulen, ettette juuri ihmettele, miksi Tarja Ritari Designin tekstiilit ovat lemppareitani: uniikit painoideat, niiden selkeys, puhtaat värivaihtoehdot ja valioluokan suomalainen toteutus osuvat omaan sisustusmakuuni tanakasti.

Aiemmin TRD-tuotteita on voinut hankkia joko Tarjan työhuoneelta Naantalista tai eri puolilta Suomea löytyviltä jälleenmyyjiltä - minunkin ihastukseni alkoi aikoinaan Vaasassa saakka, kun hankin Sisustus Säteestä ensimmäisen osani FACTORY-mallistoa. Ihan lähimailta ei siis välttämättä ole näitä designtekstiileitä löytynyt, mutta arvatkaas mitä... Nyt löytyy! Tarja Ritari Designin verkkokauppa on auennut hiljattain, joten nyt jokaisella on mahdollisuus tutkiskella koko valikoimaa kotoa käsin.

Verkkokauppa löytyy osoitteesta shop.tarjaritaridesign.fi - käykääpä kurkkaamassa. Nettipuodista pystyy kätevästi selaamaan läpi eri mallistot, joista varmasti löytyy teidänkin lemppareita. ♥ Lokakuun puoliväliin mennessä tehtyihin tilauksiin on luvassa jännittävä ylläri, sillä Tarja sujauttaa jokaiseen toimitukseen mukaan pienen lahjan.

Hymyjä päivään! :)

Inkkari- ja konesetit // ARVONTA

Loppukesästä pyörittelin päässäni ideoita printeistä. Koko ajan kolkutteli ajatus, että haluaisin tehdä jonkinlaisen sarjan. Sellaisen, jossa olisi kolme osaa - osat sopisivat pidettäväksi esillä yhdessä tai yksinään. Jarruksi muodostuivat kuitenkin resurssit. Tilaan printtejä aina isommissa erissä eikä kovin moneen tilauserään ollut nyt mahdollisuutta, jotta jouluksikin pystyisi kehittelemään pientä uutta. Niinpä jalostin ajatusta. Elokuussa tekemäni lukujärjestys- ja viikkosuunnitelmapohjat saivat iloisen vastaanoton, joten aloin miettiä PDF-tiedostojen jakamista laajemminkin. Syntyi kaksi uutta settiä, joiden toimitus tapahtuu puhtaasti sähköisenä, ilman toimituskuluja ja konkreettisia paperituotteita.

Ensimmäiseksi syntyi inkkarisetti. Sen tekemiseen uppouduin intohimolla ja kuvat sujahtivatkin omiksi lemppareiksi. Nämä ylempien kuvien inkkarisettien osat olen tulostanut A3-kokoon. PDF-tiedosto mukautuu omiin tarpeisiin; sivut voi tulostaa normaalissa A4-koossa, sovittaa pienemmiksi postikorttiversioiksi tai suurentaa A3-kokoon, ainoastaan omia tulostusasetuksia muuttamalla.

Toisen setin innoittajana toimi rakas siskonpoikani, joka on jo päälle yksivuotiaanakin konemies joka solullaan. Päristelee, pöristelee, huristelee, putputtaa ja murmattaa mitä erilaisimpia moottorinääniä aina leikkivälineestä riippuen. Isänsä on maansiirtoammattilainen, joten erilaiset koneet ovat tulleet tutuiksi pienestä pitäen. Tällaisille maaseudun pikkujätkille ei moderni sisustusmaailma hirveästi tarjoa vaihtoehtoja. Söpöt ja skandinaaviset perusaiheet eivät kolahda, joten ajattelin auttaa omalta osaltani ronskeja vehkeitä lähemmäksi graafista sisustusta. Kehittyi siis luonnollisten tarpeiden kautta konesetti, jonka osat muodostuvat traktorista, kaivinkoneesta ja kuorma-autosta. Nämä tulostin itselleni A4-koossa ja mallasin ruskeisiin pahvitaustoihin.

