Asettunut keittiö

Myönnän, minulla on ollut pitkään dilemma meidän keittiömme kanssa. Periaatteessa se on ollut ihan hyvä, mutta kuitenkin jokin tuntuu olleen puolitiessä. Viime viikonloppuna saavutin huoneen kanssa merkkipaalun, kun huomasin ajattelevani, että vitsit, tämähän natsaa!

Syy siihen, miksi ei ole aiemmin natsannut, lienee kalusteissa ja pienemmissä tavaroissa. Kun kiintokalusteet ja välitilan kivilaatta ovat pelkistetyn viileitä, sotivat entiset tuolit niiden kanssa romanttisuudellaan. Metalliset Tolixit toivan tilanteeseen kaivatun muutoksen. Piensisustus tuntuu taas menneen kohdilleen siinä vaiheessa, kun valkoiset ja harmaat sävyt saivat rinnalleen tarpeellisen määrän puuta, ruskeaa paperia ja kuvioituja astioita.

Pienempien tavaroiden suhteen olen pitänyt hyvin riisuttua linjaa. Kuten olen jo aiemminkin blogissa maininnut, ahdistun heti jos keittiön tasoilla on ylimääräisiä tavaroita. Sallittua perussettiä ovat vain kahvinkeitin ja kahvinpurulaatikko, talouspaperiteline, pieni tarjotin, tiskiaine ja tiskiharja. 

Kesästä 2015 lähtien tuohon keittotason viereen on alkanut muodostumaan asetelmakokonaisuus, joka tuntuu nyt saavuttaneen valmistumispisteensä. Siihen kuuluu musta marmorilaatta, teepannu, pari leikkuulautaa, jätskikupit, keittiövaaka ja paperipussiin kootut erikoiskahvit. Laatta, pannu ja takimmainen leikkuulauta ovat Tanskasta ja olen niihin parin vuoden jälkeenkin tosi tykästynyt. Ihan naurattaa tämä keittiön sisustustahti, mutta nyt on oikeasti hyvä.

Keittiönpöydän päätyyn tykkään laitella sellaisia tavaroita, joita muuttelen useammin. Nyt alkuvuoden ajan on niiden alustan virkaa toimittanut tuo kapea leikkuulauta. Jos jotain olennaista vielä haluaisin tilassa päivittää, olisi se ruokapöydän alla oleva matto. Ei siksi, että nykyisessä olisi mitään vikaa, vaan vaihtelun vuoksi. Mattopäivityksiä ei kuitenkaan ole nyt oikeasti suunnitelmissa, korkeintaan ajatusleikin tasolla. :)

Mukavaa torstaita!