Etsi niin löydät

Yleensä, kun itselleen on luonut materialistisia mielikuvia, niiden saavuttamiseen on ollut kolme tietä. Ensimmäinen ja helpoin on kävellä kauppaan ja napata suunniteltu asia hyllystä. Jos tämä ei toteudu, alkaa etsiminen. Siinä vasteaika on tavallisesti pari kuukautta, jonka jälkeen on kaksi tapaa jatkaa eteenpäin.  Näistä stressittömämpi keino on luovuttaa etsintäoperaatio, minkä seurauksena asia hypähtää kohdalle ennalta-arvaamattomasti. Palkitsevampi tapa on kuitenkin jatkaa sinnikkäästi ja uskoa omiin bongaustaitoihinsa - kaivattu asia löytyy varmasti jostain. Tämä viimeisin toteutui nyt.

Minä olen hingunnut oliivipuuta meille jo keväästä saakka. Vuosi sitten nappasin ensimmäisen yksilön etuterassillemme Kuopion Prismasta. Olisihan sitä ollut kiva hoivata talven yli, mutta alkusyksystä puulla olikin karu kohtalo nääntyä kuivuuteen (koska JOKU ei muistanut kastella sitä). Uusi oli siis saatava. Ajattelin, että tänäkin vuonna puun hankkiminen olisi yhtä helppo homma, mutta eipä ollutkaan. Vaikka kolusin miljoonat kaupat lähitienoilta, edes minkäänlaista oliivikarahkaa ei tullut vastaan. 

Kunnes nyt. Muiden shoppailujen ohessa päätin toiveikkaasti tsekata Kuopion K-raudan puutarhapuolen vielä kertaalleen, ja voi sentään, siellähän tämä nökötti nätisti piilotettuna! ♥ Aiiiiii lav it!

Tottahan toki puu pääsi lipaston päälle kunniapaikalle, mutta huomasittekos sen kamraatin? Tuo liitutaulu on löytö Kokkolan Blossom-putiikista, jossa piipahdimme länsirannikon reissullamme. Juuri meidän makuun, täällä kun on tapana tehdä listausta asiasta jos toisestakin. :) Näiden kuvien ottamisten jälkeen tauluun on jo rustattu tärkeysjärjestykseen kaikki jäljellä olevat pihahommat.

Onko jonkin asian löytäminen ollut sinulle hankalaa, vai nappaatko aina helposti etsimäsi? Käytätkö luovutus- vai sinnikkyystaktiikkaa?

P.S. Onko minussa jokin vialla, kun lomaa on vielä toista viikkoa jäljellä ja minä intoilen jo työasioiden perään???

FACTORY by Tarja Ritari Design -keittiöpyyhe

Taas on kotiuduttu ihanalta kesäreissulta (matkakuvia täällä). Teimme kolmen päivän roadtripin länsirannikolle, johon palaan vielä toisella postauksella. Nyt halusin kuitenkin jo näyttää teille, millaista uutta ilmettä keittiö sai reissutuliaisina.

Löysin vaasalaisesta Säde-sisustusliikkeestä tämän FACTORY by Tarja Ritari Design - keittiöpyyhkeen, jota olin salaisesti haaveillut meillekin jo ajat sitten. Aiemmat livekohtaamiset ovat kuitenkin olleet väärän värisiä, sillä halusin tuohon uunin luokse nimenomaan mustavalkoisen version. Pellavainen tuote on suomalaista käsityötä, mutta poikkeaa kuitenkin raikkaasti tavanomaisesta linjasta.

Yksinkertainen lamppuprintti sopii nakutetusti siihen hentoiseen industrial-viehtymykseen, mikä kattomme alla on parasta aikaa valloillaan. Samaa sarjaa on saatavilla myös tyynynpäällisinä, joissa kuvio pääsee hauskasti oikeuksiinsa. Harmi, että kesän tyynysaldo on jo totaalisen täynnä! Vai onko? ;)

Maalasin tuossa joutessani...

...yhden talon.