Perusidea näissä PDF-seteissä on seuraava: tilaa, tallenna ja tulosta. Kun tilaus on kolahtanut verkkokauppaan, settitiedosto toimitetaan sähköpostitse vuorokauden kuluessa, käytännössä heti kun ehdin koneelle sen kuittaamaan. Toimituskuluja ei tule, eikä postin toimitusaikoja tarvitse odotella. Kätevää, mutta uutta. Jännä nähdä, millaisen vastaanoton PDF-tuotteet saavat. Minulla oli näitä settejä normaalille tulostuspaperille printattuna jo Jyväskylän Designtorilla ja siellä niistä oltiin kovin kiinnostuneita. Ensimmäiset setit ovat siis lähteneet jo maailmalle ja olen saanut lähetellä versioita jo sähköisenäkin.

INKKARISETTI:

KONESETTI:

Settejä voi tilata Blawhi Graphicsin verkkokaupasta, täältä. Ajattelin kuitenkin nyt syysfiiliksellä arpoa setit kahdelle onnekkaalle lukijalle ilmaiseksi. Jätäpäs siis jälki itsestäsi kommenttiboksiin, niin olet mukana arvonnassa. Arvonta päättyy viikon päästä sunnuntaina (11.9.) kello 18.00.

Mukavaa sunnuntaita!

Springlike weekend + concrete diamonds

Oi lauantaiaamu! Hellä herätys auringon pilkistellessä verhonraosta, hitaat aamukahvit pedissä, pehmeä unihorros lämpimän peiton alla vötkyten, kiireetön tokeneminen päivään... NOT! :') Voisi olla noin, mutta ei tänä lauantaina. Me nimittäin paahdamme parhaillaan jo kohti Joensuuta; Armas jää menomatkalla vanhempieni luokse hoitoon ja me jatkamme miehen jalispeliin Pohjois-Karjalan ytimeen.

Olisin voinut jäädä itse kotiin tekemään hommia, mutta päätin lähteä mukaan pelireissulle. Otetaan nyt sitten kunnolla hölläyksen kannalta eikä tuijoteta pariin päivään yhtäkään to do -listaa.

Huomasin eilen, että nyt tuntuu oikeasti keväältä. Viikko sitten meillä oli vielä enemmälti lunta, mutta nyt alkavat läntit pienentyä. Parina päivänä on satanut vettä, joten se on hoputtanut vuodenaikaa merkittävästi. Keväinen viikonloppu, se nyt todellakin on.

Tein eilen viikkosiivouksen ja vaihdoin makkariin hartaudella nämä lempparilakanani. Lakanat meillä vaihdetaan joka viikko ja yleensä säästän sen siivousurakan viimeisimmäksi toimeksi: on niin palkitsevaa asetella puhtaat petivaatteet odottamaan ensimmäistä köllähtämistä. Ilta oli jo pitkällä, kun otin nämä kuvat. Valo oli kuitenkin tasaisen kuulasta - en tiedä huomasitteko te, mutta minusta tuosta isosta tyynystä leviää sängynpäätyyn hurjan kaunis varjo, tuollainen liukuvärjätty.

Yöpöydälle asettelin valkoiseksi maalatun betonitimantin. Näistä tykkään nyt itse kovasti, ja nimenomaan maalattuina - valkoisen lisäksi olen värjännyt myös mustapintaisia versioita. Tampereella timantit olivat kovin ihasteltuja. Muutamia jäi sieltä yli, joten keksin naputella ne myytäväksi, jos teistä joku muukin haluaisi betonitimantin omaksi sisustusilokseen. Kaikki ovat samanlaisilla muoteilla valetut, mutta jokainen on kuitenkin rouhea ja rosoinen yksilönsä. Oman timanttisi voit napata täältä.

Ai niin! Minulla on nyt pidennetty viikonloppu, sillä tienasimme koululaisten kanssa viime kuussa yhden ylimääräisen vapaapäivän. Se on nyt maanantaina. Sopii hyvin, sitten onkin aika ottaa napakka loppukiri kohti kesälomaa.

