DIY: Rautalankamunat

Ihan sama homma on varmasti monella muulla kuin minullakin - kaupasta ei löydy sellaisia sisustukseen tarkoitettuja pääsiäismunia, joita kotonaan mielellään katselisi. Silloin on valittavana kaksi vaihtoehtoa: joko ei munaile ollenkaan tai tekee mieleiset itse. Minä valitsin jälkimmäisen. Ja hei, onhan se vähän kuin bloggaajan ammativelvoite tehdä pääsiäisen aikaan vähintäänkin yksi DIY-munapostaus. :)

Tuunasin meille kaksi isoa munaa. Alunperin näiden kuosi oli sillisalaattimainen, keltaisella pohjalla pupuja ja tipuja. Suhautin pyörykät kertaalleen kuparimaalilla, sidoin ympärille pari kierrosta rautalankaa ja sujautin numerolaatat kiinni. Ja siinä se. Minusta nämä ovat paremmat kuin yksikään perusmarketin vaihtoehto. Karussa rautalangassa voi nähdä pääsiäiseen liittyvää symboliikkaa - ainakin minulle se tuo mieleen orjantappurakruunun.

Rautalankamunat sopivat mukavasti Granitin betonialustalle. Paitsi kokonsa puolesta, myös materiaalit puhuvat yhteistä kieltä. Munissa olevat numerolaatat ovat paljastuneet monikäyttöisiksi. Kun ne yli kaksi vuotta sitten netistä tilasin, petyin ensiksi laattojen pieneen kokoon. Ne murjottivatkin kaapissa vuoden, kunnes aloin kehittelemään erilaisia käyttövaihtoehtoja. Sittemmin laatat ovat olleet muun muassa jääkaappimagneetteina ja adventtikynttelikön osana. Pettymyksestä voittoon, ehdottomasti!

Näillä eväillä pääsiäisviikkoon. Keväistä malkamaanantaita! ♥

Takavalot

Tällä viikolla on saanut iloita mahtavista hankiaiskeleistä. Parina edellisenä vuotena ei tällaista hankikantavuutta ole ollut, joten ulkoilu on ollut nyt erityisen hauskaa. Pari iltaa sitten mies testaili suksiaan järvenjäällä ja takapihaltamme jatkuvalla pellolla. Minä tietysti hihhuloin matkassa, mutta sivakoinnin sijaan juoksentelin pellolla kameran kanssa. Hämärtyvässä illassa oli mukava kuvailla taloa takaapäin ja erityisesti peltopuolen ulkovalaistusta.

Meillä on kolmella ulkoseinällä rosterisia Konstsmide Modena -valaisimia, jotka antavat valokeilan sekä ylös- että alaspäin. Talopakettiin kuului muistaakseni alunperin vain yksi valaisin etupihan puolelle ja toinen kodinhoitohuoneen päätyyn. Etupihalle lisäsimme valaisimien määrää muutamalla ja takapihalle otimme ekstrana tämän viiden kappaleen satsin.

Minusta etenkin tämä takapihan puolen valaistus näyttää mukavalta, sillä pylväsmäiset valokuviot tekevät talosta ryhdikkään. Ottamatta huomioon syksyllä maahan tökkimiäni aurinkokennovalaisimia, ei meillä muita pihavaloja ole.

Talviaikaan ei takapihan käyttöaste ole juurikaan nollaa suurempi. Käytännössä valot ovat siis enemmänkin esteettinen tunnelmalisä. Kovin paljoa niitä ei ole kuitenkaan tullut tänä talvena pidettyä päällä, sillä vasemmasta reunasta oli palanut yksi poltin - näytti tökeröltä, kun yksi valokeila katkesi kesken kaiken. Lampunvaihto ei ole ollut puuhalistan kärkipäässä, joten valoshow sai olla tovin pimeänä. Helmikuussa hankimme sitten kokeiluun satsin led-polttimoita. Alkuperäisinä näissä on halogeenit, joten olikin jännittävää verrata, huomaako helposti, missä on erityyppinen valo. Ei huomaa. Halogeenit ovat melko herkkiä poksahtelemaan pimeiksi - varsinkin yläpuolen lamput - joten kun niitä simahtelee, vaihdamme ledejä tilalle. Toivottavasti niille on povattavissa pidempää käyttöikää.

