K O T I

Reippaat pari viikkoa siihen meni, mutta nyt voi sanoa, että talo tuntuu viimein kodilta. ♥

Edellisessä postauksessa kertomani ääniongelmat eivät ole pyyhkiytyneet, mutta olen kehitellyt niihin väistökeinoja: Niben käyn kääntämässä sähköasetukselle aina kun mörinä alkaa ärsyttää ja jääkaapista naksautan virtoja pois silloin, kun laite jää meluamaan yksitoikkoisesti. Päivisin on ollut nyt hyvä luukuttaa olympialähetyksiä niin kovalla, että äänet ovat osittain hukkuneet kisatunnelman alle. Iltaisin olen käyttänyt kellokytkintä: jääkaappi on virroitta nukahtamisen hetken ja kytkeytyy päälle sitten, kun uni on jo tullut. Nukkumisen keskeltä se ei ole nyt päässyt herättämään, kun olemme tavoista poiketen pitäneet makkarin ovea öisin kiinni. 

Molempia laitteita on nyt yhden kerran käynyt oma huoltomiehensä katsomassa ja kummallakin on ollut ääniasioihin kommenttina, etteivät oikein tiedä miltä laitteiden pitäisi kuulostaa. Öö, okei. Kummassakaan tapauksessa ei kuitenkaan äänen häirisevyyttä ole kielletty, joten huoltokeskustelut ovat auki ja jatkuvat. Olen saanut kymmenittäin viestejä ihmisiltä, jotka omistavat vastaavia vehkeitä, etteivät heidän laitteensa ääntele samalla tavalla. Tämä tsemppaa luottamaan omaan mielipiteeseen ja jatkamaan asian parissa. Lupaan raportoida lopputuloksesta, kun joskus sellaiseen pääsemme. :')

Vaikka muuten en ole kiirehtinyt hankintojen kanssa, halusin meille nopeasti pari uutta mattoa lattialle. Jo äänimaailmaakin pehmentämään, mutta luomaan kodikkuutta ja lämpöä. Itse kodintuntu on tullut arkisista tekemisistä: pikkupuhteista, ensimmäisestä viikkosiivouksesta, kokkailuista, uuninlämmityksestä, sohvalla loikoilusta, kahvitteluista, telkunkatselusta... Elämisestä. On ollut mukavaa, että kummankin lähipiiri on piipahdellut kylässä ja talossa on ollut eloa.

Armas on selvinnyt lattioiden kanssa paremmin kuin olisin osannut ikinä kuvitella - nyt näyttää siltä, että emme tarvitse lisämattoja erillisiksi kulkureiteiksi. Se jos mikä on aivan mahtava homma.

Edellisessä postauksessa en kertonut muista muuton aikaan sattuneista epäonnisista tapahtumista, jotka varmasti osaltaan vaikuttivat fiilikseen: Kaksi yötä ennen muuttoa minulta napsahti (muuttosiivousrutistuksen vuoksi) kantapää toisesta jalasta niin kipeäksi, etten ole pystynyt liikkumaan normaalisti viimeiseen kahteen viikkoon. 

Vuorokausi muuton jälkeen taas huomasin, että tililtäni oli varastettu yli 400 euroa ulkomaisiin ostoksiin. Raha-asiaa selvitellessä ja tuskaillessa meni koko viikko, mutta loppujen lopuksi pankki päätyi korvaamaan kaikki varastetut rahat. Jotakin kautta korttitietoni olivat päätyneet rikollisille, mutta kukaan ei tiedä että missä ja miten. 

Samana päivänä kun varkaushässäkkä alkoi, pamahti miehen auto rikki. Olimme vähän aikaa yhden auton varassa ja remonttiin upposi lopulta reipas tonni. Kaiken säätämisen ohella ystävänpäiväkin hujahti ohi sen erityisemmin huomioimatta, mutta tuleehan noita päiviä. 

Muuttoviikko ei siis ollut miltään kantilta unelmien täyttymys, mutta onneksi nyt olo ja haasteet tuntuvat tasoittuneen (*varalta koputus puuhun*). Jos epäonniset sattumat ovat yrittäneet latistaa mieltä, niin luonto on tsempannut senkin edestä. Viime viikot ovat olleet todella kauniita ja niihin on mahtunut lukuisia aurinkoisia päiviä. Järvimaisema muuttuu auringonkulun mukaan tunti tunnilta ja sitä voisi tapittaa loputtomasti. Välillä tuntuu, että voiko tämä näkymä olla tottakaan  - niin kauniisti se kajastaa silmään.

Tänään ulkoilutin jalkaa ja Armasta (joka on ollut vanhempieni lenkitysavun varassa viime viikot) ensimmäistä kertaa levon jälkeen. Kävimme taapertamassa toista tuntia järvellä ja sitä tosiaankin taas paremmin muisti, miksi näille huudeille alunperin halusi.

Perinteinen muuttoflegma täällä toki on iskenyt, ja sellaista osasinkin odottaa. Vaiheissa olevia asioita on paljon, mutta koska ne eivät ole elintärkeitä, saavat odottaa. Työhuonetta en ole kehitellyt vielä ollenkaan, musta kaappivanhus makaa siellä parasta aikaa kyljellään. Pitäisi lähteä liikuttelemaan sitä, jotta hahmottaisi paremmin, mikä kalusteen sijoituspaikka voisi olla. Ulkona odottaa pienempi kaappi hiontaa - sen tekeminen ei olisi iso homma, mutta nyt ei huvita. Listalla olisi hankkia vähän jotain vihreää, askaroida liesituulettimen suojaputki, kartoittaa sohvapöytä- ja baarijakkaravalikoimaa, modata olkkarin sohvan jalat mieluisampaan muotoon, tilata vielä pari mattoa, korkata ulkoporeallas, kuljettaa piano jälkikuormassa perille, tehdä saunanlauteet, miettiä piensisustusta ja niin edelleen. Vaan ei nyt. Taidanpa valuttaa seuraavaksi vadin täyteen lämmintä vettä ja ottaa jalkakylvyn. :D

 Ensi kertaan.

P.S. Perhana kun näissä raksa- ja muuttovaiheissa on jäänyt paitsi toisten blogien seuraaminen, myös omien postausten kommenttibokseihin vastailu! Pahoittelut pitkistä vastausviiveistä, kävin äsken uppoutumassa ja vastailemassa kaikkiin tämän vuoden puolella tulleisiin viesteihin. Olette ihania kun kommentoitte! ♥