Kotikonttori in my mind

Meidän työhuoneemme on ollut vaiheessa syksystä lähtien: kuume sen saattamiseksi loppuun olisi kova. Tällaisessa tilanteessa ei aina voi pidätellä itseään, vaan viimeistelyhankintoja tuleekin tehtyä nurinkurisesti ensin.

Vietin eilen palaveripäivää Kuopiossa, joten aivotyöskentelyn päätyttyä oli luontaista jatkaa kevyelle kauppakierrokselle. Täällä on Kodin Ykkösen loppuunmyynti meneillään (pöh), sieltä löysin jo pari viikkoa sitten tuon 250 millilitran apteekkarinpullon. Eilen taas sain täydennettyä Taika-astiastoani ja tiskipyyhevalikoimaani alehintaan.

Nopea kierros Matkukseen poiki pienen, mutta ilahduttavan löydön: Ikeasta saa tällaisia numeroklemmareita, aivan huippuja! Tigerista nappasin muistivihkon ja rustausvälineitä - nuo puiset viivotinkynät ovat kivoja ja käteviä. Kassiin sujahti myös paketti kirjainleimasimia: näitä minulla on jo isompina ennestään, mutta pienempiä on tullut kaipailtua.

En malttanut olla kuvailematta uusia toimistovälineitä, kun valoakin riitti vielä viiden aikaan kotiutuessani, kamera kiitteli yhteistyöstä ja kokonaisuus miellytti omaa silmää. Kyllä tämä valokuvausopettelu on hauskaa silloin, kun tuntuu että räpsyttely sujuu itsestään! Nyt käytin tavallista enemmän aikaa myös manuaalitarkennuksella leikittelyyn.

Välinekokonaisuuden kokosin vierashuoneen työpöydän päälle, sillä muutosvaiheessa oleva työhuone ei todellakaan ole kuvauskunnossa. Olen kerännyt sinne parin viikon ajan myytäviä tavaroita, joten tunku tilassa on pienoinen. Kalusteiden osalta pitäisi päästä eroon entisestä työpöydästä, jotta seuraavaa, pienempää versioita voisi sommitella tilalle. Maalaushaaveitakin olisi, mutta myhäillään niiden kanssa vielä rauhassa.

On ehkä vähän hassua postata työhuoneaiheesta, kun meillä täällä on talviloma alkamaisillaan. No, kotikonttori on vähän eri sfääreissä kuin työpaikan nurkat. Toivon kovasti, että saisin lomalla nytkäytettyä huoneen ilmettä edes vähäsen eteenpäin - paineita edistymisestä en kuitenkaan aio ottaa, sillä lomafiiliksen ylläpito on tulevan viikon ykkösprioriteetti! :) Pientä yllätystä olen kaiken ohessa miehelle kaavaillut, mutta siitä vielä hyshys!

Aivan mahtavaa viikonloppua kaikille ja huippua lomaa muille pohjoisemmille asukeille! ♥

So yellow

Minulle tuli keltainen olo. Ei sellainen, että alkaisin rikkomaan kodin harmahtavaa värisuoraa, vaan sellainen, jota oli saatava purkaa täällä blogissa. Tuntui siltä, että on pitkästä aikaa kollaasin kokoamisen aika - tiedättehän sen tunteen, kun sormet oikein syyhyävät sommittelemaan esineitä yhteen? Tästä siis keltaista vinkkiä teille ja iloa itselle.

1. Wood-pinnatuoli, Department | 2. Tyyne Pipari -tyynynpäällinen, Mailandia | 3. Puinen mukinkansi, Design Letters | 4. Hang On -naulakko, Normann Copenhagen | 5. Tuoksukynttilä, H&M Home | 6. Cina-räsymatto, Ellos | 7. Sirkus-tyynynpäällinen, Mailandia | 8. Nappula-kynttilänjalka, Iittala | 9. Krenit-kulho, Normann Copenhagen | 10. Sirkus-juliste, Mailandia | 11. Yellow-juliste, Wall Stuff | 12. The Dots -ripustimet, Muuto | 13. Kaleido-tarjotin, Hay | 14. Mhy-kattovalaisin, Muuto | 15. Tuoksukynttilä, H&M Home | 16. Toldbod 120 -kattovalaisin, Louis Poulsen | 17. Ei pöllömpää -juliste, Mailandia | 18. Eames RAR -keinutuoli, Vitra | 19. Arne Jacobsen muistio, Design Letters | 20. City Sunday -lehtiteline, Minus Tio | 21. Pellavalautasliina, H&M Home | 22. Huhuu-tyynynpäällinen, Mailandia