Takapihalla on edelleen pystyssä kolme "joulukuusta", jotka tein syksyllä aurausviitoista (klik). Valoja niissä ei tietenkään enää pala. Kunhan inspiraatio iskee, keräilen kepukkakuuset varastoon talteen; aion laittaa ne paikoilleen ensikin vuonna, sillä minusta ne olivat mahdottoman kivat, helpot ja käytännölliset. Varastoinnin pitäisi olla vaivatonta, sillä kuuset saa litistettyä kasaan pötkyläksi, ovathan ne toisissaan kiinni vain yläpäästä.

Oletteko te saaneet nauttia keväthankiaisista? Millaisia ulkovalaistuksia teiltä löytyy?
Upeaa, vesisateista lauantaita!

P.S. Vielä ehdit osallistua 300 euron lahjakortin arvontaan äänestämällä parasta energianiksi-postausta. Taloon.comin järjestämään kilpailuun pääset tästä. Kisassa mukana myös Deko 133 - saa äänestää. :) Kisasivuilla ei postauksia näy kokonaan, joten tämän blogin osallistujatekstin löydät oikeassa pituudessa ja kuvineen täältä.

Sieltä se tulee

Vitsit, miten nopeasti kevät on pyrähtänyt. Pääsiäinenkin on ihan kohta. Tänä vuonna väritön linjani kuitenkin jatkuu katkeamattomasti, enkä aio tuoda sisustukseen keltaistakaan - narsissitkin ovat saaneet jäädä kauppaan. Jotain kausi-ilmettä olen kuitenkin laitellut, kuten tuon viime vuonna Kuusamosta hankkimani höyhentyynyn. Se on juuri sopiva meidän kodin pääsiäishenkeen. Kaunis ja harmoninen, väritykseltään selkeä.

Pajunkissojakin kävin poimimassa pulloon, mutta olipas jännä huomata, etteivät ne vielä ole tänne kunnolla puhjenneet. Oman tontin hankiaisilla tepsuttelin todetakseni, että suurin osa pajuista hautoi vielä misujaan. Vain niissä, jotka olivat saaneet erityistä aurinkokylpyä, oli tupsuja.

Oksien kaveriksi heitin pari mustaa munaa. Olen vähän pohjamaalaillut munia tällä viikolla, mutta mietin vielä, millaista kuviota tai struktuuria niiden pintaan keksisi. Pikkuisen on sellainen olo, että yksivärisinäkin voisivat olla kivoja.

Kuvista voitte muuten huomata, että aiemmin vähän orpona pöyrinyt penkki on löytänyt tiensä olohuoneen nojatuolien taakse, ikkunan alle. Tuohon se solahtaa mielestäni mukavasti ja antaa uuden paikan tehdä asetelmia.

Joko teillä on laiteltu pääsiäistä kotiin, vai näkyykö se teillä millään tavalla sisustuksessa? Joillekin pääsiäinen taitaa olla jopa jouluun verrattava juhla, jolloin kokoonnutaan viettämään ja herkuttelemaan sitä porukalla. Itselle pääsiäinen on kuitenkin pienempi juttu, sopiva hengähdystauko kesälomaa odotellessa. :)

Myrtti

No niin, käsi pystyyn kenelle tulee sanasta "myrtti" mieleen ihan jotain muuta kuin vihreää kasvillisuutta? Itse ainakin tunnustan kaikki Harry Potterit lukeneena ja katsoneena, että ensimmäinen mielikuvani oli Tylypahkan tyttöjen vessassa nyyhkyttävä, silmälasipäinen kummitus. Murjottava Myrtti -niminen noitatyttö ei kuitenkaan liity tähän postaukseen nimeä enempää, sillä tarkoituksenani on esitellä teille hänen kasvikaimansa.

