Yksivuotias tyttöni mun

"En tiedä mitään niin ihanaa,

kuin oman yksivuotiaan.

On kaikki suurta ja mahtavaa,

kun maailmaa hän valloittaa.

Suklaasilmä, kastanjatukka,

äiskän ja iskän oma kukka!" 

Siinä se oli, Vanessan vauvavuosi! Vauhtia on piisannut siinä määrin, että aina ei ole ihan perässäkään pysynyt. Vuosi on pitänyt sisällään monenmoisia asioita: vauvan kasvua ja kehitystä, mutta myös sisarussuhteen muodostumista, erilaisia tekemisiä, arkea ja juhlaa. Peräpeiliin kun katsoo, voi olla ihan tyytyväinen - meillä oli elämänmakuinen vuosi, jollaista ei enää koskaan tule. Tehtiin, koettiin, nähtiin ja selvittiin. Ja ennen kaikkea meillä ei ole enää vauvaa, vaan maailman ihanin taaperotyttö! ♥

Vauvavuosi kasvatti meille neidin, joka rymyää eteenpäin lähes juoksujalkaa. Vanessalla on vahva oma tahto ja kyky pitää puoliaan. Hän ilmaisee tunteitaan laajasti ja osaa olla välillä melkoinen vekkuli. Isoveli on idoli, jonka manöövereja ihaillaan. Tämänhetkisinä mielenkiinnonkohteina Vanessaa kiehtovat luukkukirjat, lastenlaulut sekä kaikenlainen kiipeily - mitä korkeampi paikka, sitä hauskempi.

Vanessa on tällä hetkellä tosi kovasti äidin perään. Kuvaillessamme yksivuotiskuvia hän olisi mieluiten halunnut tulla äidin viereen, mutta suostui silti hetkiseksi kameran eteen. Sain talletettua muistikortille ihania otoksia ja tässäpä parikymmentä söpöä kuvaa päivänsankarista. 

Olemme viettäneet synttäripäivää kotosalla lasten ja koirien kesken. Synttärisankari herätettiin aamulla lukuisien pusutteluiden ja onnittelulaulun kera. On leikitty, höpsötelty, halittu, ulkoiltu ja pompoteltu ilmapalloja. Päiväunien jälkeen pistämme pöydän koreaksi, tutkimme paketteja ja juhlimme päivää pienellä lähisuvun porukalla. Viikonloppuna on tiedossa sitten isommat kekkerit, kun koti täyttyy runsaammin bilettäjistä.

On niin kiitollinen mieli menneestä vuodesta ja ennen kaikkea Vanessasta. Meidän ihanasta yksivuotiaasta. ♥

Onnea, rakas Vanessa!