Vaikka sitä kuinka uskottelisi muuta itselleen, niin kesä loppuu joka vuosi koulujen lukuvuoden alkuun. Niin nytkin. On siis aika kiittää ja hyvästellä suvi 2021 touhuineen - joita muuten riitti!
Tämä kesä oli supersosiaalinen, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Nähtiin entisiä ystäviä, tutustuttiin uusiin ja tehtiin maailmaa paremmaksi. Vierailtiin ristiin rastiin. En lopulta enää pysynyt laskuissa, monetko kahvikattaukset sain tehdä meidän ruokapöydän ääreen - ihanan monet!
Kotihommina saatiin autokatos maalattua, terassit valtattua, kevään istutukset pidettyä hengissä ja uimaranta kohennettua. Pestiin mattoja, raivattiin risuja ja katseltiin auringonlaskuja. Kärvisteltiin helteissä, nautittiin jalismatseista ja syötiin hyvin. Suppailtiin, saunottiin ja uitiin.
Kulttuuriakin päästiin pitkän tauon jälkeen kuluttamaan. Käytiin kesäteattereissa, roadtrippailtiin ja pelattiin pakopelihuoneita. Käytiin kirjastossa ja ysärifestareilla. Eräjormailtiinkin.
Tuntuu, ettei tämän täyteläisemmin olisi osannut enää kesää viettää.
Olikohan tämä paras kesä ikinä? Toivon, että näistä kuukausista saisi
otettua mallia syksyn ja talven varalle: jospa nyt osattaisiin lähteä viime vuotta aktiivisemmin kotikunnan rajojen ulkopuolelle ja tipoteltaisiin menoa ja meininkiä arkikuukausiinkin. Koronasta huolimatta.
Kiitos, kesä 2021! Jäät kauniina muistoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti