Maalasin tuossa joutessani...

...yhden talon.

Olen vähän sellainen tyyppi, että jos haluan jonkin asian olevan prikulleen mieleeni, teen sen auttavistakin käsistä huolimatta itse. Niinkuin nyt vaikka tämän talonmaalauksen. Tai no, sen verran mies helppasi, että veteli korkeimpien kohtien otsalaudat ja pari räystäslautaa valkoiseksi sekä sokkelin tummaksi. Mutta muuten sudin kaikki itse, kahteen kertaan joka laudan.

Harmaat alueet olivat kaikkein leppoisimpia maalata. Mutta voi luoja noita valkoisia sipistelyitä! Koska talo nousi pystyyn toissa syksynä eikä maalauskelejä silloin enää ollut, nurkkalaudat ja esimerkiksi ikkunoiden koristelistoitukset nakuteltiin suoraan paikoilleen. Nyt niitä piti sitten kierrellä, kaarrella, rajailla ja väistellä - jotta sai valkoisen ja harmaan rajakohdan tehtyä siistiksi, piti olla kärsivällinen, tarkka ja ennen kaikkea hidas. Yhden ikkunanympäryksen valkaisuun meni valehtelematta aina pari tuntia. Hommassa korvaamattomaksi avuksi muodostui leveä metallilasta (jota vasten rajakohtia oli teippausten sijaan nopeampi tehdä) sekä pikkuruinen maalarinpensseli.

En tiedä pystyttekö kuvittelemaan sen tunteen, kun viimeisen kerran kiipeää tikkailta alas ja toteaa, että kaikki on totaalisen valmista.. Voin kertoa, että fiilis on juhlallinen! Varsinkin, kun homma tuntuu kestäneen ikuisuuden; tikkailta tuli kuunneltua jo keväisiä jääkiekon MM-kisoja. :) Koko aikaa projekti ei tietenkään ole ollut aktiivinen, vaan välillä keräsin maalausinspiraatiota reilun kuukauden ajan.

Vaikka kaikkialla ohjeistetaan, ettei helteellä passaisi maalata, on jokainen neliösentti sudittu paahteella. Minulle se vaan sopii, ja Tikkurilan Vinha-maali paljastui myöskin niin laadukkaaksi, etteivät rajakohdat kuivuneet näkyviksi kuumallakaan kelillä.

Maalausten valmistuttua tarmoa riitti vielä sen verran, että pesin projektin kruunuksi rännit, terassit, ulkokalusteet, ikkunat ja ikkunalaudat. Meillä on ajatuksena tehdä alimmassa kuvassa näkyvälle (rumalle) ilmalämpöpumpun ulkoyksikölle vielä suojakotelointi sekä ulko-oven viereen simppeli suojarimoitus. Niiden jälkeen ulkokuori saa olla koskematta piiiiiiiitkään! Terasseja emme talon ympärille laajenna, vaan haaveena on saada aikaiseksi patio etupihan rinteen huipulle - vaan se onkin jo toinen tarina se.

Hommat eivät tästä suinkaan loppuneet, vaan duunilistalla on mainitun pation lisäksi piha-aidan (semmoisenkin tulin pykäisseeksi pystyyn) maalaamista, rinnealueen maisemoinnin jatkamista ja pienempien piharakennusten toista maalauskierrosta. Näihin palaan sitten, kun jokin kohde valmistuu. Vaan nyt lienee taas hetkinen aikaa nauttia kesästä! ♥

P.S. Maalauksessa käytetty harmaa värisävy on Tikkurilan kartasta 572x ja valkoinen ihan normaali, sävyttämätön Vinha. Värimallissa tuo harmaa näyttää taittuvan ruskeaan, mutta luonnossa se on ihan rehellinen harmaa. Tämä vinkiksi niille maalareille, jotka ovat vasta miettimässä harmaita sävyjä taloonsa. Useimmat harmaasävyt kun näyttävät mallissa oikeilta, mutta luonnossa huomaakin maalanneensa sinertävää pintaa. Kannattaa siis valita purkkiin tippa rusehtavuutta neutralisoimaan taivaansinen ja taloa ympäröivän luonnon vaikutusta.