Kylpyhuone

Halleluja, meidän talo on valmis. Käytännössä kyse oli saunan lauteiden valmistumisen jälkeen (klik) enää kylppärin kattolistoista, wc-päätyyn johtavan kulkuaukon kulmalistoista sekä seinässä olevan shampoosyvennyksen metallilistoista. Vaikka kötösteltäviä listoja ei ollut määrällisesti paljoa, meni niiden värkkäilyyn kuitenkin reilusti aikaa. Mutta täällä ne nyt ovat paikoillaan ja nautin viimeistellystä jäljestä joka ikinen kerta tilaan kävellessäni!

Listoitushommien valmistuminen tarkoittaa sitä, että pääsen viimein julkaisemaan tämän pesuhuonepostauksenkin. Olisittekohan arvanneet, että tila on meillä näin tummasävyinen? Aikaisemmassa Iisalmen kodissa meillä oli kylppärin seinät valkoista laattaa, joten tämä nykyinen ilme on siihen verrattuna täyskäännös. Tänne halusin pesämäisempää, hiukan marokkolaisvivahteista tyyliä.

Seinät on laatoitettu tummanharmaalla Etsy-laatalla, jossa on betonia jäljittelevä pintakuviointi. Se ei kunnolla erotu näistä kännykällä otetuista kuvista, vaan jälki harmittavasti pikselöityy. Tykkään kuitenkin laatoista kovasti, vaikka raksan valmistuessa eräs viimeistelytiimin jäsen neuvoikin minulle pesuaineet laattojen pinnassa olevan härmän poistamiseen. Heppu ei hoksannut asiaa, vaikka yritin selittää, että kuviointi kuuluu laattaan. :') Tiililadonta oli must-juttu, jonka halusin.

Lattiassa jatkuu sama iso Casablanca Grigio -laatta kuin kodinhoitohuoneessa ja keittiössä.

Sadesuihkut ovat Oraksen Optima-mallia ja niiden alla olevat linjalattiakaivot ovat Unidrainilta. Musta Domus-hyllykaluste on samaa sarjaa talon toisen wc:n (klik) kanssa, mutta täällä kalusteen pinta kestää kosteutta. Hana on Ikeasta. Otsoson Via -valopeili on ollut todella mieluisa: sen ääressä on helppo meikata pimeinä talviaamuina ja peilin valo antaa tunnelmallisen yleisvalon. Sen kaverina käytämme tilan valaistukseen suihkujen yläpuolella olevaa, kattolistan viereen integroitua ledinauhaa. Kylppärin katossa on myös kaksi isoa, himmentimellä toimivaa yleisvalaisinta, mutta niitä tarvitaan oikeastaan vain harvoissa siivoustoimenpiteissä (esimerkiksi lattiakaivoja putsatessa). Vinosti seinän kupeelta tuleva valo luo jännällä tavalla spa-fiilistä, ja siitä tykkään kovasti.

Tuntuu, että hartioilta on lähtenyt monta kiloa huolehdittavia asioita pois, kun talon voi sanoa olevan valmis viimeistä listaa myöten. Jos jostakin etapista osaa nauttia, niin tästä!

Kesäterkkuja!

Tee roadtrip!

Minä ja mies rakastamme kotimaan roadtrip-matkoja. Reissutapa sopii meille, sillä tykkäämme ahmia lomakohteista houkuttelevimmat tärpit ja siirtyä sitten seuraavaan etappiin.

Viime viikolla teimme täksi kesäksi suunnitellun matkan. Ajelimme ensin yöksi Savonlinnaan; siellä kävimme tutustumassa Olavinlinnaan ja seilasimme höyrylaivalla Saimaan maisemissa. Ohjelmaan kuului myös torikahvit lörtsyineen, satamassa tsippailua, illallinen Hawannassa ja auringonlaskun seuraamista kattoterassilta.