Nettikierroksella laitoin merkille, että pääsiäiskeltaiset eivät näkyneet vielä perinteisten Elloksen ja H&M Homen valikoimissa. Olinkohan vain liian aikaisessa vai näkyykö väriä tänä vuonna hillitymmin?

Noista kollaasiin keräämistäni tuotteista kannattaa muuten laittaa merkille erityisesti Mailandian valikoima: graafisen Sirkus-sarjan lisäksi löytyy hillittyä Huhuu:ta, suloisia pöllöhahmoja ja suosiota niittäneitä, hyväntuulisia sisustustyynyjä. Mailandian nettiputiikiin pääset tästä: klik.

Viehättääkö keltainen sillä puolen ruutua? Löydätkö kollaasista lempparia tai voisitko ajatella jotain vastaavaa väripilkkua oman kodin sisustukseen?

Pirteyttä keskiviikkoon!

Kuvausiloa

Valoisa sunnuntai,

siisti koti, 

uudet kukat, 

hidas aamu. 

Siinä vallan oivia syitä kuvausiloon ja -intoon. Ja päivä on vasta alussa!

Suloista sunnuntaita! ♥

Remontin keskellä

Alkuun täytyy heti todeta, ettei suinkaan meidän oma kotimme ole joutunut remonttiin. Kyse on lapsuuskodistani, jossa vanhempani päättivät ryhtyä päivittämään sekä keittiötä ja olohuonetta uuteen uskoon. Tai, itse asiassa alkuperäinen muutoskohde oli vain keittiö, mutta kuten remonteilla on tapana, tämäkin laajeni jatkumaan olohuoneeseen. Mainitsin teille tämän rymsteerauksen suunnittelusta jo viime vuonna, ja nyt kun ideointi on muuttunut konkretiaksi, ajattelin tehdä tilannekatsauksen tämänhetkisestä.

Vanhempieni olohuonetta ja keittiötä erotti ennen väliseinä, mutta se purettiin ja tilalle on tulossa saareke. Lattiat on revitty auki kauttaaltaan ja nyt niitä on tasoiteltu sileämmiksi. Ennen jalat tepastelivat kermaisen kellertävän muovimaton päällä, joka onneksi sai tiukasta takertumisestaan huolimatta lähtöpassit. Keittiön puolelta ovat puunväriset seinälevyt vaihtuneet maalatuiksi kipsilevyiksi ja sama operaatio on ohjelmassa vielä olohuoneen puolella. Vanhat keittiökaapistot lähtivät jo seuraavalle omistajalle ja uusia kaapistoja odotellaan saapuvaksi ensi viikolla.

Lattiatasoitusten vuoksi on olohuone jouduttu tyhjentämään tavarasta ja keittiö on ympätty täyteen ruokapöytää, sohvaryhmää, keskellä tilaa seisovaa jääkaappia ja niin edelleen. Keittiökaapistojen sisälmykset on koottu kodinhoitohuoneeseen ja makuuhuoneisiin.

Herkkua remontin keskellä eläminen ei ole, mutta lopputulos palkitsee. Ulkopuoliseen työvoimaan vanhempani eivät taivu, vaan tekevät kaiken itse. Noviiseja he eivät remonttitaidoissaan ole, sillä he ovat aiempina vuosina remontoineet talosta jo makuuhuoneet, kodinhoitohuoneen, kylppärin ja saunan. Ovatpa myös laajentaneet uuden eteisen ja rakentaneet tiluksille konehallinkin. 

