Terveisiä Kolilta

Nyt luvassa on muutamia tärppejä reissukuulumisistamme. Kävimme lomailemassa Kolilla, Pielisen rannalla. Paikka oli meille kummallekin lähes tuntematon, ja oli kiva lomailla ja tutustua ympäristöön niin sanotusti uudessa paikassa. Kolme päivää hurahti nopeasti. 

347 metriä merenpinnasta kohoavalle vaaralle on tehty hotelli, jossa majoituimme. Näkymien lisäksi hotellille antaa omaleimaisuutta eräs käytännön asia: auto jätetään alemmaksi parkkiin, ja hotellille noustaan joko portaita pitkin tai hissillä.

Kolille on avattu tänä vuonna uusi kylpylä, jossa on hieman muista poikkeava konsepti. Ideana on tarjota elämyksellinen kylpyläkäynti aikuisten kesken, sillä kylpylään on aamupäiviä lukuun ottamatta 18 vuoden ikäraja. Jokainen saa mukaansa kylpykiulun, joka on täytetty Lumenen tuotteilla. Ne on tarkoitus käyttää lillumisten ohessa. 

Ei puhettakaan, että olisimme jättäneet testaamatta tämän mainostetun uutuuden. Kokemus oli kyllä miellyttävä. Jokaisesta altaasta ja saunasta oli upeat maisemat alas Pieliselle. Tummat puu- ja kivimateriaalit loivat kylpylään intiimin ja rauhallisen tunnelman, jota sopiva taustamusiikki ruokki entisestään. Vaikka paikasta löytyi perinteisiä pore- ja ulkoilma-altaita, oli yleiskuva tavallista eksoottisempi. Joukkoon nimittäin mahtui myös erilaisia ratkaisuja: jalkakylpyaltaita, valo-ääniallas, elämyssuihkuja, persoonallisia saunoja sekä muun muassa relax-huone, jossa oli ihanat lämpöpedit. Elämyssuihkuissa kävimme useamman kerran. Niissä oli yhdistetty valoon ja ääneen erilaiset vesielementit. Elämykseksi sai valita esimerkiksi karibialaisen ukkosmyrskyn tai vaikkapa viileän valtameren sumun. Meidän suosikkimme oli lämmin sade sademetsässä. :)

Kiipesimme tietenkin myös Ukko-Kolin huipulle. Portaat olivat jyrkät mutta jykevät, eikä matka huipulle ollut hotellilta kovin pitkä. Maisemat olivat odotuksiamme upeammat. Valkoisilta kalliopinnoilta näkyi silmänkantamattomiin - metsien ja veden kontrasti oli hienoa katseltavaa. Tutkimusmatkailimme kalliolta toiselle ja kamera räpsi talteen lukemattomia kuvia. Aurinkoisesta säästä huolimatta huipulla tuuli jonkin verran, joten jyrkänteiden reunalla sai olla varovaisena.

Kävimme tsippailemassa vähän matalammallakin merenpinnasta, Kolin kylällä ja satamassa. Kylä on pieni, mutta matkailuun on panostettu. Vierailijoiden kulkureitiltä löytyy perinnemaisemaan istutettuja kohteita, joita ihastellessa saisi aikaa kulutettua tovin jos toisenkin. Satamasta löytyi uusitut puitteet laitureineen ja satamaravintoloineen. Sympaattisin oli rannalla nököttävä vanha uimahuone.

Ennen lähtöä Savoon kävimme vilkaisemassa Kolilta löytyvää vuoden 2006 loma-asuntomessumiljöötä. Valitettavasti alue oli päässyt jotenkin nahistumaan, eikä messuvuoden ilmettä ollut tallella juuri nimeksikään. Hienojahan ne mökit vieläkin olivat, mutta pintojen ja ympäristön näyttäessä kulahtaneilta ei alueelta enää hohtoa löytynyt. 

Kolilta emme ajelleet suoraan kotiin, vaan kierrähdimme Tahkolle ja Nilsiään. Vaikka Tahko on tunnettu varsinaisesti talvikohteena, on se ihana ja eläväinen paikka kesälläkin.

Illaksi olimme varanneet paikat Nilsiän kesäteatteriin. Kyseessä oli jo kesämme kuudes teatterinäytös (edelliset kävimme katsomassa viime viikonloppuna Rautavaaralla ja Siilinjärvellä), eikä tämä jäänyt todennäköisesti vielä viimeiseksi. Meillä on tapana rankata ja antaa tähdet kullekin esitykselle - viimeisimmästä sanottakoon, että tällä kertaa isännän ja emännän mielipiteet jakautuivat totuttua enemmän. :)

Teatterin jälkeen päätimme vielä illankähmässä kivuta Tahkovuoren päälle maisemia katselemaan. Komeita olivat, vaikkeivat ihan Kolille vertoja vetäneetkään.

Oli ilo tulla kotiin useamman päivän matkalta, kun vastassa oli jo reilusti vihreämpi maa. Toki länttipaikkoja ja huonommin kasvuun lähteneitä kohtia löytyy sieltä sun täältä; niitä pitää vielä seurailla ja tarvittaessa ripsautella päälle lisäsiemeniä.

Nyt siis takaisin kotona, hetki hengähdystä ennen viikonlopun rientoja. Kyllä kesä on kiva!


P.S. Alkuperäiset kylpyläkuvat löytyvät Koli Relax Spa:n sivuilta.