Olivipuumme tarina tuli sittenkin päätökseen, vaikka toisin luulin. Uusia vihreitä lehtiä siinä jo oli, mutta kun ruukusta alkoi kurkistaa pieniä muurahaisia, oli aika kantaa puu pakkaseen. Pikkuisen oli surku, sillä pidin puun ulkonäöstä, väristä ja rouheudesta. Kauaa ei kuitenkaan tarvinnut masistella, sillä kiitos miehen joka houkutteli kauppareissulle Cittariin perinteisen Prisman sijaan, löysin marketista tämän söpöläisen.

Uusi viherkasvimme on myrtti, tarkemmin määriteltynä runkomyrtti. Oliivipuuhun verrattuna sen pitäisi olla vähän helpompi kasvatettava, sillä vaikka myrtti tarvitsee yhtälailla valoa, se ei isosisarensa tapaan vaadi viileämpiä lepokausia. Myrtin tulisi menestyä huoneenlämmössä kesät ja talvet, tasaisesti kasteltuna. Saksiakin sille saa näytellä, sillä runkomyrtin perinteinen muoto on pallomainen.

Mitä tulee perinteisiin, on myrtin historia vanha. Sen oksat ovat olleet suosittuja vanhoissa morsiuskruunuissa ja sittemmin morsiuskimpuissa - siksi, että myrttiä on pidetty merkkinä rakkaudesta ja avioliitosta. Viherkasvi on ollut aiemmin melko arvokas lajissaan, mutta ainakin Citymarketissa oli tämä yksilö nykypäivänä varsin kohtuuhintainen, alle kympin.

Myrtin kaupanpäällisinä sain myös tuon punertavanruskean saviruukun. Kaupassa ajattelin, että sutaisen ruukun nopeasti spraylla uudenväriseksi, mutta kotona muutinkin mieleni. Sehän on valloittava tuollaisenaan! Saviruukku sopii mielestäni kauniisti yhteen vihertävän pikkupuun ja peltisten yksityiskohtien kanssa. Kuin itseoikeutetusti, on myrtin ensimmäinen kotipaikka keittiönpöydällä, metallisen Troy-valaisimen alla.

Nämä ottamani kuvat näyttävät mielestäni tosi keväisiltä; ehkä se on tuo viherrys mikä luo kyseisen vaikutelman. Myönnän, että ajatukseni ovat jo kääntyneet talon sisäpuolen sisustuksesta pihalle, viis tämänhetkisestä lumikelistä. Tarkistan joka päivä, joko etupihan patio olisi sulattanut lumet päältään. Ei vielä, mutta toivottavasti pian. Ensimmäisenä keväthommana meillä on tehdä ulos pergola valmiiksi. Intona olen myös jo haaveillut uusien istutusten tilaamisesta - siis minä, jonka piti pitää oma piha mahdollisimman helppona ja sellaisena, jota ei tarvitsisi kitkeä. Niin se mieli muuttuu! Mutta mikäpä muuttuessa, minulla jos kellä on kesällä aikaa puutarhahommiin... Ja sitäpaitsi, tilasin eilen ikioman trimmerin!

Onko myrtti teille muille aiemmin tuttu kasvi? Joko siellä on pyöritelty piha-asioita ajatuksissa? 

Hilpeää tiistaita!

Lifestylenordic

Moikka! Tänne taisikin tulla se hiihtoloma vähän viiveellä, tai sitten pääsiäisloma etukäteen. Vietin tällä viikolla nimittäin lähes viisi tietokoneetonta päivää, voitteko kuvitella! Myös kamera ja sosiaalinen media olivat pieniä poikkeuksia lukuunottamatta hyllyllä. Älyttömän vapauttavaa, pitäisi ottaa tällaisia jaksoja useamminkin. Toki tämä on heijastellut viikon blogiaktiivisuuteenkin, mutta en ota sitä negatiivisena asiana, päinvastoin.