Uuden keittiön värimaailma tulee olemaan selkeä: valkoista ja harmaan eri sävyjä. Puuta ei tule näkymään, siitä on tainnut tulla aiemmin yliannostus jo moninkertaisesti. Lattiaan on tulossa todennäköisesti moderni versio muovimatosta, harmahtavalla lankkukuosilla. Minun ei ole passannut mennä päsmäröimään kolmanneksi pyöräksi ehdotuksineni, vaan vanhempani vääntävät itse omat ratkaisunsa. Voin vain käydessäni uteliaana tarkastella meneillään olevaa työvaihetta ja kysellä seuraavaa. Onnellinen olen siitä, että lapsuuskotini saa viimein kaivattua päivitystä keskeisimpiin tiloihinsa!

Remontin virallisina tarkkailijoina toimivat valkoiset kissaveljekset, Ossi ja Olli. Kuvaushetkellä valvontavuorossa oli Ossi.

 Ollilla taas oli taas tauko meneillään. Sen hän osasi käyttää hyödykseen enemmän kuin täydellisesti:

Palaan uudistuneeseen ilmeeseen sitten, kun tilat on saatu viimeisteltyä. Voin jo kuvitella, miten ihanalta ja valoisalta näissä huoneissa jo kuukauden sisällä näyttää! Oletteko te saaneet todistaa remontteja tai kenties elää itse sellaisen keskellä?

Huippua viikonloppua! ♥

Käytiin SaRassa

Viime lauantain ohjelmaani sisältyi aamupäivän treffit kuopiolaisten sisustusbloggaajien kanssa. Kävimme visiitillä viime vuonna Kuopion Saaristokaupunkiin perustetussa sisustus- ja lifestyleputiikki SaRassa, jonka kynnystä kukaan meistä ei ollut vielä harpannut yli. Nyt menimme sitten porukalla. Otin reissulle kyllä järjestelmäkameran mukaan, mutta sen kanssa minulle sattui sellainen kämmi, jota ei ole ennen tapahtunutkaan. Olin unohtanut muistikortin tietokoneeseen, joten järkkärilläpä ei sitten kuvailtukaan. Aloitetaan postaus siis vähän nurinkurisesti, kotona ikuistetuilla SaRa-tuomisilla.

Nappasin kaappivanhuksen somistamista ajatellen mukaani mustavalkoista Riverdalea: JOY. -kynttilän ja isoja lautasliinoja. Vähän olen jo meinannut tuskailla kaappiin tulevien tavaroiden kanssa, mutta sitten kun hellitin, huomasin, että hyllythän asettuvat itsestään. Tavarat näyttävät löytävän oman paikkansa, kunhan niitä ei turhaan hoputtele.

SaRassa on myös pieni kahvio, joten istahdimme hetkeksi hörppimään juomia ja jutustelemaan kuulumisia. Saimme maistiaisiksi valkosuklaakakkua, joka oli herkullista. Yleisilme putiikissa on maalaisromanttinen, mutta tarjonnasta löytyy jotain myös rouheasta, skandinaavisesta ja modernista tyylistä pitäville. Tulevaisuudessa valikoima laajenee mahdollisesti House Doctorin ja vastaavien merkkien suuntaan (jee!). Jos ei ole tarvetta shoppailla, voi suurien ikkunoiden taakse istahtaa seuraamaan Saaristokaupungin elämää.

Kuopion sisustuskauppojen määrä on melko mitätön (Iisalmesta puhumattakaan) verrattuna moneen muuhun suurempaan kaupunkiin. Siksi on hienoa, että SaRa on tullut rikastuttamaan tarjontaa. Samasta syystä haluan putiikista myös postata: että lähialueen sisustajat tiedostaisivat oman alueensa kiintopisteet ja askeleillaan mahdollistaisivat tämän genren yrittämisen. Maksettu mainos tämä postaus ei siis ole. :)

Järkkärin unohtumisesta huolimatta napsin muutamia yleiskuvia puhelimella. Lykky, että olin juuri vaihtanut mieheltä ylijääneen iPhonen entisen rupu-Samsungini tilalle (→ parempilaatuisia kuvia). Pieni putiikkikierros siis kahden kollaasin muodossa, olkaas hyvä:

Millaisia sisustusputiikkeja teidän lähialueiltanne löytyy?