Olen vähän sellainen tyyppi, että jos haluan jonkin asian olevan prikulleen mieleeni, teen sen auttavistakin käsistä huolimatta itse. Niinkuin nyt vaikka tämän talonmaalauksen. Tai no, sen verran mies helppasi, että veteli korkeimpien kohtien otsalaudat ja pari räystäslautaa valkoiseksi sekä sokkelin tummaksi. Mutta muuten sudin kaikki itse, kahteen kertaan joka laudan.

Harmaat alueet olivat kaikkein leppoisimpia maalata. Mutta voi luoja noita valkoisia sipistelyitä! Koska talo nousi pystyyn toissa syksynä eikä maalauskelejä silloin enää ollut, nurkkalaudat ja esimerkiksi ikkunoiden koristelistoitukset nakuteltiin suoraan paikoilleen. Nyt niitä piti sitten kierrellä, kaarrella, rajailla ja väistellä - jotta sai valkoisen ja harmaan rajakohdan tehtyä siistiksi, piti olla kärsivällinen, tarkka ja ennen kaikkea hidas. Yhden ikkunanympäryksen valkaisuun meni valehtelematta aina pari tuntia. Hommassa korvaamattomaksi avuksi muodostui leveä metallilasta (jota vasten rajakohtia oli teippausten sijaan nopeampi tehdä) sekä pikkuruinen maalarinpensseli.

En tiedä pystyttekö kuvittelemaan sen tunteen, kun viimeisen kerran kiipeää tikkailta alas ja toteaa, että kaikki on totaalisen valmista.. Voin kertoa, että fiilis on juhlallinen! Varsinkin, kun homma tuntuu kestäneen ikuisuuden; tikkailta tuli kuunneltua jo keväisiä jääkiekon MM-kisoja. :) Koko aikaa projekti ei tietenkään ole ollut aktiivinen, vaan välillä keräsin maalausinspiraatiota reilun kuukauden ajan.

Vaikka kaikkialla ohjeistetaan, ettei helteellä passaisi maalata, on jokainen neliösentti sudittu paahteella. Minulle se vaan sopii, ja Tikkurilan Vinha-maali paljastui myöskin niin laadukkaaksi, etteivät rajakohdat kuivuneet näkyviksi kuumallakaan kelillä.

Maalausten valmistuttua tarmoa riitti vielä sen verran, että pesin projektin kruunuksi rännit, terassit, ulkokalusteet, ikkunat ja ikkunalaudat. Meillä on ajatuksena tehdä alimmassa kuvassa näkyvälle (rumalle) ilmalämpöpumpun ulkoyksikölle vielä suojakotelointi sekä ulko-oven viereen simppeli suojarimoitus. Niiden jälkeen ulkokuori saa olla koskematta piiiiiiiitkään! Terasseja emme talon ympärille laajenna, vaan haaveena on saada aikaiseksi patio etupihan rinteen huipulle - vaan se onkin jo toinen tarina se.

Hommat eivät tästä suinkaan loppuneet, vaan duunilistalla on mainitun pation lisäksi piha-aidan (semmoisenkin tulin pykäisseeksi pystyyn) maalaamista, rinnealueen maisemoinnin jatkamista ja pienempien piharakennusten toista maalauskierrosta. Näihin palaan sitten, kun jokin kohde valmistuu. Vaan nyt lienee taas hetkinen aikaa nauttia kesästä! ♥

P.S. Maalauksessa käytetty harmaa värisävy on Tikkurilan kartasta 572x ja valkoinen ihan normaali, sävyttämätön Vinha. Värimallissa tuo harmaa näyttää taittuvan ruskeaan, mutta luonnossa se on ihan rehellinen harmaa. Tämä vinkiksi niille maalareille, jotka ovat vasta miettimässä harmaita sävyjä taloonsa. Useimmat harmaasävyt kun näyttävät mallissa oikeilta, mutta luonnossa huomaakin maalanneensa sinertävää pintaa. Kannattaa siis valita purkkiin tippa rusehtavuutta neutralisoimaan taivaansinen ja taloa ympäröivän luonnon vaikutusta.