Savonlinnasta jatkoimme matkaa Punkaharjulle. Kävimme katsastamassa Saimin tilukset ja ajelimme harjumaisemien läpi Imatralle. Imatran pitstopin tarkoituksena oli tiirailla Valtionhotellia ja koskialuetta. 

Toinen yöpymiskohteemme oli Lappeenranta. Siellä asialistalla oli hieman shoppailla ja syödä ennen ystäväperheen luona kyläilyä. Illalla ehdimme vielä pelaamaan pakohuoneeseen ja viettämään aikaa satama-alueella. Ennen kaupungista lähtöämme kävimme kävelemässä läpi hiekkalinnaveistokset, joista oma suosikkini oli sympaattinen Hugo-hahmo.

Lappeenrannasta reissasimme Ideaparkin kautta Tampereelle. Ensimmäisenä ohjelmanumerona oli jälleen pakohuonepeli, jonka jälkeen fiilistelimme kaupungilla syöden ja hengaillen. Illankähmässä kipaisimme vielä Tornin huipulle Moro Sky Bariin maisemia katselemaan.

Seuraavana päivänä kiertelimme vielä hetken Ratinassa, ennen kuin suuntasimme Jyväskylään. Aikataulutimme sinne parin tunnin ylläripysähdyksen, jonka missiona oli tehdä timanttiryöstö (eli pelata pakohuone) ja käydä syömässä. Keski-Suomesta matka jatkui Kuopioon, missä kävimme nautiskelemassa Rauhalahden kesäteatteriesityksestä. Sen jälkeen olikin jäljellä enää lyhyt ajohuikonen kotipihaan.

Majoitus on meille olennainen osa reissukokemusta. On mukavaa kirjautua hotelliin, nautiskella ilmastoidusta huoneesta (varsinkin tänä kesänä!) ja herkutella monen sortin aamiainen hitaine aamukahveineen. Muitakin yöpymisvaihtoehtoja on kyllä tullut vuosien aikana kokeiltua, mutta ne ovat vain kirkastaneet sitä linjaa, että hotellimatkailu on meidän juttu.

Jotta roadtrippailu onnistuu, se vaatii muutamia toimenpiteitä. Ensinnäkin, suunnittelu on kaiken A ja O. Meidän matkat alkavat aina sillä, että päätämme suunnan: lähteäkö länteen, itään, etelään vai keskelle Suomea. Tähän saakka fiilis suunnasta on tullut suht helposti. Sitten lyömme lukkoon vähintään kolme paikkakuntaa valitulta sektorilta ja pyrimme tekemään hotellivaraukset valmiiksi. Useimmiten yksi yö kullakin paikkakunnalla on meille tarpeeksi (paitsi Turussa ja Tampereella vierähtää helposti enemmäkin).

Hotellivarausten ohella alkaa aktiviteettien haarukointi: mitkä tärpit haluaisimme nähdä tai kokea. Niiden perusteella reittisuunnitelma tarkentuu. Joinakin vuosina keikat ja muut tapahtumat ovat rytmittäneet reissujen ajankohtia ja reittejä tarkemmin, nykyisin ei niinkään. Aktiviteetit kartoitamme yleensä laajalta alueelta, sillä reitit voi rakentaa useampien paikkakuntien kautta vaikkei niissä kaikissa yöpyisikään.

Tekemisten ja kokemisten etsimiseen käytän etukäteen huolella aikaa, sillä äkki-istumalta ei hyvää plääniä synny. Google on pettämätön suunnittelukaveri. Yleensä käyn läpi kohdepaikkakuntien matkailusivut ja tapahtumakalenterit, sekä Tripadvisorin suositukset. Etsiskelen alueelta esimerkiksi kesäteattereita, keikkoja, muita meitä kiinnostavia tapahtumia ja must see -kohteita. Parhaimmat ravintola- ja kahvilasuositukset löytyvät poikkeuksetta blogeista. Hakusanat "Mitä tehdä (esim. Savonlinnassa)?" antavat yleensä kivoja ideoita.