Touhukasta keskiviikkoa!

Mustavalkoiset sisustusprintit by About graphics

Muistatte varmaan, että olen pitkään haaveillut ja etsinyt meille mustavalkoisia sisustusprinttejä. Marmattanutkin, kun ei oikein mieleistä ole löytynyt. Päätin sitten lähteä printtimetsälle ulkomaille, aina Tanskaan saakka - ja johan tärppäsi! Vastaan tuli About graphics, jonka valikoimasta sain reilu viikko sitten nostaa meidän olohuoneemme seinälle "Laugh" ja "Blacklisted" -julisteet. Molemmat ovat kokoa 50 x 70.

Yksinkertaisen, rennon ja tyylikkään julistekattauksen takana on graafinen suunnittelija Marlene Lauridsen. Hänen lähtökohtanaan printtien kehittelyssä on rakkaus typografiaan, kuvittamiseen ja minimalistiseen ilmeeseen. Kuvan takana ei tarvitse olla suurta ja syvällistä ajatusta - arkipäiväisistäkin aiheista lähtöisin oleva grafiikka on tärkeintä.

Itse pidän Marlenen printeissä siitä, ettei niissä ole turhaa kikkailua. Värimaailma on selkeä ja helposti yhdisteltävissä muihin kuviin ja sisustukseen. Sitä monien kaipaamaa läiskittyä otettakin löytyy. About graphicsin valikoimaan kuuluu julisteita, postikortteja ja lapsille suunnattuja kuvia. Kokonaisuus on tarkkaan mietitty, mustavalkoista linjaa seuraileva.

Tanskalaisuus näkyy Marlenen suunnittelutyössä; hän inspiroituu tanskalaisten kalusteiden yksinkertaisista ja vahvoita linjoista, kotimaansa arkkitehtuurista ja skandinaavisesta muodista. Ei ole vaikeaa uskoa, että Marlene rakastaa muodoilla, kirjaimilla ja struktuureilla leikittelyä.

Minä olen olohuoneen uusista printeistä kovin onnellinen! ♥ Vihdoinkin sain seinälle jotain mihin katse pysähtyy ja jotain, mitä ei kaikkien seiniltä löydy. Olkkarimme on päivittynyt nyt alkuvuodesta oikein rytinällä - hyvä niin.

Keräsin tähän alle kollaasiksi esimerkkejä About graphicsin muusta valikoimasta. Jos löydätte oman suosikkinne, tilaamista ei kannata arkailla - tuotteiden maksaminen ja niiden toimitus Suomeen hoituivat helposti. About graphicsia voi muuten seurata myös instassa, klik!

Kertokaas, mitä tykkäätte? Iloa uuteen viikkoon!

Kaverille kanssa

Leivoimme miehen kanssa tällä viikolla herkullisia suklaamuffareita. Kaksi satsia, kummankin työpaikoille vietäväksi. Jestas, kun tuli hyviä ystävänpäiväherkkuja! Muutaman jätimme toki kotiinkin. Suloiset pahvivuoat löytyivät Tigeristä, resepti äidiltä ja suklaatähdet Prismasta.

Näin hemppispäivänä odottaa itseltään jotain ytimekästä ja oivaltavaa teille postattavaksi. Analyyttisia ja tunteellisia sanoja ystävyydestä. Tänään en sitä kuitenkaan tee, sillä noita sanoja kokosin yhteen jo viime elokuussa. Tuon postauksen jokainen lause pitää edelleen paikkansa, joten käykääs kurkkaamassa ne halutessanne täältä. Loppukesän jälkeen on muuttunut ainoastaan se, että ystäviä on tupsahtanut elämääni muutama lisää ja jos mahdollista, olen jokaisesta kaverista yhä kiitollisempi. 

