Näytetään tekstit, joissa on tunniste piparkakkutalo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste piparkakkutalo. Näytä kaikki tekstit

6.12.2025

Piparkakkutalo 2025: Moderni vuoristomökki

Ehkä muistatte, mitä minulle kävi piparitalon kanssa viime vuonna? Tarkoituksenani oli tehdä talosta mahdollisimman simppeli, mutta sainkin tuhrautumaan siihen ihan tolkuttomasti aikaa vision hieman levitessä. Tänä vuonna päätin, että pipariprojekti täytyy ihan aikuisten oikeasti pitää vähätöisenä bare minimum -juttuna, sillä minulla ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa monen tunnin rakennusmaratoneihin. Käytännössä piti siis keksiä sellainen talomalli, jossa olisi mahdollisimman vähän paistettavia ja yhteen liimattavia pintoja.

Koska haluan aina identifioida piparitalot, syntyi idea modernista vuoristomökistä. Ja tadaa, tässä se on! Vain neljä isoa runkopalaa ja pikkuhipleet päälle - tämän yksinkertaisemmin ei taloa olisi voinut rakentaa. Isot ikkunat ja kolmiomuoto antavat sen verran särmää, että talo poikkeaa perusmökkeröstä. Tavoitteet pitivät ja hyvä niin.




Talomallin lisäksi halusin toteuttaa rakentamisen vähätöisenä. En rykäissyt kaikkea kerralla, vaan tein taloa pienissä pätkissä, pääasiassa iltaisin lasten nukahdettua. Suunnitteluun ja osien paistamiseen meni kolme tuokiota, kasaamiseen yksi ja koristeluun kaksi. Eli talo valmistui kuudessa tekotuokiossa. Koristelun tein lasten ollessa hereillä, minkä vuoksi huiskin pikeerihommat mahdollisimman nopeasti. Toisenlaisessa elämäntilanteessa olisin varmasti nyhrännyt viimeistelytyöt huolellisemmin, mutta nyt riitti se, että sain kokonaisuuden suurin piirtein valmiiksi. 

Olin varannut koristeluun sekä ranskanpastilleja että hopeakuulia, mutta tällä kertaa pastillit pääsivät vain savupiippuun. Luminen katto näytti omaan silmääni paremmalta kuin karkeilla kuorrutettu pinta. Ikkunaruudut on tehty perinteiseen tapaan liivatelehdistä. Talon sisällä oleva patterivalo on päällä nonstoppina ja se antaa mukavasti tunnelmaa keittiöön varsinkin pimeällä. 

Aluksi asettelin vuoristomökin esille keittiön saarekkeen päälle, mutta siinä se oli liian hyvin tarjolla taaperolle. Tässä ruokapöydällä rakennus on ehkä hieman paremmin turvassa. Pitäisi kyllä järjestää pieni veikkauskisa siitä, missä vaiheessa Romeo napsaisee talosta ensimmäisen palan irti. Viime vuonna taidettiin selvitä peräti joulun yli ennen kuin purkamisvimma lähti lapasesta, mutta tänä vuonna isomman taaperon älynväläyksiä on ollut hankalampi ennakoida.



Joko muuten bongasitte tonttujoukkion, joka asettautui asumaan vuoristomökkiin? Kuten ennenkin, pukki toivottelee tervetulleeksi ovella, yksi tonttu tähystää savupiipussa ja muut ovat kerääntyneet mökin ympäristöön touhuihinsa. Romeo oli apuna tonttujen sijoittelussa ja hän välttämättä halusi, että mökin takapihalle laitetaan neljä tonttua puolikaareen leikkimään. Vielä emme ole kuulleet tonttujen supattelevan, mutta eiköhän näidenkin vipinä lisäänny tulevien viikkojen aikana.




Piparitalon tekeminen on itselleni kyllä tärkeä osa joulunodotusta. Paitsi että talo luo tunnelmaa ja tuo jouluntuoksua kotiin, se myös virittelee mielikuvitusta joulutaajuudelle. Blogipostauksiksi asti päässeet mökkeröiset ja muut rakennelmat aiemmilta vuosilta löydät näistä linkeistä:



Ihanaa itsenäisyyspäivää ja hyvää mieltä joulukuuhun!



13.12.2024

Piparkakkutalon ilosanomaa ja odottamattomia käänteitä

Ja tapahtui niinä päivinä, että syntyi visio Korkalaisen keittiössä: ”Tänä vuonna tehdään helppo piparkakkutalo.” Päätöksen takana oli käytännöllinen järjen ääni, sillä elämä taaperon kanssa vaati aina uusia keinoja tasapainottaa arkea.

Ja niin kävi, että lapsi vietiin mummolaan kahden koiran kanssa, jotta äiti voisi rauhassa keskittyä nopeaan pipariprojektiinsa. Uuni lämmitettiin, taikina kaulittiin ja suunnitelmaksi valikoitui simppeli tonttuvuori, johon tulisi vain muutama kuusi ja yksinkertaisia mökinseiniä.



Mutta tapahtui niinä hetkinä, kun taikina oli kaulittu pöydälle, että leipojan kädet alkoivatkin tehdä omiaan. Tarkoitus oli oikaista, mutta yhtäkkiä rakennusmestari löysikin itsensä mittailemasta symmetrisiä linnanseiniä ja leikkaamasta kaaria muotoikkunoihin.

Ja niin keittiössä laajeni taloprojekti, jonka suuruutta ei oltu osattu ennustaa. Liivatelehdistä syntyivät ikkunalasit, sulatettu sokeri kokosi yhteen kolmikerroksisen linnarakennelman, pikeeristä veistettiin jääpuikot lumipeitteineen ja hopeapallot pyörivät viimeistelemään kuusenoksat ja ikkunalaudat.

Kuusi tuntia ja kolme tomusokeripakkausta myöhemmin, hiusnuttura sekaisin ja vaatteet sokeripölyn peitossa, leipuri totesi, ettei lopputulos kyllä näytä ihan tonttuvuorelta.





Niin tapahtui, että lapsi palasi mummolasta. Hänen silmänsä suurenivat nähdessään piparirakennelman. Koirat nuuskivat sokerin tuoksua, ja leipuri huokasi, että ehkä näin olikin tarkoitettu. Heidän edessään loisti piparkakkutalo, joka oli muuttunut tonttujen vuoresta punanuttujen talvilinnaksi. 

Keittiössä oli syntynyt yhdenlainen joulun ilosanoma, suuri ilo koko perheelle. Ja samalla hetkellä oli linnan tiluksilla suuri tonttujoukko, jonka lapsi ja äiti asettelivat yhdessä paikoilleen.

Kun koti oli iltaa kohti hiljentynyt ja kynttilät lepattivat talvilinnan kerroksissa, leipuri pysähtyi ajattelemaan pipariprojektiaan. Hän kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkiskeli sitä. Vaikka projekti oli saanut odottamattoman käänteen, joskus parasta on yllättyä itsekin.

Kaikki kävi juuri niin kuin oli tarkoitettu.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...