Sähkönkulutus ja energianiksit

Kirjoitin reilu vuosi sitten katsauksen ensimmäisen asumisvuotemme sähkönkulutuksesta (klik). Tänäkin keväänä on asialistallani ollut päivittää lukemiamme vuodelta 2014. Kuin tarkoituksella, sain kutsun osallistua Taloon.comin blogikilpailuun, jossa tavoitteena on käsitellä oman sähkölaskun sisältöä ja vinkata niksejä kodin energiatehokkuuden kasvattamiseksi.

Ennen niksiosiota sananen viime vuoden sähkönkulutuksestamme; lukemat jäivät odotettua alhaisemmalle tasolle. Vuosikulutuksemme oli kaikkiaan 12 558 kWh, johon olemme kerrosalaltaan 133-neliöisessä omakotitalossa mahdottoman tyytyväisiä. Näin kaksi vuotta taloa asuttaneina ovat sähkönkäyttötottumukset jo muokkautuneet rutiineiksi - sellaisiksi toimiksi ja valinnoiksi, joita toteuttaa ja tekee alitajuntaisesti osana perusarkea. Pienempiä, kannattavia käyttötottumuksia nostetaan mediassa esille säännöllisesti, mutta mielestäni suurempi merkitys on teknisillä pohjaedellytyksillä. Niillä, jotka luovat puitteet pienempiin energiansäästötoimiin. Seuraavassa pointteja sähkönkäyttöön omien havaintojen pohjalta:

Isot linjat kuntoon - lämmitysmuoto ja talotekniikka

Viime vuonna kirjoitin näin: "Sähkönkulutukseen eräs merkittävästi vaikuttava tekijä on kodin lämmitysmuoto. Sen valitseminen onkin yksi talonrakentajan oleellisimmista, ensimmäisistä ja jopa vaikeimmista päätöksistä. Ottaako vesikiertoista vai suoraa sähkölämpöä, turvautuako isoon uuniin vai investoidako jopa maalämpöön. Lämmitystapaa valitessa joutuu muun muassa mittailemaan asumisneliöitä, laskemaan investointikustannuksia ja ennakoimaan tulevaisuuteen - kerran tehtyä valintaa on haastavaa lähteä myöhemmin muuttamaan.

Koska meillä on takana mittava kodinrakennusprojekti, lähestyn energia-asioita aina rakentajan näkökulmasta. Tällöin energiankulutukseen voi vaikuttaa aivan alusta lähtien, valitsemalla senhetkisen tiedon varassa edullisimman lämmitysmuodon - se on mielestäni tärkein kodin energiatehokkuuteen vaikuttava asia. Luonnollisestikin uuteen taloon investoiva saa rakenteiltaan tiiviin kodin, jossa tekniset ja rakenteelliset, energiankulutukseen liittyvät ratkaisut ovat nykystandardien mukaiset. Vanhempaan taloon tai asuntoon muuttavalla ei tätä valttikorttia ole käytössään, vaan energiansäästökeinoja etsitään muita asioita priorisoiden ja kenties energiaremonttia tehden (ovien ja ikkunoiden tiivistäminen, valaistuksen uusiminen, ulkovuorauksen päivittäminen, varaavan takan asentaminen, hanojen vaihtaminen jne.).

Meidän talossamme on kauttaaltaan sähköllä toimiva lattialämmitys, jota ilmalämpöpumppu komppaa tehokkaasti. Pieni takkakin meillä on, mutta sitä emme ole käyttäneet juurikaan lämmitystarkoitukseen. Ilmalämpöpumpun hyödyn olemme todenneet yksiselitteisesti, ilman sitä olisivat sähkönkulutuslukemat jotain ihan muuta. Kovia pakkasia lukuunottamatta pumppu on meillä lämmityskautena säännöllisesti toiminnassa; keskeiselle paikalle sijoitettuna se lämmittää neliöt tehokkaasti. Pumpun ansiosta voi lattialämmityksen termostaatit pitää pienillä tehoilla, mikä tuo selkeästi säästöä. Itse tepsuttelen kotona pörrösukat jalassa kesät talvet, joten hytisen, olipa sisällä lämmin tai ei. Sisälämpötiloja emme siis tykkää nostaa kovin korkealle, himppusen kahdenkymmenen asteen yläpuolella on hyvä.