Sitten kun aktiviteetit on haarukoitu, ne lukitaan löyhästi ja aikataulutetaan paikoilleen. Minulle muodostuu aina aivoihin lukujärjestys reissun kulusta, mikä helpottaa matkan stukturointia huomattavasti. Miestä varten kirjaan suunnitelmat aina paperillekin. Aikataulutus on ehdottomasti yksi meikäläisen vahvuuksista: minun on tosi helppo ennakoida, kuinka paljon aikaa kulutamme missäkin kohteessa ja paikkojen välisissä siirtymisissä. Tämän ansiosta pystyn sujuvasti arvioimaan, mitä kaikkea ehdimme roadtripillä tekemään.

Reissussa on kuitenkin tarpeen jättää tilaa optioille. Ajelureitin varrella tulee AINA mieleen ex tempore -ideoita, kuten vaikkapa nuorten yleisurheilun MM-kisat kesällä 2018. Suunnitelmia on hyvä osata myös muuttaa: viime viikon reissulla meidän oli aluksi tarkoitus mennä Viikinsaaren kesäteatteriin Tampereella, mutta koska Kuopion Rauhalahti osui reitille ja vaikutti kiinnostavammalta, vaihdoimme teatterisuunnitelmia lennosta.

Tältä reissulta jäi myös vielä paikkoja takataskuun: Lappeenrannan kohteista olin laittanut itselleni ylös Wolkoffin talomuseon ja katujunakierroksen, JOS sellaisille sopivaa aikarakoa olisi. Ei ollut (ja lähtöaamuna Tampere-kiilto oli silmissä jo pakottavan vahva), joten nämä aktiviteetit jäivät tällä kertaa vain ehdotuksiksi - sellaisia on joka tapauksessa kätevä olla.

Myös tsippailuaika on tärkeää. Me tykkäämme kävellä kaupungin keskustoissa, koluta tärkeimmät kadut, tunnelmoida satama-alueet ja istahtaa keskelle (kesä)idylliä. Kaupungilla kulkemalla pystyy parhaiten aistimaan kunkin paikkakunnan vibat - meille kertyykin joka reissulla aina kymmeniätuhansia kävelyaskeleita, enemmän kuin kotiarjessa. Kaikista viihtyisimmät surinat ovat tainneet meidän kokemuksella löytyä Turun jokirannasta.

Meidän roadtrippimme kestävät yleensä vajaan viikon, neljästä päivästä seitsemään.

Tässä esimerkkejä eri vuosien reittilinjoista:

 

2011 ja 2012

Ei ihan tarkkoja muistikuvia, mutta Pietari - Helsinki - Tampere - akselilla ollaan pyöritty näinä kesinä

 

2013

Jyväskylä - Tampere - Kuopio

+

Pohjanmaan pieniä paikkakuntia - Tuuri - Seinäjoki

 

2014

Kristiinankaupunki - Vaasa - Kokkola

 

2015

Tanskassa Kööpenhamina - Roskilde - Odense - Länsirannikko - Itärannikko

 

2016

Kotka - Porvoo - Seinäjoki

2017

Mikkeli - Fiskars - Turku - Naantali - Hanko

 

2018

Pori - Rauma - Turku - Maarianhamina - Ahvenanmaan ympäriajo - Naantali - Sappee - Tampere

 

2020

Turku - saariston rengastie paikkakuntineen (erityisesti Nauvo) - Tampere

+

Turku - Uusikaupunki - Mathildedal

 

2021

Savonlinna - Punkaharju - Imatra - Lappeenranta - Tampere - Jyväskylä - Kuopio

Varsinaisten roadtrippien lisäksi olemme tehneet yöpymispyrähdyksiä yksittäisiinkin paikkoihin, niistä voisi listata ainakin Oulun, Kolin ja Kalajoen suositusten arvoisiksi käyntikohteiksi. Päiväreissuja olemme tehneet lähidestinaatioihin ja kauempaa tännepäin matkustaville vinkeiksi voisi heittää Kuopion ohella vaikkapa Joensuun, Kajaanin, Vuokatin ja Tahkon.