Tampereen sisustuskaupoilla

Viime viikko meni meillä oikeastaan kokonaan reissutessa. Vietimme kesää ensin kaksi päivää fiilistellen ja asuntomessuillen Jyväskylässä, mistä jatkoimme matkaa pariksi yöksi Tampereelle. Tampereella ohjelmassa oli muun muassa Tammerfestit, Pyynikin munkkikahvit, vierailu Näsinneulassa sekä reissun kohokohta, Pandoran keikka. Tampereelta hujautimme Iisalmen pitstopin jälkeen vielä pariksi yöksi kotiseudullemme. Oli huippu viikko! :) Instagramista voit kurkistaa, millaisia kuvia reissusta päivittelin.

Mutta koska Jyväskylässä tuli aimo annos sisustusta Asuntomessujen puolesta, piti Tampereellakin pieni pala haukata. Nopea googlailu paljasti, että sisustusintoilijan kannattaa suunnata kaupungissa Aleksis Kiven kadulle. Ja totta toki, sieltä löytyikin mukava sisustusliikkeiden keskittymä. Ihan itselle muistiin ja teille turinoiksi, tässä pari vierailtua putiikkia:

Domdom | Aleksis Kiven katu 30

Domdom on kahden sisaruksen käsialaa. Myymälän tuotevalikoimasta löytyy paitsi tunnetumpaa House Doctoria, Saanaa ja Ollia, Bloomigvillea ja Ferm Livingiä, myös pienempiä ja uniikkeja tuotevalmistejia. Valikomaan kuuluu myös omistajien oma tuotemerkki domdom's.

Liikkeen esillepano on kaunista ja valoisaa. Itse hullaannuin tuotteista tuohon ekan kuvan timanttiin. Se on Tvåfota Designin Döden-pöytävalaisin, jota saa myös riippuvana versiona. Ai että, pitikö alkaa vielä jälkikäteen tilailemaan?

 Kantriina | Laukontori 6

Kantriinassa on häkellyttävän runsas esillepano. Reilunkokoisesta putiikista löytyy sekä huonekaluja, valaisimia, mattoja että piensisustusta. Tuotemerkkejä on laidasta laitaan. Ensisilmäykseltä liike antaa maalaisromanttisen vaikutelman, mutta silmän totuttua löytyy tarjonnasta modernimpaa ja industrial-teemaankin kallistuvaa valikoimaa. 

Täällä ihastelin isoja, marokkolaistyylisiä metallitarjottimia, mutta niiden hankinta jäi vielä hiplailun tasolle. Liikkeestä löytyi myös yllättäen juuri sellainen valaisin, jota olin kaavaillut ruokapöytämme yläpuolelle. Oli hyvä päästä näkemään valaisin livenä, ja se sai samalla myös isännän hyväksynnän. 

Live with me | Aleksis Kiven katu 30

LWM on rustiikkiseen ja industrial-tyyliin viehtyneen mieleen. Putiikista löytyy aivan ihania, vanhojakin tavaroita, joita ei varmasti muualla kohtaa. Valikoimassa on esimerkiksi kylttejä, lamppuja ja puukirjaimia. Oma lukunsa ovat aidot, näyttävät valokirjaimet - vau!

LWM tyhjeni käyntimme jälkeen kahdella kyltillä - yksi isännän ja toinen minun valitsemana. Valokirjaintakin harkitsimme mukaan ihan tosissamme. Täällä kannatta poiketa jo ihan vain bongaamassa valtaväyliä välttelevää sisustusta.

Sisustus ID | Aleksis Kiven katu 28

Sisustus ID edustaa kadun design-osastoa. Valikoimasta löytyy niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin merkkejä (Artek, Muuto, Kartell, Hay, Woodnotes, BEdesign, Muurame... - lista jatkuu nettisivuilla.). Tuotteita on piensisustuksesta huonekaluihin, tapetteihin, valaisimiin ja tekstiileihin. Isot myymälätilat antavat mahdollisuuden monimuotoiseen esillepanoon.

Myymälässä oli esillä se BEdesignin peurahylly, jonka perään läähätin Asuntomessujen lempparit -postauksessa. Arvatkaa, olinko kieli pitkällä nytkin!

