No se valo

Tässä muutama perjantainen valoräpsy. Aihetta tuskin tarvitsee enempää perustella - kaikki me tiedämme, kuinka ihanaa on valonmäärän lisääntyminen ja auringonsäteiden kuvioiden seuraaminen. Valoisuutta fiilikseen tuo tänään se, että töistä lähtiessä sai huudella kollegoille hyvät lomat! Ai että, on tätä odotettukin! Voitte uskoa, että seuraavaan viikkoon ei aamuksi herätyskelloa viritetä. :)

DIY: Kankaanpainantaa

Meidän keittiön lattia muuttui eilen pieneksi tekstiilitehtaaksi, kun tupsuttelin valmiiksi omatekoisia tyynynpäällisiä. Ennen kankaanpainantaa ompelin jämäkankaista neljä päällistä, mitoiltaan 45x45 - kolme mustaa ja yhden valkoisen, joista valkoinen jäi vielä tämän päivän projektiksi.

Halusin käyttää kankaanpainamiseen sabluunoita ja suunnittelin sellaiset itse. Piirsin ääriviivat läpinäkyvään kalvoon, johon leikkasin aukot saksilla ja paperiveitsellä. Yksi päällinen on täynnä plussia, toisesta löytyvät minun ja isännän syntymävuodet ja kolmanteen kokosin niin sanottuja silmälääkärin kirjaimia.

Käytin värin tupsutteluun tavallista meikkisientä, joka oli hommaan oikein kätevä - ei imenyt tai röplyyttänyt ainetta liikaa. Sabluunat kiinnitin päällisiin sivuilta muutamilla teipinpalasilla. Tupsutellessa painoin sabluunan reunaa vasten kangasta, jotta rajakohta tuli suht oikeaan kohtaan. Pienemmät kirjaimet olivat helpommat tupsuteltavat kuin suuremmat numerot. Aukkojen reunoille olisi voinut laittaa kaksipuolista teippiä pitämään sabluunaa vielä paremmin kiinni kankaassa, jos olisi halunnut tarkempaa painojälkeä. Itse kaipasin kuitenkin hieman rosoista lopputulosta, joten tupsuttelin sopivissa paikoissa tarkoituksella jopa pikkuisen yli sabluunan rajakohdasta. 

Värin tupsuttelun jälkeen annoin kankaan kuivahtaa hetken, kunnes laiton uutta värikerrosta päälle. Tupsuttelin sabluunat läpi yhteensä neljään kertaan, kunnes lopputulos oli mielestäni sopivan valkoinen.  Kuivumisen jälkeen väri kiinnittyy lopullisesti, kun kankaan silittää silitysraudalla. Itse en tätä vielä ehtinyt eilen tehdä, joten homma on tänään odottamassa. Silittäessä rautaa ei kannata suoraan laskea painetulle kankaalle, vaan välissä on hyvä olla esimerkiksi leivinpaperi.

Kankaanpainanta on kyllä kivaa ja kotikutoista puuhaa, johon ei kovin ihmeellisiä välineitä tai taitoja tarvita. Ei tarvitse siis olla ydinfyysikko onnistuakseen. Mikä parasta, pienellä vaivannäöllä saa haluamansa näköisiä printtityynyjä (tai periaatteessa mitä vain vastaavaa) edullisesti. Itsellä painantaprojektin taloudellinen kustannus oli nolla euroa, silla kaikki välineet ja materiaalit löytyivät kotikätköistä. Olettekos te muut kokeilleet kankaanpainantaa sisustusjuttuihin?

Nämä tyynynpäälliset on tarkoitus laittaa siihen muutoksen alla olevaan tilaan, josta vinkkailin aiemmin. Nyt siis tiedätte jo enemmän kohteen värimaailmasta. ;)

Have a seat

Se on täällä nyt! Nimittäin House Doctorin Have a seat -jakkara. Oikeastaan kävin paketin postista jo viime viikolla, ja viikonloppu meni uuteen tulokkaaseen tutustuessa. Ulkonäössä suosikiksi muodostui heti rouhea istuinosa. Ja tuo teksti siinä - ihana!