Lähes poikkeuksetta kaikkiin nykytaloihin asennetaan koneellinen ilmanvaihto. Se tekee oman lovensa sähkölaskuun, mutta tässäkin voi säästää. Meille on muodostunut tavaksi, että kotoa viimeiseksi poistuva naksauttaa ilmanvaihdon pienimmälle teholle, kun ketään ei jää kotiin: koneen ei tarvitse hurista turhaan yksikseen.

Talopakettimme perusvarustukseen kuuluivat energiansäästöhanat jokaiseen vesipisteeseen. Käytännössä hanoista ei saa tulemaan kuumempaa vettä tai kovempaa painetta, ellei kahvaa tarkoituksella pidä tietyssä asennossa. Yksinään päälle humpsautettu hana antaa vain haalealämpöistä vettä pienemmällä teholla. Hanojen tuoman hyödyn osaisi varmasti joku numeronikkari laskea tarkastikin, mutta itse voimme vain arvioida, että säästö käytetyssä ja lämmitetyssä vedessä on merkittävä. Talomme hanat ovat Gustavsbergilta ja esimerkiksi Nautic-keittiöhanaamme ja sen ominaisuuksiin voi tarkemmin tutusta täältä.

Raksavaiheen loppuessa kävimme LVI-valvojamme kanssa keskustelun lämminvesivaraajan lämpötilasta. Tiesittekö, että maltilliset lukemat lämpimän veden kuumuudessa tuovat myös pientä säästöä? Aivan tarkkaan en muista meille säädettyjä lukemia, mutta vahva veikkaukseni on, että meidän lämminvesivaraajamme lämmittää veden noin 60-asteiseksi, tarkoituksella siis vähän totuttua "viileämmäksi". Ja hyvin on riittänyt. Jotkut säätävät lämminvesivaraajansa toimimaan esimerkiksi vain yöaikaan. Tämäkin toisi varmasti jonkin verran säästöjä, mutta käyttömukavuuden kannalta on ainakin meillä asetukset niin, että varaaja naksahtaa päälle aina tarpeen mukaan. Hyrr, mikä vilu olisi ajatellakaan suihkusta tulevan vain kylmää vettä!

Pienempien linjojen hallinta - arjen käyttötottumukset ja pikkuvalinnat

Jos rakenteellisiin ja isoihin teknisiin valintoihin ei pääsisikään vaikuttamaan, voi jokainen tehdä osansa energiansäästössä arkisilla valinnoilla ja tavoilla. Vaikka emme koe pariskuntana olevamme erityisiä energia edellä -ajattelijoita, muutama käytännön tapa on meihinkin pinttynyt.

Pesukoneita emme pyöritä puolityhjinä, vaan ne on ladattu aina täysiksi. Pesuissa suosimme yleensä pikaohjelmia. Tunnelmavaloja lukuunottamatta pyrimme sammuttamaan lamput aina niistä huoneista, joissa emme oleskele. Lamppuarsenaalissamme pyrimme suosimaan led-valoja. Ylimääräiset sähkölaitteet sammutamme tarpeettomina ja esimerkiksi läppäreitä emme pidä jatkuvasti verkkovirrassa, vaan annamme akkujen tehdä osansa. Keittiön kylmälaitteissa meillä on erilaisia säätömahdollisuuksia ja niissä olemme aina käyttäneet ekotoimintoja - liika kylmyys on tuhlausta.