Tila & ihme | Aleksis Kiven katu 13

Tila & ihme on sisustuspalveluita tarjoavan naiskaksikon myymälä, joka suurine, kadulle aukeavine ovineen kutsuu astumaan oliivipuiden katveesta sisään. Valikoima ja myymälän ilme on ylellinen. Jos etsii näyttäviä ratkaisuja sisustukseen, täältä niitä löytää. Blingit ja rouheat tuotteet on sommiteltu keskenään sopuun, joten liikkeessä voi ihan hyvin pyörähtää vaikka vain fiilistelemässä ja inspiroitumassa.

Nuo isot oliivipuut herättivät taas oman puukuumeeni. Aiemminhan yritin metsästää täältä Savosta edes pikkuruista oliivipuuta, mutta niitä ei löytynyt mistään. Jos reissu ja ajomatka olisi ollut lyhyempi, olisin takuulla napannut yhden puun mukaani tästä putiikista.

Jos haluat täydellisen katsauksen Aleksis Kiven kadun sisustusmyymälöistä, suht ajankohtainen listaus pdf-karttoineen löytyy täältä. Tampereella on myös toinen kortteli, Kyttälä, minne on keskittynyt sisustusliikkeitä. Kyttälässä emme pyörähtäneet, se voisi olla sitten seuraavan Tampere-visiitin kohde. Kyseiseen design-keskittymään voit tutustua täällä. Lisäksi voit tsekata Home White Homen Jeminan kuvarikkaat päivitykset samoilta huudeilta, klik.

Voi vitsit, Tampere oli kyllä kaunis, kesäinen vierailukohde. Uskokaa tai älkää, kävin nyt Tampereen keskustassa ensimmäistä kertaa! Tampereen Asuntomessuilla vierailimme tottakai pari vuotta sitten, mutta keskustaan asti emme silloin ehtineet. En ymmärrä, miten olen näin lahjakkaasti onnistunut välttämään Tamperetta, vaikka muuten Suomea on tullut kierreltyä ristiin rastiin. No, seuraavaan visiittiin ei varmasti kulu yhtä kauan valmistautumisaikaa. :)

Oletko sinä kolunnut Tampereen sisustusputiikkeja? Löytyykö sieltä entuudestaan lemppariputiikkia, vai kolahtiko joku näistä?

P.S. Sekä eilen että toissapäivänä puuhasin molempina päivinä kymmenen tuntia erään jättiprojektin parissa. Jutun, joka on venynyt, odotuttanut inspiraatiota, vihastuttanut ja luonut toivekkuuttakin. Katsotaan, saanko tänään tehtyä vielä pikkulopettelut, jotta pääsisin esittelemään aikaansaannostani teillekin. Peukut pystyyn!

Messukattauksista inspiraatiota kotikeittiöön

Yksi asia, mihin Asuntomessujen annissa voi aina luottaa, on kauniit pöytäkattaukset. Kattauksella luodaan ruokailuhetken tunnelmaa ja johdatetaan inspiroitumaan mielikuvituksillisista asetteluratkaisuista. Parhaimmillaan kattaukset ovat katseennaulitsevia, harmonisia kokonaisuuksia, jotka täydentävät yleensä samassa tilassa olevan keittiön ilmettä. Messukattauksissa jos missä saa poiketa perussäännöistä ja irrotella yllättävillä, leikkimielisilläkin tavoilla.

Useammassa messukohteessa oli yksivärisen ruokapöytäharmonian sijaan lisätty kattaukseen erivärisiä koroste-elementtejä. Kuten Kalajoella, Jyväskylänkin messuilla oranssi näytti saaneen vahvan jalansijan sisustuksissa. Muita huomiovärejä olivat muun muassa kirkas keltainen ja useat eri vihreän sävyt. Huomaa seuraavista värien lisäksi Deko 149:n erimuotoiset betonilamput (nam), Saana ja Olli -kuosit, sekä Hailuodon rustiikkiset tuolit.

Itse pidin väri-ilotulittelun sijaan eniten niistä kohteista, joissa pöytäkattausten vaaleaan linjaan oli yhdistetty kulunutta puuta. Käpylän puutarjotinideaa voisi hyödyntää hetkeä pidemmäksikin aikaa - kaunista tarjottimelle kerättyä astia-asetelmaa voisi katsella keittiön välitilan laskutasolla yhtä ateriointikertaa pidempäänkin. Honka Harmonian lankkupöytä taas, no, oli yksinkertaisesti ihana pohja houkuttelevalle kattaukselle.