Kun miettii, mitä sitten eri kohteissa voisi tehdä, tässä ideaksi meidän reissujen hakusanoja ja aktiviteetteja:

• pakohuonepelit (kuuminta hottia juuri nyt)
• kesäteatterit
• konsertit (meillä eniten plakkarissa ysäriä, Pandoraa ja Kristaa)
• sisävesiristeilyt
• rannat (Kalajoki, Yyteri, Nallikari ja Vaasan Hietasaari meidän lempparit)
• Asuntomessut (ennen, ei enää nykyisin)
• yleisurheilu-, biitsifutis-, hiihto- ja lentopallokisat
• linnat (meillä viimeisimmäksi tuo aiemmin mainittu Olavinlinna sekä Kastelholman linna Ahvenanmaalla)
• museot (viimeisimmäksi mieleen jääneitä ovat Uudenkaupungin Bonk sekä Turun Luostarinmäki)
• putiikit (näitä pitäisi osata tallettaa muistiin pitkin vuotta - hankalampi löytää tai muistaa äkisti)
• näköalapaikat
• suppailu (tämä ennen kuin hankittiin omat laudat)
  
• kahvilat (Pyynikin munkkikahvila!)
• ravintolat (usein mietitään etukäteen, mihin halutaan mennä, joskus valitaan lennosta)
  
• käsityöläisalueet (esim. Joensuussa Taitokortteli ja Kuopiossa Pikku Pietarin torikuja)
• vanhan kaupungin alueet (etenkin Rauma ja Porvoo)
• nähtävyydet (ne joita visit-sivustot ensimmäisenä ehdottelevat, kuten vaikkapa Lappeenrannan hiekkalinnat)
• stand up -keikat (näitä yritän etsiä joka reissu, mutta vielä ei ole sattunut sopivaa kohdalle)
• vaijeriliuku (tätäkään ei olla vielä koettu, mutta to do -listalla on)
• leffat (varsinkin sadekelillä loistavaa reissutekemistä)
• mäkiautorata (Vuokatissa ollaan käyty laskemassa, oli kivan erilaista tekemistä!)
• studioyleisöhaut (erään kerran käytiin Tampereella Villin kortin kuvauksissa, oli hauskaa!)
• kylpylät (Koli Relax Spa on meidän lemppari, mutta kylpyläkäynnit vähentyneet oman ulkoporealtaan myötä)
• roof top -terassit
  

 

Pohjoisen suunta meillä on yhdessä vielä koluamatta, vaikka kumpikin on Lapissa muissa yhteyksissä kyllä reissannut - Rukaa ja Kuusamoa pidemmälle emme ole kaksistaan selviytyneet. Pohjoinen ei vain ole tuntunut ensisijaiselta kesäkohteelta, koska luontoelämykset eivät itselle mitään ykköstykkejä ole (naureskelen täällä yksipuoliselle mielikuvalleni, Lappi = luonto) - täällä kun satutaan asuskelemaan melko komeissa puitteissa jo omastakin takaa ja luomakunta puskee ikkunoista sisälle 24/7. :') Olemme kyllä nyt heitelleet ilmoille ideaa, lähdettäisiinkö käymään Lapissa syksyllä tai talvella, enemmänkin tunnelmointikantilta. Tottahan toki pohjoisesta kulttuuriakin löytyisi kulutettavaksi, kun intoutuisi tutkiskelemaan. Katsotaan, pääsenkö vielä tulevaisuudessa raportoimaan tunturitripeistäkin.