Sen ainakin voi jo nyt sanoa, että jakkaran käyttöprosentti muodostunee korkeaksi. Sen mitä viikonloppuna ehdimme kotona olla, sai jakkara toimittaa sohvapöydän virkaa. Meillä kun tuo olkkarin sohva on U-mallinen, eikä siihen mikään tavallinen sohvapöytä eteen mahdu, on jakkara paikkaan juuri sopivankokoinen. Nämä kuvat on otettu olympiajäkiksen ohessa, kun kisaeväinä herkuttelimme tähtimuffinsseja. Muffinssien pinnassa on vielä jäähileitä - herkkupalat ovat ihan parhaimmillaan suoraan pakkasesta suuhun napattuna!

Jakkaran mukana tuli myös pari muuta House Doctorin tuotetta, mutta niitä en vielä paljasta. Suunnitteilla on eräs sisustuksellinen muutos, jossa tuotteet saavat olla mukana. Katsotaan, ehtiikö toteutus valmiiksi ennen hiihtolomaa vaiko vasta sen aikana. Joka tapauksessa, pieniä salaisia juttuja on täällä lähipäivinä tarkoitus puuhastella!

Synttäreillä

Täällä on kulunut viikko tähdännyt tähän viikonloppuun, joka on ollut varsin juhlahumuinen! Vietimme nimittäin eilen äitini 50-vuotisjuhlia kotipaikallani. Oli kyllä hurjan mukava saada taas suku kokoon ja päästä näkemään itse kutakin. Ei harmita ollenkaan, että oman kodin laitto ja sisustus on tällä viikolla jäänyt taka-alalle synttärivalmistautumisten etuillessa. Olen aina tykännyt sukujuhlista, johon varmasti yhtenä syynä on se, että meillä on aivan huippu suku. :) Juhlissa ei pönötetä, vaan äidin iso sisarusparvi puolisoineen, jälkikasvuineen, miniöineen ja vävyineen turisee ristiin rastiin pois kiirehtimättä. Kiitos vielä juhlista, jos joku sattuu tännekin vilkuilemaan.

Tässä blogipostauksessa halusin näyttää teille synttärikortin, jonka äidille väkersin. Mustaa ja pinkkiä pahvia, tulostettuja kuviopapereita ja kaksipuolista kohoteippiä käyttäen askartelin hintsusti kolmiulotteisen kortin. Taustasta koholle nousee viidenkympin takana oleva tekstitausta, ja siitä edelleen tuo mustataustainen viisikymppinen. Askarteluun minulla on hassu suhde: vaikka tykkään näperrellä, harvemmin tulee askarteluita aloitettua. Mutta silloin kun pääsen hommaan kiinni, siihen saattaa upota ajatus ja ikuisuus. En taida edes iljetä paljastaa, kuinka kauan tätä korttia pyörittelin käsissäni. :)

Kortin sisäpuolelta löytyy Silloin ja Nyt -kuvat äidistä, hänen elämäänsä liittyvät riimittelyt, onnitteluteksti ja shekkikirjekuori - kaikki samalla tyylillä toteutettuna. Äiti sai kaikilta juhlijoilta lahjaksi shekkejä, sillä tavoitteenamme oli kerätä kokoon riittävä summa uutta keittiötä varten. Nyt näyttää siltä, että äiskän haave uudesta keittiöstä tulee toteutumaan! Shekkien lisäksi lahjapöytä sai täytettä kauniista kukka-asetelmista ja pienemmistä oheislahjoista. Ydinperheemme teki vielä lahjaksi korttipakan, josta löytyi kuvineen 50 syytä, miksi äiti on upea viisikymppinen. Myös yksi peltitähti matkasi äidin hoteisiin ja muutaman lahjasisustuslehden avulla hän pääsee keittiösuunnittelun alkuun.