Nyt kun harjoitellaan taas yhteistyötä läppärin kanssa, kokosin teille kännykkäkuvia äskeiseltä Oulu-reissultamme. Olenkin jo esitellyt sieltä tuomisiani, mutta haluan postata kuvia Oulun ihanimmasta sisustusputiikista, Lifestylenordicista.

Putiikki sijaitsee veden äärellä, aittatorin punamultaisessa AITTA 10:ssä. Toistaiseksi en ole törmännyt missään idyllisempään sisustusputiikin sijaintiin, joten täällä kannattaa piipahtaa jo pelkästään tunnelmankin vuoksi.

Lifestylenordicin valikoimassa on mielestäni parasta tanskalaiset sisustustuotteet, joiden perään olen kova oikomaan käsiäni. Skandinaavisen selkeä värimaailma ja herkullinen esillepano saavat viipymään putiikissa tavanomaista pidempään - itse teen täällä aina vähintäänkin kaksi kierrosta kerrallaan, jotta kaikki ihanat tuotteet tulevat varmasti bongattua ja syötyä silmillä.

Olen blogitaipaleeni aikana postannut yhdestä jos toisestakin putiikista tai kauppakierroksesta. Näistä on hyvä kerrata itsenikin, että mistäs löytyi ja mitä. Toisaalta uskon, että putiikkipostauksista irtoaa vinkkejä lukijoillekin. Kävin nopeasti läpi arkistoani ja heitän tähän vielä linkkejä muihin tekemiini sisustuskauppapostauksiin. Kesälomaan ei ole enää hurjan pitkä aika, ja luulen että siellä käy jo jonkun muunkin mielessä se, mihin tulevana suvena reissuja tähtäillään ja millaisia tärppejä sieltä saattaisi löytyä. Tässä siis muutamia vinkkejä:

Virtuaalikierros Granitiin

Tukholman sisustuskaupoilla

Kokkolan Blossom

Sisustussilmällä Kristiinankaupungissa

Vaasan sisustuspyrähdys

Turun sisustuskaupoilla

Sisustusbloggaajat Kuopiossa

Käytiin SaRassa

Tampereen sisustuskaupoilla

Mutta hei, kertokaas mitä teille on tällä viikolla kuulunut? Keväisiä ajatuksia? Suuntaan pian taas lukemaan ja kommentoimaan muidenkin blogipostauksia. Sitä ennen aion vielä kuitenkin jännittää tänään miehen jalispelissä ja kuvailla seuraavaa postausaihetta. 

Kivaa sunnuntaita! ♥

Kaikista kauneimmat

Nyt ei tule montaa sanaa, mutta kuviakin sitä enemmän. Katsokaas, kun mustan kaappivanhuksen ensimmäinen hyllyversio on nyt valmis, fiuf. Tai siis esineet ja niiden järjestys hyllylevyillä. Itse olen kovin tyytyväinen, sillä sain kerättyä näkyville ne kaikista kauneimmat sisustusesineeni - ne, jotka ovat kärjessä tämänhetkisellä suosikkilistallani. ♥ Tällainen sommitelmasta siis tuli.

Mitäs tykkäätte?

Ja hei, Country by Mail -arvonnan voittaja on selvillä! Valitsemansa "ranskalainen lasku" -julisteen uusi omistaja on HannaR, jahka posti löytää oikeaan osoitteeseen. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille! ♥

Paras huopa

Heippa! Pehmoisia terveisiä näin maanantaiksi, sillä ajattelin näyttää teille tämänhetkisen lempihuopani. Vilttejä ja muita vastaavia nöttösiähän meiltä löytyy hirmuisesti, sillä en vietä päivääkään käpertymättä torkkupeiton alle. Annon Kori-huopa on nyt ehdoton ykkönen. Niin pehmeä ja paksu! Kuosikin erittäin mieleinen. Jos jotain voisi tai täytyisi fiksata, kasvattaisin pinta-alan kaksinkertaiseksi. :)

Kuvatessa astuin kerta kerralta askeleen taaksepäin, joten kuvakulma laajenee otoksittain. Viimeisessä ovat mustan kaappivanhuksen ovet auki, sillä viimeistelin eilen hyllyjen asetelmia. Pääsette pian näkemään, kuinka olen esineitä kyytiin sommitellut.