Tämän postauksen tarkoituksena on innostaa ja inspiroida teitä roadtrippailemaan. Jokainen voi tehdä matkastaan omannäköisen aina majoitusvaihtoehdoista reissukohteisiin. Itse tykkään siitä, miten reissailu vie ajatukset pois kotiympyröistä - muualla vierailu antaa hirmuisesti uutta energiaa! Viime talvena teimme (osaltaan koronankin takia) sen mokan, että emme tehneet yhtäkään viikonloppureissua saati lyhyempää käyntiä yhtään minnekään. Uumoilen, että tämä seikka aiheutti keväällä vaivanneen megalomaalisen väsymyksen. Sovimmekin jo, että ensi talvena lähdemme aktiivisemmin liikekannalle - muissa maisemissa vierailu ei ole pelkästään kesäpuuhaa, vaikka kylmempinä vuodenaikoina ei näin pitkiä vapaita olekaan luvassa. Järjestelykysymys.

Reissuintoa!

Työkalupakki henkisen puskurin kerryttämiseen

Toisille kesäkuun 24. päivä on puolivuotisetappi jouluun, toisille keskikesän merkkipaalu. Minulle se ei ollut kumpaakaan, vaan se oli päivä, jona huomasin oloni helpottuneen. Kivi oli kierähtänyt rintakehältä. Päättyneeseen työvuoteen kietoutuneet ajatukset tuntuivat yhä kaukaisemmilta, meneillään oleva hetki sai kihisemään innostuksesta ja elämä tuntui onnekkaalta. Henkinen puskuri oli latautunut viimein tappiinsa.

Samalla pyörittelin päätäni sille, kuinka helkatissa tuo puskuri oli taas päässyt vajumaan niin vähiin, että sen täyttymiseen kului lähes kokonainen lomakuukausi. Ja miksi se ei täyttynyt työarjessa, vaan positiiviseen latauskäyrään tarvittiin loma-aika?

Terminä henkinen puskuri tarkoittaa minulle psykologista pääomaa, kykyä olla oman elämäni ohjaksissa ja käsitellä elämän koettelemukset pystypäin. Kun puskuri on kunnossa, omat ajatukset ja tunteet ovat balanssissa eivätkä ulkopuoliset möröt pääse niitä kummemmin repimään. Vahva henkinen pääoma suojaa ulkomaailmalta ja luo mielenrauhaa - siksi sitä kannattaa suojata ja ladata. Viralliselta nimeltään on kyse resilienssistä.

Erityisen paljon puskurista on hyötyä niissä tilanteissa, joissa ilmenee stressiä ja epävarmuutta. Varsinainen turvatyyny se on silloin, kun kohtaa epäoikeudenmukaisuutta, pahantahtoisuutta tai tilanteita, joihin ei pysty vaikuttamaan. Nämä tapaturmat useimmiten kolhivat puskuria siinä määrin, että se vaatii korjaussarjan. Joskus fiksaaminen on mahdollista heti, mutta toisinaan moukarointi pääsee kutistamaan puskurin lähes rusinaksi ennen kuin se pääsee eheytymään takaisin muotoihinsa.

Ajattelin, että puskurin latauskeinoja on tarpeen kirjata täsmällisesti ylös, jotta sen ylläpitäminen onnistuisi tiedostavammin. Olen pitänyt tätä postausta luonnoksissa koko heinäkuun, antaakseni itselleni järkeilyaikaa. Nyt ajatusjuoksuni taitaisi tulleen maaliin, joten tässäpä (minulle merkityksellisiä) konkreettisia välineitä siihen, kuinka henkistä puskuria voi itselleen kerryttää:

1. Pidä huolta peruselintoiminnoista. Syö, nuku, liiku ja huomioi vitamiinitasapaino. Vaali myös ryhtiä ja hengitystekniikkaa.

2. Kehittele arkeen palauttavia (myös nopeatempoisia ja elämyksellisiä) tekemisiä. Jos työpäivä oli vuorokauden ainoa huippusuoritus, se varastaa merkityksen kotiajalta eikä ylläpidä puskuria.