Luulen, että kunhan keittiösuunnittelut ja toteutukset etenevät, pääsette tekin seuraamaan vanhempieni keittiön muutosta. Tänään on äidin varsinainen synttäripäivä, joten äiti, vielä kerran:

SYLINTÄYDELTÄ ONNEA VIISIKYMPPISELLE! ♥

Tuossa tietenkin

Ai mihinkö se isoin peltitähti pääsi? No lipaston päälle tietenkin. Tuosta lipastosta ylähyllyineen on kehkeytynyt yksi sisustuksellisista lempparipaikoistani. Siihen on kiva vaihdella tavaroita ja sommitella niitä keskenään sopusointuun. Ilmeen saa muutettua pienellä vaivalla nopsasti. Kuten kuvasta näkyy, kokonaisuus on tällä hetkellä melko tummanpuhuva, jopa yllättävänkin paljon. Itse kuitenkin tykätään nykyisestä ilmeestä, joten vaalennusta tuskin on ihan heti luvassa. Jyskin tekstitaulut ovat edelleen mieleiset, joten niitä en ainakaan ole nyt minnekään siirtämässä. Huomaattekos isännän tekemän täydennyksen You pretty little thing - tauluun? ;)

Today's cuties

Virkeät maanantaimoikat! Täällä vielä sinnitellään toiseksi viimeistä kituviikkoa ennen hiihtolomaa. Viikonloppu oli kelien puolesta lämmin mutta äärimmäisen pilvinen ja harmaa. Sisustuksellisia ilonaiheita syntyi kuitenkin näistä tomerista helmililjoista.

Joku hassu viehätys näissä paperipusseissa näyttää olevan, sillä niitä tekisi mieli lisäillä milloin minnekin. Kohtuus kuitenkin on oltava, yksi pussi kerrallaan esillä saa riittää. Tämä helmililjojen pohjalle kääritty yksilö on ihan tavallinen halpispussi, mutta siinä oli kivasti pituutta - pussin yläreunan sai käärittyä muhkulle rullalle. Kun kylkeen vielä ruttasi pari ryppyä, pussin sai näyttämään ja tuntumaan ryhdikkäältä.

Ylätaitteen kirjaimet leimasin nopsasti pienillä kirjainleimasimilla. Mustetta tosin oli jäljellä heikonlaisesti, joten kirjaimet jäivät aavistuksen haaleiksi - vahvistin ääriviivat siksi vielä mustalla kynällä. Näitä kirjainleimasimia voisi kyllä hyödyntää muissakin pienissä sisustuselementeissä, täytyypä funtsailla että missä.

 

Mukavaa arkiviikkoa muille ahertajille ja lokoisaa löhöviikkoa lomailijoille! Toivotaan kaikille aurinkoisia pikkupakkasia. :)

Have a Seat with Ostohyvitys

Muistattekohan, kun aiemmin tässä kuussa tuumailin tekeväni vuoden 2014 aikana rohkeampia sisustuskokeiluja? Siksakki oli ensimmäinen askel, ja tässä tulee toinen. Päätin nimittäin laajentaa kokeiluintoani huonekaluihin - testata sellaista, joka kutkuttelee sopivasti mutta joka olisi aiemmin jäänyt hankkimatta. Testitapausta tähdittää nyt House Doctorin Have a Seat -jakkara, jossa rautainen jalkaosa ja mangopuinen istuin tapailevat yksinkertaista industrial-vivahdetta. Jalkaosan värin haluan olevan valkoinen, sillä se suunnitelmani mukaan yhdistää jakkaran osaksi muuta sisustusta. 

Tähän kokeiluun minut kannusti Ostohyvitys, jonka kanssa pääsin tekemään yhteistyötä. Veikkaan, että moni blogimaailmassa seikkaileva onkin jo törmännyt postauksiin Ostohyvityksestä, mutta ehkä jättänyt vielä testaamatta palvelua käytännössä. Minäkin liityin Ostohyvitykseen jo viime syksynä, mutta jäin silloin vielä pohdinta-asteelle sen käytössä.