Joissakin messukohteissa pöytäkattauksissa oli iloiteltu pastellisilla herkkuväreillä. Mielenkiintoa asetelmiin syntyy, kun värejä sekoittelee keskenään. Voi myös tehdä kuten Deko 159:n kattauksessa, mätsätä astiat yhteen seinäsävyn kanssa.

Pinnatuoli yhdistettynä modernimpaan pöytään on trendikäs ratkaisu. Kuten Brand new oldies -kohteessa, tuolit voivat olla täysin eri sävymaailmaa kuin pöytä. Varmaankin tuon meidän oman Fanett-löydön myötä intoilin kuin mikäkin pinnatuolihaukka kaikkien penkkihavaintojeni perään. Miksikö pinnatuoli? Valitsemalla sen ruokapöydän eteen saa välittömästi kodikasta, lämpöistä lempeyttä ruokailuun.

Tummiakin kattauskontrasteja messuilla näkyi. Mustan pariksi heitetty valkoinen on nakkivarma ilmeenluoja.

Huomasittekos, että monissa tämän postauksen kuvissa oli käytetty rakentajan otteita kattausten luomisessa? Lautasta lautasen päälle, ylimmäksi astiaksi kuppia tai kulhoa, sen sisään kukkaa, hedelmää, herkkua tai lasia ja asetelman kruunuksi vielä lusikkaa tai servettiä. Itse teen jos minkäänlaisia kattauksia niin harvakseltaan, että sitten toimeen ryhtyessä unohdan, mitä ja miten voisi kattaa luovasti. Näistä kuvista voisin kuitenkin omia meille monta ideaa. Ehkäpä me emme seuraavaa herkuttelukertaa vietäkään nopsasti sohvalla, vaan panostetusti oman lankkupöydän ääressä. :)

Asuntomessujen lempparit

Olemme hetkeksi kotiutuneet reissusta, joten nyt on pienesti aikaa pysähtyä kelaamaan mieli takaisin Asuntomessuille. Se, mikä nappasi omaan silmään Äijälänrannasta, oli kohteiden värimaailma. Enää ei kyllä kukaan pysty marmattamaan valkoisista messusisustuksista, sillä värejä oli käytetty jopa ronskisti. Myös puupinnat olivat näyttävässä osassa ja sisustustyyleissä suosittiin minimalistisia ratkaisuja. Siitäkin huolimatta, tai ehkä juuri siksi, minulla oli hankaluuksia löytää kodeista sellaista kohdetta, joka olisi aiheuttanut suuremman wau-efektin. Huomasin pikemminkin havaitsevani yksittäisiä tekijöitä joista pidin. Seuraavaksi kuvin ja lyhyin avauksin omia pieniä lemppareitani.

Olohuoneen harmonia / Cube 170

Tässä olohuoneessa oli trendikäs marokkolaisuus yhdistetty viileisiin, pohjoismaisiin sävyihin. Kuvaan olen rajannut yhteen niitä tekijöitä, joista itse pidän: vaaleista ja harmaista väreistä, metallielementeistä ja valoisista ikkunoista. Ja kylläpä näyttää kuparikin diggauttavan itseään näiden viileiden sävyjen keskellä.

Kutsuva makuuhuone / Drama Queen

Oikeasti, voiko kutsuvampaa petiä enää tehdä? Tässähän ollaan unessa jo ennen nukahtamista! Ihanan harmoninen ja ylellinen makuuhuone.

Deer Shelf / Talo a

BEdesignin peuranpään muotoinen kirjahylly on mielestäni kaunis ja oivaltava. Messuilla tätä näkyi massiivitammisena versiona myös Deko 149 -kohteessa, mutta itse ihastuin Talo a:n mustaan peltimalliin.