3. Ole ihmisten kanssa tekemisissä. Keskustele, kuuntele, kerro, tsillaa, ihmettele ja jaa kokemuksia.

4. Kalenteroi tulevaisuuteen kiintopisteitä. Kun on jotain, mitä odottaa, se pienentää menneiden tapahtumien merkitystä ja ohjaa katsetta eteenpäin.

5. Ole kohtelias, ystävällinen, hymyilevä ja reilu muille ihmisille. Auta ja puolusta muita. Siitä tulee hyvä ja oikeudenmukainen mieli - ehkäpä bumerangi kiertää joskus jopa takaisin itselle.

6. Kiinnitä huomiota onnistumisiin ja palkitse niistä itsesi (vaikkei kukaan muu onnistumisia huomaisikaan - sinä itse tiedät omat tekemisesi parhaiten). Itseluottamus lisääntyy.

7. Ulkoista itsesi negatiivisista tunteista, ajatuksista ja toisten teoista. "Jaahas, nyt on tämmöinen tunne." "No, se oli sellainen ajatus." "Kah, tuo ihminen halusi käyttäytyä noin."

8. Yliviivaa ne asiat ja henkilöt, jotka luovat perusteettomia paineita. Vähennä kontakteja niihin tyyppeihin, jotka tunnistat puskurisyöpöiksi ja viis veisaa painoarvoltaan mitättömistä jutuista.

9. Haaveile. Se vahvistaa toiveikkuutta ja luo myönteisiä odotuksia tulevasta.

10. Pysähdy olemaan kiitollinen niistä spekseistä, jotka sinulla jo on. Voit kokeilla miettiä, mikä asia voisi olla nykyhetkessä paskemminkin (ja että onneksi ei ole).

11. Pidä fokus kirkkaana. Mieti, mikä on oman elämäsi kultainen lanka.

12. Yritä touhuta ja levätä oikeassa suhteessa. Liika määrä jompaa kumpaa syö puskuria.

13. Lopeta yliymmärtäminen. Törppöjen ihmisten käytös ei muutu hyväksyttävämmäksi ymmärtämällä. Olipa taustalla mitä hyvänsä, se ei oikeuta ketään dissaamaan muita.

14. Harjoittele lintuperspektiiviä. Kuvittele nousevasi ilmassa yhä ylöspäin - huomaat, että jokaisen kotikaton alla on omat koettelemuksensa ja sinun kokemuksesi ovat pisara meressä.

15. Hyväksy rikkaruohot. Ei ole olemassa sellaista kukkapenkkiä, elämää, työpaikkaa tai ihmissuhdetta, josta ei välillä puskisi rikkaruohoja. Kitke enimmät ja anna sitkeimpien olla - pääasia, että kokonaiskuva näyttää mieluisalta. 

16. Käy säännöllisesti muissa ympyröissä. 

17. Valitse taistelusi ja opettele kulkemaan tarvittaessa laput silmillä. Sinun ei aina tarvitse olla porukan vastuunkantaja.

Tunnistan, että tämän työkalupakin ylläpitäminen onnistuu lomalla sata kertaa paremmin kuin työarjessa. Sen johtunee siitä, että omalla ajalla on paljon helpompi valita omaa jaksamista tukevat ihmiset ja tekemiset ympärilleen. Toisaalta, työnteko kääntää omat asetukseni aina siinä määrin miinusvirralle, etteivät paukut riitä palauttaviin ja henkistä puskuria tasapainottaviin toimenpiteisiin - vaikka juuri se on sitä, mitä pitäisi kyetä tekemään.

Luulen, että palaan lukemaan tätä postausta alkusyksyn koettaessa. Toimikoon tämä itselleni jatkossa tarkistuslistana henkisen puskurin vahvistamiseen - ehkäpä ensi kesänä ei mene kokonaista kuukautta työarjesta eheytymiseen. :') Nyt keskityn vaalimaan tätä kevyttä oloa ja nautin onnellisena lomasta. Vi ses!