Ostohyvitys-palvelu on omiaan sellaiselle shoppaajalle, joka tekee ostoksensa netistä. Palvelun ideana on kerryttää omalle tilille rahaa aina nettiostoksia tehdessä - shoppailija saa siis oikeasti rahaa takaisin, kun tekee hankintansa Ostohyvityksen kanssa yhteistyössä olevista nettikaupoista. Lista palvelussa mukana olevista nettikaupoista löytyy Ostohyvityksen sivuilta; kauppoja on niin sisustuksen saralta vaatteisiin kuin vaikkapa kosmetiikasta hotelleihin. Omaan silmään listalta pomppasivat muun muassa Room21, Zalando, Scandinavian Design Center ja Finnish Design Shop.

Hyvitysprosentti ja sitä myötä omalle tilille kilahtavat rahat riippuvat siitä, missä nettikaupassa shoppailee. Itse tilasin Have a Seat -jakkaran Room21-verkkokaupasta, jossa hyvitysprosentti on 5%. Tilasin jakkaran lisäksi muutaman muun House Doctorin tuotteen, ja loppusummaksi muodostui toimituskuluineen 106 euroa. Tästä summasta saan hyvityksenä takaisin 5,05 euroa. Aika kiva bonus! Joissakin verkkokaupoissa hyvitysprosentit ovat huiseja, esimerkiksi Nellyssä uudelle asiakkaalle 11,50%! Hyvityksen saamiseksi shoppailijan tulee huolehtia siitä, että siirtyy haluamaansa verkkokauppaan Ostohyvityksen sivujen kautta.

Voin tunnustaa, että arkailin ja jätin Ostohyvitys-palvelun käyttämisen syksyllä puolitiehen ihan turhaan. Systeemi kun on oikeasti helppo ja rahanarvoinen. Jotta myös te lukijat voitte todeta saman, Ostohyvitys kannustaa teitä kokeilemaan palvelua ja tarjoaa kaikille Deko 133 -blogin kautta mukaan liittyneille kokeilijoille Fazerin suklaalevyn. Nam! Kipin kapin siis kampanjasivulle ja palvelua testaamaan!

Itse jään odottelemaan uuden jakkaran kotiutumista. Peukut pystyyn, että Have a Seat lunastaa sille asettamani odotukset!

 

Kuvat Room21

Ystävänpäiväkahvit

 

Tässä metofora ystävyydestä, joka jaksaa aina hymyilyttää ja joka on niiiiin totta:

Ystävyys on kuin pissi housussa: kaikki sen näkevät, mutta vain itse tunnet kuinka se lämmittää.

Täksi ystävänpäiväksi leivoin suklaamuffinsseja. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan nappiin, sillä vuosikymmeniä vanha perintövatkain päätti irtisanoa yhteistyömme - vekotin tupsautti hajut ilmoille ja löi vispilät linkkuun. Muffinsitaikina meni lopun käsivatkauksessa aavistuksen liian jähmeäksi, mutta jospa nuo kahvin seuraksi kelpaisivat.

Kuvissa ystävänpäiväkahvit on katettu kahdelle, mutta virtuaalipannu on kuumana myös kaikille blogimaailman ystäville! <3 Kiitos teistä jokaisesta! Haluankin siis toivottaa Deko 133 -blogin lukijoille...

Wednesday views

Kun tulin tänään töistä kotiin ja loin yleissilmäyksen huusholliin, tuli mieleeni, etten ole tämän postauksen kuvakulmaa näyttänyt blogissa pitkilleen (jos ollenkaan). Siispä, ekana otoksena keskiviikkoinen näkymä kuvakulmasta, joka paljastaa sekä keittiötä että olkkaria. Jälkimmäiset räpsyt on zoomattu olkkariin päin.