Haleja! ♥

Petipuuhia

Terveiset vauhtiviikon keskeltä! Meillä on tänään töissä iso kokous, jonka vedän yhdessä toisen kollegan kanssa. Ollaan saatu tehdä pohjatöitä kaiken muun homman ohessa, mutta ihan mukavan flown puukkimana. Toissapäivänä jouduin kiertämään töistä kotiin toisen paikkakunnan kautta, kun tukkirekka oli ajautunut poikittain tielle ja tukki normaalireittini kokonaan. Kyllä kiroilutti lähteä pidemmälle kiekalle, kun juuri kyseiselle päivälle oli sovittu Dekotalon työpäällikön kyläily. No, viiveestä huolimatta ehdittiin istua nelisen tuntia ja käydä läpi yksi jos toinenkin asia.

Eli joo, uuden talon suunnitelmathan täällä on jo aloitettu. Voisi sanoa, että visiot ovat ajatustasolla jo hyvinkin pitkällä, vaikka aikataulullisesti mitään ei vielä hetkeen tapahdu. Tälle vuodelle ei ole muuta konkreettista luvassa, kuin tontin raivausta ja mahdollisesti ensivaiheen maatöitä. Jälkimmäistä varten tarvitaan kuitenkin rakennuslupa valmiiksi, joten siksi suuntaviivat talosta on oltava selvillä ajoissa. Vähän olen puntaroinut sitä, kuinka paljon ja missä vaiheessa alan teille projektista raportoimaan: olen sen verran taikauskoinen, että uskon liian aikaisessa vaiheessa maalailtujen, julkisten haavekuvien tuovan epäonnea. :) Kell onni on, se onnen kätkeköön. ♥ Mutta no worries, konkreettiset etapit tulen kyllä selostamaan!

Nämä kuvat ovat meidän makuuhuoneestamme. Siellä värimaailma noudattaa samaa linjaa kuin muuallakin talossa: harmonisen vaaleaa ja harmaata mustalla höystettynä. Joulupukki kuuli toiveeni tekstiileistä ja paketeista paljastui toivomani vaaleanharmaa päiväpeitto ja uusia lakanoita useampikin pari. Nämä neuloskuviota toistava printtilakanat ovat Ellokselta ja tykkään niistä hirmuisesti! Kolmiulotteinen kuvio näyttää lumoavalta ja huijaa silmää urakalla. ♥

Jos mahdollista, niin tykkään sängynpäädystä päivä päivältä enemmän. Liitutaulumusta on täydellisen rouhea ja valkoiset lukulamput täydentävät päätyä loistavasti. Siirsin omalle yöpöydälleni vielä tunnelmavaloksi PR Homen pöytälampun, jonka hankin viime kesänä Ruotsista, edellisessä postauksessani esittelemästä JB Homesta.

Seuraavassa kuvaparissa on lipasto, jonka muutosta en ole teille vielä esitellytkään. Sehän on oikeasti akaasiapuuta ja alkuperäiseltä väriltään punertavanruskea. Lipasto oli aiemmin vierashuoneessa, mutta siirsin sen meidän makkariin ja maalasin mustaksi jo loppukesästä.

Syy, miksi en ole esitellyt lipastoa uudella paikallaan ennen tätä, on hyvin ilmeinen. Se nimittäin toimii meillä makkarin TV-tasona eikä ole sisustuksellisesti kovin inspiroiva blogiesiteltävä. Erittäin käytännöllinen se kuitenkin on ja näppäränkokoinen tuohon nurkkaan. En tiedä, oletteko kaipailleet makuuhuoneesta laajempia näkymiä, mutta ajattelin, että olisi nyt ihan hauskaa paljastaa sen varjeltu salaisuus. Tämä TV kun ei vielä ole se kaikista huonoin blogikuvien aihe...

Oikeasti meillä makkarissa katsellaan nimittäin telkun lisäksi tätä urheilullista näkymää, jytäkkää crosstraineria. Nykyisillä neliöillä sille ei ole muuta säilytysaluetta, mutta onneksi laite jää täysin seinänpätkän ja sisäoven taakse nurkkaan; ei näy muihin huoneisiin. Jospa sitten siinä seuraavassa talossa olisi tällekin oma paikkansa. :)

 Mukavaa loppuviikkoa!