Sohvan facelift

Viime vuosien aikana ovat erilaiset ruskeat hävinneet meidän kotimme sisustuksesta maalikerroksen alle. On tullut maalattua lipastoa, tv-tasoa, pianoa kuin isoa kaappiakin. Viikonloppuun saakka oli jäljellä enää vain yhdet ruskeat pilkut, jotka ehdin vihdoin ja viimein käsittelemään. Huomaatteko mitkä?

Jep, sohvanjalat. Sunnuntaina oli täydellinen kotoilupäivä ja energiaa tuntui olevan vaikka mihin. Niinpä humpsautin sohvat ylösalaisin ja sutaisin jalat neljään kertaan valkoisella Vinhalla. Vinhahan on oikeasti ulkomaali, mutta se on ollut kätevä kaveri erilaisissa sisätuunauksissakin.

Nyt ainoat ruskeat pilkahdukset näkyvät Armaksen turkissa - niitä sentään en aio sutia piiloon. :) Sohvanjalat ovat samaa sävyä tv-tason ja olohuoneen takkanurkkauksessa sijaitsevan valkoisen penkin kanssa. Omaan silmään värisuora näyttää nyt paljon paremmalta. 

Itse sohvalla alkaa olla jo istumavuosia reilusti takana, puolikas vuosikymmen. Osia muljautellessa katselin kuitenkin runkoa mielissäni, sillä siinä ei näyttänyt olevan painumia tai vääntymiä mihinkään suuntaan. Hurjan iso rötkälehän tuo on - seuraavaa sohvakalustoa valitessa mennään taatusti sirommalla linjalla. Tumma väri syö myös tehokkaasti olohuoneen valoisuutta, joten hamassa tulevaisuudessa väriasteetkin tulevat vaalenemaan. Vaan sitten joskus. Nyt tähän hetkeen ja kotiin tämä sohva sopii vielä riittävän hyvin. Ikkunan edessä oleva divaaniosa on Armaksen päivittäinen tähystyspaikka; siitä on hyvä tarkkailla alamäessä, pellon takana hujeltavia autoja.

Viikonlopun kuulumisista sen verran, että se lauantainen Joensuu-päivä ei mennyt ihan niin kuin olin ajatellut. Minä kun olin omasta mielestäni lähtenyt seuraamaan päiväksi sisäpeliturnausta, mutta parikymmentä kilometriä ennen Joensuuta selvisikin, että kaikki jalkapallopelit ovat ulkona. :') Heh, pieni tietokatkos oli tullut minun ja miehen välille, kun kumpikin oli vain olettanut molempien olevan kartalla. No, vaatevarustus ei ollut minulla aivan ulkopäivään tarkoitettu, mutta hyvin selvisin. Onneksi aurinko paistoi enemmälti ja viima vihutteli vain pienissä väleissä. Pelien ohessa ehdimme jalkautumaan kaupungille ja reissun päätteeksi äpöstimme mahat täyteen. Kotona olimme vasta puoliltaöin. Tykkään kyllä tosi paljon olla mukana noilla jalisreissuilla, pelien katsominen on jännittävää ja peliporukan jutut lentoisia. Arkiset ympyrät unohtuvat heittämällä.

Ja hei, kiitos betonitimanttitilauksista! Alkuun lisäämäni määrä humpsahti verkkokaupasta heti loppuun, samoin kuin perästä täydentämäni lisäeräkin. Näyttää siltä, että tällä viikolla on perustettava taas timanttitehdas, jotta tulevissa myyjäisissä on jotain myytävääkin.

Hymyjä viikkoon! ♥