Nyt täytyy ruveta kahvinkeittoon. Vanhempani ovat tulossa kyläilemään ja tuovat samalla moottorikelkkani Rautavaaralta tänne Iisalmeen. Vrooouuummmm, seuraavien päivien ohjelmasta ei liene epäselvyyttä!

R

R niinkuin rakkaus. Suuren asian voi parhaimmillaan tiivistää yhteen kirjaimeen. Printtasin tänään ärrän kehyksiin. Paitsi että se enteilee perjantaista ystävänpäivää, muistuttaa se jokapäiväisestä tunteesta.

Meillä pyritään kuiskailemaan ihania sanoja ja muistamaan toista pienillä rakkaudenosoituksilla päivittäin. Se, että tykkää toisesta, ei saa unohtua yhtenäkään vuorokaudenkiertona.

Joko teillä on suunnitelmia ystävänpäiväksi? Meillä sattuu kuukausipäivä samoille tienoille, joten jonkinmoista yhteistä hurvittelua on tiedossa. Niin, siirappista tai ei, me juhlistamme yhdessäoloa edelleen kuukausittain, vaikka taaperramme rinnakkain jo neljättä vuotta. :)

Eteisessä

Sunnuntaimoikat! Täällä on aamupäivä jännitetty olympialaisia, naisten lumilautailua. Kisastudion ohessa nakuttelimme eteiseen paikan mustalle peltitähdelle. Tuossa teknisen tilan ja wc:n ovien välissä se toistaa kivasti tumman laattalattian sävyä ja tuplaa tähtikuosista ovimattoa.

Vähän tekisi mieli etsiä tähden alle pientä eteistasoa. Voi kuitenkin olla, että eteisemme on himppusen liian kapea ohkaisellekaan tasolle.

Täällä on sään puolesta aivan nollakeli. Eilen sentään oli pikkupakkanen, kun olimme päivän Kajaanissa seuraamassa pikkuveljeni sotilasvalaa. Miten tuo äsken vielä kolmevuotias pusuposki onkaan jo armeijassa?! Sniif.

Kävimme äsken järvellä käppäilemässä ja siistimme pihalla seisoneet joulukuuset pois. Nyt pienet sunnuntaisiivoilut ja välipalaa, kohta seurataan naisten ampumahiihtoa!

TGIF

Tuli takassa, koti järjestyksessä ja maha täynnä. Viime sunnuntaina nukahdin takan eteen lattialle. Kertonee vissiin turnausväsymyksestä taikka lämmönkaipuusta. No, tällä kertaa voisi yrittää selviytyä edes sohvalle! :)

Vintagepussi

Tonkaisin eilen paketointi- ja askartelumateriaalejani ja löysin säilöstä nipun tällaisia vintagepusseja. Oli heti kokeiltava, miltä tämän viikon kaksiväriset tulppaanit näyttäisivät paperipussissa. Kivalta ainakin kuvausinnosta päätellen!

Vintagepussit on hankittu muistaakseni Prismasta, mutta äkkiäkös vastaavan pyöräyttää tehdä itsekin. Arkki vanhaa paperia ja that's it. Jos tulppaaneja haluaa pitää pussissa kauemminkin, tulee vedensaannista huolehtia ja rullata varsien ympärille kostuketta. Paperipussi kannattaa myös ehdottomasti suojata sisältäpäin pienellä muovipussilla.

Testailin taas objektiivin käsitarkennusta ja loput kuvat ovatkin tästä mallinnusta. Rakkaussuhde Nikonin järkkäriin on jo vankalla pohjalla, vaikka yhteistä taivalta on takana vasta joulusta lähtien. Hurja into olisi oppia ja edistyä, mutta tipuaskelilla mennään vaihe kerrallaan. :) Erityisesti tykkään ottaa tällä hetkellä sellaisia kuvia, joissa asetelmaan saa syvyyskontrastia. Siis sellaisia, jossa etu- tai taka-ala tarkentuu ja vastaavasti toinen sumentuu.