Uunin ollessa päällä pyrimme tekemään samalla useamman ruokalajin. Ne ruoat ja leivonnaiset, joilla ei ole äärimmäisen tarkkaa paistoaikaa, laitan jo kylmähköön, vasta lämpenevään uuniin. Näin uunin päälläoloaika on tarvittua pienempi. Paistamisen päätyttyä jätämme luukun auki hohkamaan lämpöä keittiöön. Kun keitän jotain kattilassa, pyrin valuttamaan hanasta jo mahdollisimman kuumaa vettä, että liesiaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Monia ruokia keittäessäni huolehdin siitä, että vettä on kattilassa vain tarvittu määrä - näin se kiehuu nopeammin ja keittämiseen tarvittu aika ja energia vähenee. Se, missä voisin kattiloiden kanssa petrata, olisi kannen käyttäminen. Teen yleensä vähän suurempia satsia ruokia kerralla, jolloin ne säilyvät joko pakastimessa tai jääkaapissa. Kylmästä otettu ja mikrossa lämmitetty ruoka vie vähemmän energiaa kuin joka kerta alusta asti tehty annos.

Kesäaikaan voi monella ilmalämpöpumpun käyttäjällä ilmetä kiusaus jatkuvaan viilennyksen käyttöön. Sen kanssa olemme yrittäneet olla maltillisia ja viilentää vain pieniä aikapätkiä kerrallaan. Perinteisiä viilennyskeinoja täytyy yrittää kunnioittaa, eli siirrellä verhoja auringon suojaksi, tuulettaa varjon puolelta ja yöaikaan, sekä sammuttaa kaikki kuumuutta hohkavat turhat laitteet ja valot.

Koska bloggaajan ajatukset poukkoilevat maratonreitille ja nykyihmisen mieli rakastaa tiivistelmiä, kokosin niksipointeistani teille vielä yksinkertaisen mindmapin. Tästä selkenee meidän kotimme energianiksien perusrunko:

Vaikka en ole pitänyt itseäni erityisen vihreänä ajattelijana ja toimijana, huomaan nyt tämän ajatuksella tehdyn postauksen seurauksena, että ollaanhan meillä kuitenkin aika nohevia energiankäyttäjiä! Parasta se näin kai onkin: tekninen pohja on kunnossa ja käyttötottumukset alitajuisia, joten energiansäästöasioissa ei joudu ylenpalttisesti pinnistelemään, ne tulevat luonnostaan. Joten hups, taidetaan olla säästeliäämpiä kuin luultiinkaan.

Aina voi kuitenkin miettiä, mitä edelleen pystyisi petraamaan. Kuten mainitsin, ruoanvalmistuksessa olisi vielä tehostusrakoja, kuten kattilankansien käyttäminen. Takkaa voisimme lämmittää kylminä aikoina ahkerammin - vaikka se ei kovin iso ja erityisen varaava ole, säästöä se on pienikin lisälämpö. Autoissamme näkisin lämmitysmuotona mieluummin Webastot kuin lohkolämmittimet. Viimeaikaista saunomistiheyttämme en taas ilkeä suoraan edes kertoa! Saunan lämmittäminen vie meiltä nimittäin paljon sähköä. Olisikin voinut raksaillessa pohtia, olisiko puukiuas ollut sittenkin parempi vaihtoehto... No, seuraavassa talossa sitten - sinne voisi haaveilla esimerkiksi mustaa Kota Kurua tai pönttömallista Aitoa.

Ollaankos siellä ruutujen takana tyytyväisiä omiin sähkönkulutuslukemiin? Millaisia energiansäästöniksejä teiltä löytyy? Käykääpäs kurkkimassa kilpailuun osallistuneita blogipostauksia (klik) ja äänestäkää parasta - kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan 300 euron lahjakortti led-valaisimiin!

* Tämä kirjoitus osallistuu kutsuttuna nettirautakauppa Taloon.com:in Energianiksit-blogikilpailuun *