Piparkakkutalon ilosanomaa ja odottamattomia käänteitä

Ja tapahtui niinä päivinä, että syntyi visio Korkalaisen keittiössä: ”Tänä vuonna tehdään helppo piparkakkutalo.” Päätöksen takana oli käytännöllinen järjen ääni, sillä elämä taaperon kanssa vaati aina uusia keinoja tasapainottaa arkea.

Ja niin kävi, että lapsi vietiin mummolaan kahden koiran kanssa, jotta äiti voisi rauhassa keskittyä nopeaan pipariprojektiinsa. Uuni lämmitettiin, taikina kaulittiin ja suunnitelmaksi valikoitui simppeli tonttuvuori, johon tulisi vain muutama kuusi ja yksinkertaisia mökinseiniä.

Mutta tapahtui niinä hetkinä, kun taikina oli kaulittu pöydälle, että leipojan kädet alkoivatkin tehdä omiaan. Tarkoitus oli oikaista, mutta yhtäkkiä rakennusmestari löysikin itsensä mittailemasta symmetrisiä linnanseiniä ja leikkaamasta kaaria muotoikkunoihin.

Ja niin keittiössä laajeni taloprojekti, jonka suuruutta ei oltu osattu ennustaa. Liivatelehdistä syntyivät ikkunalasit, sulatettu sokeri kokosi yhteen kolmikerroksisen linnarakennelman, pikeeristä veistettiin jääpuikot lumipeitteineen ja hopeapallot pyörivät viimeistelemään kuusenoksat ja ikkunalaudat.

Kuusi tuntia ja kolme tomusokeripakkausta myöhemmin, hiusnuttura sekaisin ja vaatteet sokeripölyn peitossa, leipuri totesi, ettei lopputulos kyllä näytä ihan tonttuvuorelta.

Niin tapahtui, että lapsi palasi mummolasta. Hänen silmänsä suurenivat nähdessään piparirakennelman. Koirat nuuskivat sokerin tuoksua, ja leipuri huokasi, että ehkä näin olikin tarkoitettu. Heidän edessään loisti piparkakkutalo, joka oli muuttunut tonttujen vuoresta punanuttujen talvilinnaksi. 

Keittiössä oli syntynyt yhdenlainen joulun ilosanoma, suuri ilo koko perheelle. Ja samalla hetkellä oli linnan tiluksilla suuri tonttujoukko, jonka lapsi ja äiti asettelivat yhdessä paikoilleen.

Kun koti oli iltaa kohti hiljentynyt ja kynttilät lepattivat talvilinnan kerroksissa, leipuri pysähtyi ajattelemaan pipariprojektiaan. Hän kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkiskeli sitä. Vaikka projekti oli saanut odottamattoman käänteen, joskus parasta on yllättyä itsekin.

Kaikki kävi juuri niin kuin oli tarkoitettu.