Artisokka / Passiivikivitalo Leija

Jos Loma-asuntomessuilla näkyi monessa kohteessa hienoisesti industrial-tyylisiä lamppuja, Äijälänrannassa oikeuksiinsa pääsivät designklassikot. Kuten olen kertonutkin, itse en ole koskaan ollut hintavan ikidesignin perään. Yksi säännön vahvistava poikkeus kuitenkin tuli vastaan, tämä Poul Henningsenin suunnittelema Artisokka-valaisin. Valojen ja varjojen pehmeä liuku muodostaa lumoavan vaikutelman ja kaarevien lehtien ansiosta lamppu ei häikäise ollenkaan. Tätä veistoksellista "käpy"valaisinta voisin hypnotisoitua katselemaan pidemmäksikin aikaa.

Marokkolaishenkeä makuuhuoneessa / Cube 170

Marokkolaisvaikutteita putkahteli esille monessa paikkaa, esimerkiksi metallisten tarjottimien muodossa ja pintamateriaalien kuvioinneissa. Cube 170:n makkari oli kaunis kokonaisuus, joka sai harkitsemaan marokkolaisvivahteiden tuomista omaan kotiinkin.

Pikku Kristiinan unelmamakkari / Lammi-Kivitalo Luna

Ala-asteikäinen Kristiina olisi varmasti aikoinaan mieltynyt tämän makkarin värimaailmaan ja piensisustukseen.

 Rujoa peltiä / Käpylä 221

Rujokin voi olla kaunista ja kodikasta, niinkuin tässä tapauksessa. Erikoinen, metallinen lipasto yhdistettynä hempeisiin lakanoihin on toverillisen kutsuva ratkaisu.

 Kodikasta rosoa / Äijä

Äijä jäi mieleeni messujen persoonallisimpana kohteena. Tumma ja rosoinen värimaailma miehekkäine kaluste- ja materiaalivalintoineen oli viimeisen päälle mietitty kokonaisuus. Onhan tuo seinän 007-valoinstallaatio överi veto, mutta hieno sellainen!

Hempeän yksinkertaista / Valmisjukka Aurinko 116

Selkeät lakanat yhteensointuvine väreineen miksattuna rauhalliseen taustaseinään - toimii.

Rauhallista vaaleutta / Honka Harmonia

Tässä makuuhuoneessa oli sopivaa pientä jujua, kuten vanhat ovet sängynvierustoilla ja rustiikkinen lamppu katossa. Ne yhdistettynä rauhallisen vaaleaan värimaailmaan oli kaunis kokonaisuus.

Sattuiko joku näistä lemppareistani miellyttämään myös sinua? Kesäistä viikonloppua! (Minun piti käyttää tämä päivä talonmaalaukseen, mutta luonto päätti toisin ja läjäytti niskaan ukkosen rankkasateineen, hups.)

Mustavalkoista kehyksiin + pienet messukuvat

Sen betonitaulun myötä muuttelin ilmettä lipaston päällä vähän enemmänkin. Printtailin tuumiskeltavaksi kymmeniä erilaisia, mustavalkoisia printtejä, joista kehyksiin päätyivät nämä kolme. Tykkään tuosta kauriista ihan hirmuisesti, jokin peurabuumi on nimittäin ollut täällä jo pidempään meneillään. :) Kauriin kaverina oleva pikkutaulu on vanha, sen tekstiin ja taakse kiinnitettyyn pikkulusikkaan liittyy minun ja isännän pieni inside-juttu.

Ylätason Looking is not seeing -printti on sopivan oivaltava ja graafinen tuolle paikalleen. Graafisuus on valloittamassa meiltä tilaa näköjään enemmän ja enemmän, nimenomaan mustavalkoisessa muodossa.

Jatkossa pitäisi muistaa nohevoitua muuttelemaan lipaston ilmettä useammin. Edellinen asetelma sai kellua paikallaan moooooonta kuukautta - aivan liian kauan. Johan siinä mielikin virkistyy, kun ohi kävellessä on hieman erilaista katseltavana. Ja mikä parasta, tällaiset muutokset eivät kustanna senttiäkään, senkun vaan näkee sommitteluvaivan.

Vietimme eilen pitkän päivän Jyväskylän Asuntomessuilla. Instagramia seurailevat ovatkin jo nähneet otoksia messureissulta, mutta tässä tännekin pieni kuvakoonti päivältä.