Pehmoista maanantaita!

P.S. Vielä huomiseen asti aikaa osallistua Country by Mail -arvontaan, klik!

Arvontamuistutus!

Erinomaista sunnuntaita! Kurottaudun täällä aamuisen kahvikupin takaa ja muistuttelen käynnissä olevasta Country by Mail -arvonnasta. Jos siis et ole siihen vielä osallistunut, niin hiiri linkille: KLIK!

Mahtavia juttuja tekee tuo aurinko! Tämän muistuttelupostauksen kuvituskuvaksi pääsikin House Doctorin lasiboksin muodostama varjo, niin hauska! Aamusta voin kertoa sen, että ihan parasta torkuttelua on ollut tänään: kun herätyskello soi, torkutin siitä ensin yhden tunnin eteenpäin ja sitten vielä toisen. Jos en muuta syytä keksi sunnuntaiselle pärisijälle, niin ainakin sen, että aikavahtia voi nautinnolla ja hyvällä omallatunnolla tyrkkiä eteenpäin. 

Mites siellä on heräilty viikon viimeiseen päivään? Kaunista sunnuntaita! ♥

Sähkönkulutus ja energianiksit

Kirjoitin reilu vuosi sitten katsauksen ensimmäisen asumisvuotemme sähkönkulutuksesta (klik). Tänäkin keväänä on asialistallani ollut päivittää lukemiamme vuodelta 2014. Kuin tarkoituksella, sain kutsun osallistua Taloon.comin blogikilpailuun, jossa tavoitteena on käsitellä oman sähkölaskun sisältöä ja vinkata niksejä kodin energiatehokkuuden kasvattamiseksi.

Ennen niksiosiota sananen viime vuoden sähkönkulutuksestamme; lukemat jäivät odotettua alhaisemmalle tasolle. Vuosikulutuksemme oli kaikkiaan 12 558 kWh, johon olemme kerrosalaltaan 133-neliöisessä omakotitalossa mahdottoman tyytyväisiä. Näin kaksi vuotta taloa asuttaneina ovat sähkönkäyttötottumukset jo muokkautuneet rutiineiksi - sellaisiksi toimiksi ja valinnoiksi, joita toteuttaa ja tekee alitajuntaisesti osana perusarkea. Pienempiä, kannattavia käyttötottumuksia nostetaan mediassa esille säännöllisesti, mutta mielestäni suurempi merkitys on teknisillä pohjaedellytyksillä. Niillä, jotka luovat puitteet pienempiin energiansäästötoimiin. Seuraavassa pointteja sähkönkäyttöön omien havaintojen pohjalta:

Isot linjat kuntoon - lämmitysmuoto ja talotekniikka

Viime vuonna kirjoitin näin: "Sähkönkulutukseen eräs merkittävästi vaikuttava tekijä on kodin lämmitysmuoto. Sen valitseminen onkin yksi talonrakentajan oleellisimmista, ensimmäisistä ja jopa vaikeimmista päätöksistä. Ottaako vesikiertoista vai suoraa sähkölämpöä, turvautuako isoon uuniin vai investoidako jopa maalämpöön. Lämmitystapaa valitessa joutuu muun muassa mittailemaan asumisneliöitä, laskemaan investointikustannuksia ja ennakoimaan tulevaisuuteen - kerran tehtyä valintaa on haastavaa lähteä myöhemmin muuttamaan.

Koska meillä on takana mittava kodinrakennusprojekti, lähestyn energia-asioita aina rakentajan näkökulmasta. Tällöin energiankulutukseen voi vaikuttaa aivan alusta lähtien, valitsemalla senhetkisen tiedon varassa edullisimman lämmitysmuodon - se on mielestäni tärkein kodin energiatehokkuuteen vaikuttava asia. Luonnollisestikin uuteen taloon investoiva saa rakenteiltaan tiiviin kodin, jossa tekniset ja rakenteelliset, energiankulutukseen liittyvät ratkaisut ovat nykystandardien mukaiset. Vanhempaan taloon tai asuntoon muuttavalla ei tätä valttikorttia ole käytössään, vaan energiansäästökeinoja etsitään muita asioita priorisoiden ja kenties energiaremonttia tehden (ovien ja ikkunoiden tiivistäminen, valaistuksen uusiminen, ulkovuorauksen päivittäminen, varaavan takan asentaminen, hanojen vaihtaminen jne.).