Löysin vuosia sitten ystävyyden vertauskuvan, jonka olen nostanut esille vuosittain. Hauskan lausahduksen, joka on kuitenkin niin totta:

Tämän aamun aloitamme tuhoamalla muutaman kuvanmukaisen, pakastimeen kätketyn muffinsin. Hyvät kahvit tietenkin höysteenä. Sitten hilpaisen bloggariporukan treffeille ja käyn vanhan ystävän kanssa syömässä. Mieheltä pitää varastaa mahdollisimman monta pusua... :) Millaisia ystispäivän suunnitelmia teillä on?

IHANAA, HURMAAVAA ja SULOISTA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ! ♥

Sohvapöytä-haaste

Huvikumpu Living -blogin Susanna starttasi viime viikolla haasteen, jossa sain kunnian olla ensimmäisten haastettujen joukossa. Tarkoituksena on esitellä oman kodin sohvapöytä. Eilen olohuoneemme velloi niin seesteisessä valossa, että oli aika räpsytellä vähän joka kantilta.

Meidän sohvapöytämme ei itse asiassa löydy sohvan edestä, vaan nojatuolien. Sohva on U-mallinen, joten siihen on hankala saada mitään mätsäämään. Pöytä taas on itse asiassa vanha penkki, ukkini tekemä. Se onkin jo päässyt monissa postauksissa mukaan kuviin ja mainintoihin, mutta ansaitsee ehdottomasti omankin valokiilansa. Pituutta penkillä on 165 senttiä, joten se riittää hyvin kahden nojatuolin eteen. Korkeus on sohvapöytämäinen, vajaa 40 senttiä.

Ukki oli maalannut penkin aikoinaan oranssinruskeaksi. Kun se saapui viime vuonna meille, maalasin pintaan heti kolme valkoista maalikerrosta. Paitsi että valkoinen sopii sisustukseen, tuo se paremmin esille penkin muodon ja yksityiskohdat. Päällispuolen pitkät laudat eivät ole symmetriset, vaan ne ovat toisesta päästä paksummat ja leveämmät, toisesta taas ohuemmat ja kapeammat. Jalat eivät laskeudu kohtisuoraan lattiaan, vaan harittavat suloisesti pienessä haara-asennosta. Täysin vatupassissakaan ei penkki ole, vaan keikkaa vähäsen.

Parasta tässä sohvapöydässä on juuri se, ettei se ole standardimuotoinen. Elämää nähneet raot, kolhut ja rokamat tekevät siitä juuri tämän penkin.

Kuten mainitsin jo aiemmassa postauksessa, penkki on tällä hetkellä kotimme vilkkain sisustuspaikka. Sen päälle on kiva asetella tuoreimmat kukat ja mieluisimmat asetelmat. Nyt sen päällä on kevään ensimmäiset helmililjat - sain odotella niitä täällä Iisalmessa hartaudella. Kaivoin kukat irti muoviruukustaan ja siirsin ne House Doctorin lasiboksiin - näyttävät mielestäni tuossa ylisöpöiltä. Boksin kantta tuin pystyyn pienellä rautalankapätkällä, jotta se ei repsottaisi kukkien niskassa tai rojahtaisi taaksepäin.

Pitäisi olla kunnon laajakulmaobjektiivi, niin voisi kerralla näyttää teille, miten hyvin tämä penkki keskustelee olohuoneeseen tulleen mustan kaappivanhuksen kanssa. Minusta alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, että olohuone muuntautuu viimein hiotummaksi kokonaisuudeksi - sellaiseksi, jossa esineet ja huonekalut täydentävät toisiaan.