Taskut eivät täyttyneet ideoista ja inspiraatiosta siinä määrin kuin odotin, vaikka kauniita koteja olikin monia. Katsotaan, löytyykö kameran muistikortilta aihetta pidempiin postauksiin, vai sivuanko näitä messuja lyhyemmin.

Meidän kesäretkemme ei kuitenkaan päättynyt Jyväskylän etappiin, vaan jatkoimme matkaa Tampereelle. Viime viikonloppuna pyörähdimme Lappeenrannassa jammailemassa ysäribändien tahtiin ja nyt onkin hyvä jatkaa vielä samalla linjalla - tänään luvassa on Pandora. Ollaan me hupsuja. No, tällaista tämä kesä ja lomailu on. ;)

Valaisinhavaintoja: korutonta, kuparia, kupua ja kovaa

Viimeistä kertaa Kalajoen Loma-asuntomessuille. Olen kesän aikana pohtinut, millainen valaisin sopisi keittiöömme ruokapöydän yläpuolelle - nythän siinä toimittaa lampunvirkaa rautainen kattokruunu. Vieläkään en ole täysin varma lopullisesta valinnasta, mutta messuilla kiinnitin väistämättäkin huomioita etenkin ruokailutilojen valaisimiin. Hassua oli huomata, että hyvin moni sisustaja oli käynyt nappaamassa Pentikin Brooklyn-valaisimen keittiöön ruokapöydän ylle.

Koruttomia kupulamppuja näkyi muutenkin monessa paikkaa. Toki kohteista löytyi kalliimpia design-valaisimiakin, mutta ilahduin voittolinjalla olleista, edullisimmista vaihtoehdoista. Selkeät, yksinkertaiset ja suurilinjaiset kuvut kiinnittivät huomioni, vaikka vähän lisää rosoa olisin niihin kaivannut.

Riippuvien valaisimien lisäksi huomasin tarttuvani metallisiin pöytälamppuihin.

Kupari näyttää pitävän pintansa hämmästyttävän sitkeästi, sillä sitä viuhahteli silmäkulmassa jatkuvasti. Vaikka kuparia en meille osaisi vieläkään kotiin sovitella, näytti se useammassa paikassa muodostavain kauniin kokonaisuuden ja kontrastin huoneen sisustuksessa.

Bling blingiä ei juurikaan messujen valaisimista löytynyt - muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Ennen kaipasin blingiä meillekin, nyt en enää osaisi kuvitellakaan. Hurjaa, miten maku muuttuu... Vai jalostuuko se sittenkin? Suloisiahan nuo kimaltavat lamput kuitenkin ovat.

Muutamia niin sanottuja linjan yli meneviä huomionherättäjiä löysin. Muuton Wood Lamp ei esimerkiksi ole perinteistä omaa makuani, mutta vaikuttikin luonnossa hellyyttävän söpöltä.

Design House Stockholmin Cord-lattiavalaisin oli kaikessa yksinkertaisuudessaan kiehtova näky.

Muuton The More The Merrier -kynttelikkö oli valittu useampaankin loma-asuntokohteeseen. Kynttelikkö on koottava, ja sen voi kiinnitellä haluamaansa muotoon. Jostain syystä ihastuin tähän kokoonpanoon.

Messut ovat hyvä tilaisuus mittailla omia mieltymyksiään ja tarkastella, mikä on nyt sisustajien suosiossa. Sisävalaisimissa yksinkertaisuus vie nyt voiton koristeellisuudesta, mikä sopii itselle oikein hyvin. Vaikka hentoista industrial-särmää lamppujen metallisuudessa ja muotokielessä on havaittavissa, näkisin mielelläni rujompiakin valaisinratkaisuja.

Joko teidän kodista löytyvät täydelliset valaisimet, vai onko jokin elementti vielä hakusessa? Mikä tyyli tai muoto miellyttää?

Meillä on kesämenot nyt kuumimmillaan. Jos haluat vilkaista, missä ja mitä puuhastellaan, kannattaa kurkata Instagramin puolelle. :)