Meidän talossamme on kauttaaltaan sähköllä toimiva lattialämmitys, jota ilmalämpöpumppu komppaa tehokkaasti. Pieni takkakin meillä on, mutta sitä emme ole käyttäneet juurikaan lämmitystarkoitukseen. Ilmalämpöpumpun hyödyn olemme todenneet yksiselitteisesti, ilman sitä olisivat sähkönkulutuslukemat jotain ihan muuta. Kovia pakkasia lukuunottamatta pumppu on meillä lämmityskautena säännöllisesti toiminnassa; keskeiselle paikalle sijoitettuna se lämmittää neliöt tehokkaasti. Pumpun ansiosta voi lattialämmityksen termostaatit pitää pienillä tehoilla, mikä tuo selkeästi säästöä. Itse tepsuttelen kotona pörrösukat jalassa kesät talvet, joten hytisen, olipa sisällä lämmin tai ei. Sisälämpötiloja emme siis tykkää nostaa kovin korkealle, himppusen kahdenkymmenen asteen yläpuolella on hyvä.

Lähes poikkeuksetta kaikkiin nykytaloihin asennetaan koneellinen ilmanvaihto. Se tekee oman lovensa sähkölaskuun, mutta tässäkin voi säästää. Meille on muodostunut tavaksi, että kotoa viimeiseksi poistuva naksauttaa ilmanvaihdon pienimmälle teholle, kun ketään ei jää kotiin: koneen ei tarvitse hurista turhaan yksikseen.

Talopakettimme perusvarustukseen kuuluivat energiansäästöhanat jokaiseen vesipisteeseen. Käytännössä hanoista ei saa tulemaan kuumempaa vettä tai kovempaa painetta, ellei kahvaa tarkoituksella pidä tietyssä asennossa. Yksinään päälle humpsautettu hana antaa vain haalealämpöistä vettä pienemmällä teholla. Hanojen tuoman hyödyn osaisi varmasti joku numeronikkari laskea tarkastikin, mutta itse voimme vain arvioida, että säästö käytetyssä ja lämmitetyssä vedessä on merkittävä. Talomme hanat ovat Gustavsbergilta ja esimerkiksi Nautic-keittiöhanaamme ja sen ominaisuuksiin voi tarkemmin tutusta täältä.

Raksavaiheen loppuessa kävimme LVI-valvojamme kanssa keskustelun lämminvesivaraajan lämpötilasta. Tiesittekö, että maltilliset lukemat lämpimän veden kuumuudessa tuovat myös pientä säästöä? Aivan tarkkaan en muista meille säädettyjä lukemia, mutta vahva veikkaukseni on, että meidän lämminvesivaraajamme lämmittää veden noin 60-asteiseksi, tarkoituksella siis vähän totuttua "viileämmäksi". Ja hyvin on riittänyt. Jotkut säätävät lämminvesivaraajansa toimimaan esimerkiksi vain yöaikaan. Tämäkin toisi varmasti jonkin verran säästöjä, mutta käyttömukavuuden kannalta on ainakin meillä asetukset niin, että varaaja naksahtaa päälle aina tarpeen mukaan. Hyrr, mikä vilu olisi ajatellakaan suihkusta tulevan vain kylmää vettä!

Pienempien linjojen hallinta - arjen käyttötottumukset ja pikkuvalinnat

Jos rakenteellisiin ja isoihin teknisiin valintoihin ei pääsisikään vaikuttamaan, voi jokainen tehdä osansa energiansäästössä arkisilla valinnoilla ja tavoilla. Vaikka emme koe pariskuntana olevamme erityisiä energia edellä -ajattelijoita, muutama käytännön tapa on meihinkin pinttynyt.