Tämä sohvapöytä-haaste on aiheena selkeä ja mieluinen. Haluankin lähettää sen eteenpäin seuraaviin blogeihin:

Mingaliina's

VALONTALO

With All My Love

Valkoinen Soihtu

Pieniä Unelmia - Elämän Murusia

Villa Valko

Jos teiltä siis löytyy sohvapöytä tai vastaava, olisi mukavaa nähdä se esiteltynä. Itseäni kiinnostaa aina kuulla huonekalujen tarinoita, joten lukisin enemmän kuin mielelläni, miten sohvapöytä on teille kotiutunut ja mikä siinä on parasta. :)

Hupsua torstaita! ♥

Kalenterisivu

En juuri perusta kalentereista. Opiskeluvuosien jälkeen (jolloin kalenterin häviäminen oli päinvastoin katastrofi) en ole tarvinnut niin kirja- kuin seinäversiotakaan, vaan ajankulun seuraamiseen ja satunnaisiin merkintöihin on riittänyt puhelimen sähköinen almanakka. Vuodenvaihteen jälkeen kumpusi kuitenkin ajatus, että voisihan päivien kulumista tarkkailla vaihteeksi näkyvämmälläkin paikalla. Olenkin tehnyt ja tulostellut yksinkertaiset kalenterisivut nyt sekä tammi- että helmikuulle. Paperit olen kiinnittänyt pahvialustaan. Täytyy sanoa, että tykkään - paitsi että sivu on ensisijaisesti sisustuselementti, on sitä tullut vilkaistua kotona useammin kuin puhelinkalenteria.

Täytyy alkaa pikkuhiljaa rustaamaan uutta versiota lähestyvälle maaliskuulle. Kalenterisivun paikka on ollut nyt tuossa tauluhyllyllä, olohuone-keittiö-akselilla. En usko, että se siirtyy siitä mihinkään. Vieressä on ärrä, joka on kuluttanut paikkaansa jo vuoden verran. Kirjaimen nostin hyllylle aika tarkkaan vuosi sitten, kun mielessä oli ystävänpäivän hempeä teema: R niinkuin rakkaus.

Helmikuun osalta toivon, että mahdutamme kalenterisivulle erään harrastuksen. Kuten Instagramia seurailevat jo tietävätkin, vietimme sunnuntaita moottorikelkkaillen. Minä olen omistanut oman kelkkani jo kolmetoista vuotta, mies investoi omaansa tänä talvena. Molempien pelit ovat milleniumin vaihteesta, joten tuoreimmilla ajo-ominaisuuksilla niitä ei ole siunattu. Hauskaa kuitenkin oli - siitäkin huolimatta, että nyt on vähän pieksetty olo. Meidän kulmiemme reitit ovat melko patikkoisia, joten mikäli yhtään yrittää säästellä selkäänsä, on ajettava seisaaltaan. Nämä kelkkamallit on aikoinaan tehty istuttaviksi, joten reisi- ja pakaraosasto saa tehdä tuplatreenin nykykelkkoihin verrattuna.

Lukioikäisenä ajelin hupireissujen lisäksi koulumatkatkin moottorikelkalla ja sittemmin joskus töihinkin. Pari edellistä vuotta ovat kuitenkin olleet kelien puolesta kurjia kelkkailuun, viime talvi etenkin. Kilometrejä on karttunut jopa huolestuttavan vähän. Peukut pystyyn, että tänä keväänä riittäisi kauniita ajokelejä pidemmälle!

  Millaisia kalenterikäyttäjiä te olette ja mitä harrastuksia mahdutatte aikatauluihinne? 

Aurinkoista tiistaita!

Mustavalkoinen kaappivanhus

Siinä se on. ♥ Tarvitseeko sanoa enempää? Ihan itse investoin ja maalasin. Vielä vähän rapsuttelen lasien reunoja puhtaaksi ja sitten alan asettelemaan hyllyille esineitä. Pikkuhiljaa, nautiskellen. Tarkkaa ikää en tiedä, mutta vanha kaappi joka tapauksessa on; ehkä nippanappa lähempänä sataa kuin viittäkymmentä vuotta. Korkeuttakin riittää: 2,3 metriä. Kattoa ei kuitenkaan tarvitse hipoa, sillä meillä on pikkuhuoneita lukuunottamatta korotettu sisälaipio, joka yltää kolmeen ja puoleen metriin. 

I'm happy. :) Iloista lauantaita!