Pesukoneita emme pyöritä puolityhjinä, vaan ne on ladattu aina täysiksi. Pesuissa suosimme yleensä pikaohjelmia. Tunnelmavaloja lukuunottamatta pyrimme sammuttamaan lamput aina niistä huoneista, joissa emme oleskele. Lamppuarsenaalissamme pyrimme suosimaan led-valoja. Ylimääräiset sähkölaitteet sammutamme tarpeettomina ja esimerkiksi läppäreitä emme pidä jatkuvasti verkkovirrassa, vaan annamme akkujen tehdä osansa. Keittiön kylmälaitteissa meillä on erilaisia säätömahdollisuuksia ja niissä olemme aina käyttäneet ekotoimintoja - liika kylmyys on tuhlausta.

Uunin ollessa päällä pyrimme tekemään samalla useamman ruokalajin. Ne ruoat ja leivonnaiset, joilla ei ole äärimmäisen tarkkaa paistoaikaa, laitan jo kylmähköön, vasta lämpenevään uuniin. Näin uunin päälläoloaika on tarvittua pienempi. Paistamisen päätyttyä jätämme luukun auki hohkamaan lämpöä keittiöön. Kun keitän jotain kattilassa, pyrin valuttamaan hanasta jo mahdollisimman kuumaa vettä, että liesiaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Monia ruokia keittäessäni huolehdin siitä, että vettä on kattilassa vain tarvittu määrä - näin se kiehuu nopeammin ja keittämiseen tarvittu aika ja energia vähenee. Se, missä voisin kattiloiden kanssa petrata, olisi kannen käyttäminen. Teen yleensä vähän suurempia satsia ruokia kerralla, jolloin ne säilyvät joko pakastimessa tai jääkaapissa. Kylmästä otettu ja mikrossa lämmitetty ruoka vie vähemmän energiaa kuin joka kerta alusta asti tehty annos.

Kesäaikaan voi monella ilmalämpöpumpun käyttäjällä ilmetä kiusaus jatkuvaan viilennyksen käyttöön. Sen kanssa olemme yrittäneet olla maltillisia ja viilentää vain pieniä aikapätkiä kerrallaan. Perinteisiä viilennyskeinoja täytyy yrittää kunnioittaa, eli siirrellä verhoja auringon suojaksi, tuulettaa varjon puolelta ja yöaikaan, sekä sammuttaa kaikki kuumuutta hohkavat turhat laitteet ja valot.

Koska bloggaajan ajatukset poukkoilevat maratonreitille ja nykyihmisen mieli rakastaa tiivistelmiä, kokosin niksipointeistani teille vielä yksinkertaisen mindmapin. Tästä selkenee meidän kotimme energianiksien perusrunko:

Vaikka en ole pitänyt itseäni erityisen vihreänä ajattelijana ja toimijana, huomaan nyt tämän ajatuksella tehdyn postauksen seurauksena, että ollaanhan meillä kuitenkin aika nohevia energiankäyttäjiä! Parasta se näin kai onkin: tekninen pohja on kunnossa ja käyttötottumukset alitajuisia, joten energiansäästöasioissa ei joudu ylenpalttisesti pinnistelemään, ne tulevat luonnostaan. Joten hups, taidetaan olla säästeliäämpiä kuin luultiinkaan.

Aina voi kuitenkin miettiä, mitä edelleen pystyisi petraamaan. Kuten mainitsin, ruoanvalmistuksessa olisi vielä tehostusrakoja, kuten kattilankansien käyttäminen. Takkaa voisimme lämmittää kylminä aikoina ahkerammin - vaikka se ei kovin iso ja erityisen varaava ole, säästöä se on pienikin lisälämpö. Autoissamme näkisin lämmitysmuotona mieluummin Webastot kuin lohkolämmittimet. Viimeaikaista saunomistiheyttämme en taas ilkeä suoraan edes kertoa! Saunan lämmittäminen vie meiltä nimittäin paljon sähköä. Olisikin voinut raksaillessa pohtia, olisiko puukiuas ollut sittenkin parempi vaihtoehto... No, seuraavassa talossa sitten - sinne voisi haaveilla esimerkiksi mustaa Kota Kurua tai pönttömallista Aitoa.

Ollaankos siellä ruutujen takana tyytyväisiä omiin sähkönkulutuslukemiin? Millaisia energiansäästöniksejä teiltä löytyy? Käykääpäs kurkkimassa kilpailuun osallistuneita blogipostauksia (klik) ja äänestäkää parasta - kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan 300 euron lahjakortti led-valaisimiin!

* Tämä kirjoitus osallistuu kutsuttuna nettirautakauppa Taloon.com:in Energianiksit-blogikilpailuun *

Marokkolaislaatta ♥

Virkeää huomenta! Tänään täytyy olla erityisen skarppina, sillä meillä on koululla hiihtokilpailut ja minun tehtäväni on olla vastaanottamassa ja kellottamassa maaliintulijoiden aikoja. Vähän jänskättää paitsi kisailijoiden, myös oman suoritukseni puolesta... No, iltapäivällä saa jo sitten jätskit kourassa tuuletella pokaaleja.

Kisahumun alla haluan esitellä teille myös muunlaista humua, sisustusinnostuksella väritettyä. Viikonloppuisen Oulu-reissumme paras tuliainen kun on tässä, upea marokkolaislaatta! Voitte vain kuvitella, miten haltioituneena nostin tämän lauantaina Lifestylenordicin tiskille. ♥

Sementtilaatta on Tine K:n tuote. Se on paksuudeltaan reilunkokoinen ja pinta-alaltaan 20x20. Kuvio on siitä hyvä, ettei se tarvitse muita laattoja täydentyäkseen - useimmat muut marokkolaislaatat kun vaativat vähintään neljän kappaleen kimpan, jotta kuosista muodostuu isompi, yhtenäinen kokonaisuus. Useamman laatan satsille en keksisi meiltä riittävänkokoista laskutilaa, joten siksi yksi kappale on parempi - se pääsee näin myös paremmin oikeuksiinsa. Taikka toisaalta, voisihan laattoja laittaa limittäin pystyasennossa nojailemaan; silloin ne mahtuisivat useampaan paikkaan mutta eivät kuitenkaan pääsisi muodostamaan isoa kuvioalaa.

Olen pyöritellyt laattaa jo monessa paikassa. Se sopisi hienosti niin pystyasentoon, alustaksi esineille kuin näytille yksinäänkin. Nyt jätin sen tuohon paraatipaikalle, lipaston päälle, missä se on koko ajan katseiden alla. Kunhan meille tulee seuraavan kerran kahvitteluvieraita, laatta pääsee osaksi mustavalkoista kattausta.

Marokkolaislaattoja oli saatavilla kolmea eri kuviota. Tämä minun yksilöni, Tilestar, oli vastasaapunut, vielä pahvilaatikossa tiskin vieressä. Saapuneet erät olivat pieniä, joten jos joku siellä innostuu hamuamaan laattoja itselleen, kannattaa olla nopea. Kivijalkaliikkeen lisäksi näitä voi hankkia Lifestylenordicin nettikaupasta, klik. Maksettu mainos tämä ei ole, vaan vilpitön vinkki muille samanmielisille. :)

Huomaattekos tuon viimeisimmän kuvan valoilmiön, pienen läiskän keittiönurkassa? Olen ollut uskomattoman iloinen ja voimaantunut jokaisesta auringonpilkahduksesta - siitä tietää, että valon suhteen on ollut ilmeinen puutostila. Mikä lämpö paisteessa jo onkaan!

Vaan nyt todistamaan kaisamäkäräismäisiä spurtteja ja kerttuniskasmaista liikunnaniloa. Peukut pystyyn, etten möhli sekuntikellon kanssa! ;)

Iskevätkö marokkolaislaatat teidän sisustussuoneen?