Niiiiiin lomalla

Kun on kesälomalla,

voi edetä aikataululla omalla.

Löhötä milloin tahtoo,

teatterit sun muut kahtoo.

Napsia suuhun kesän herkut,

vierailla kavereille terkut.

Päättää tehdä roadtrippi,

puuhata itselleen olo sippi.

Olla muistamatta työtä ja muita,

lämmitellä auringossa luita.

Heittäytyä äkkinäisen spontaaniksi,

saada kesästä hyvä kiksi.

Ammentaa kulttuuririennot ja menot,

kiertää konsertit ja museot nostalgisen kenot.

Bongata suven tapahtumat,

kokea paikkojen ihmissumat.

Huomata luonnon pikkuilot,

herkutella käsikkäin jätskikilot.

Katsoa auringon nousut ja laskut,

täyttää hymyillä taskut.

Kerätä lämpimät muistot,

yhdistää piknik ja puistot.

Uppoutua tässä ja nyt,

olla eloonsa tykästynyt.

Nauttia joka hetkistä,

rakkaan kanssa tehdyistä retkistä.

Niinkuin aiempinakin kesinä, haluamme ottaa lomasta kaiken irti. Tämä tarkoittaa sitä, että elämme mahdollisimman paljon hetkessä, koemme ja teemme mitä huvittaa. Nautimme vapaudesta ja toteutamme sellaisia päähänpistoja, joihin ei työarjen keskellä pysty venymään. Kesän aluksi meillä on tapana tehdä lista tekemisistä, tapahtumista, reissuista ja käyntikohteista, jotka kiinnostavat - listalta on sitten kätevä valkata kunakin ajankohtana sopivimmat ideat. Kaikkein parasta on kumminkin se, että keksimme yhtäkkiä spontaanisti jotain ja toteutamme sen. Viimeisimmäksi päätimme tehdä ex tempore -reissun Pohjanmaalle. Kolusimme pienempiä paikkakuntia, rantauduimme hetkeksi Tuuriin ja tutustuimme Seinäjoen maisemiin. Kylläpä muuten vaan löytyy Suomesta kauniita paikkoja, kun vain malttaa ajella muualla kuin pääväylillä ja tutkimusmatkailla rennolla fiiliksellä! Tänään hujautimme käydä museovierailulla ja jatkoimme kesäteatterirundia. Oli kivaa. :)

Tänä kesänä meille on muotoutunut tavaksi aamukahvitella pedissä ennen liikkeelle lähtemistä. Yleensä isäntä huolehtii kupposet ja syömiset vällyjen väliin. Tänä aamuna tarjotin näytti melko terveelliseltä.

Lähitulevaisuus eroaa aiemmasta kesänvietosta siinä, että nyt meillä on enemmän edessä jo valmiiksi varattuja ja suunniteltuja juttuja - hitunen jotain perinteistä,  kosolti uutta ja kiehtovaa.

Pakko muuten hehkuttaa: MEIDÄN PIHALLAMME NÄKYY JO VIHREÄÄ!

Viikon saldo

Viime päivät ovat olleet varsin buukattuja, sillä ohjelmaan on mahtunut pari päivää lähilomailua Kuopiossa, Viinijuhlia, kesäteatterikauden korkkausta, pyörähdys kotikonnuilla, reissu Varkauteen ja ennen kaikkea pihahommia. 

Päätimme olla mukavuudenhaluisia ja tilasimme pihalle viisikymmentä kuutiota multaa. Emännän vanhemmat toivat avuksi traktorin oheisvälineineen ja olivat emännän pikkubroidin kera pari päivää talkoilemassa. Sen päälle teimme itse pari tiivistä uurastuspäivää ja nyt alkaakin olla valmista - juuri sopivasti ennen tämänpäiväisiä sateita. (Postauksen pihakuvat on otettu keskeneräisissä vaiheissa; täysin valmiista luvassa otoksia sitten, kun nurmi alkaa pilkottaa.)

Piha-alueet ajettiin hankmolla ja lanalla, harattiin, rajattiin, istutettiin siemenet ja jyrättiin tiiviiksi. Työskentelykelit olivat mahtavat, välillä meni ihan bikinihommiksi. :) Sopivissa väleissä pidimme rantsutaukoja ja heitimme talviturkit kotimme läheisyydestä löytyvällä lammella.

Nyt alkaa olla kepeä olo, sillä vihdoin ja viimein pääsemme nautiskelemaan valmiista kotiympäristöstä! Enää ei tarvitse kuin järjestellä muutamat irtotavarat pihalta paikoilleen ja sitten ainoa hommamme onkin seurata, kuinka nurmi lähtee kasvamaan (istutuksia mietitään vasta syksymmällä). Mikä parasta, loma vielä jatkuu, jatkuu ja jatkuu. Tarkoituksena on mm. aloittaa intensiivinen kesäteatterikierros, käydä paikallisilla Olusilla, suunnata vähän pidemmälle lomanviettoon sekä ottaa ohjelmaan muitakin kesäisiä aktiviteetteja. Niistä kuitenkin tuonnempana, nyt naatittaan! :)

Sadeillan shakit

Verhot vaihtoon

Vihdoinkin olohuoneen entiset rimpulaverhot (löytyvät mm. olohuone-postauksesta) saivat vaihdokit tilalleen! Talon valmistumisesta asti oli suunnitelmissamme hankkia entisten kotien verhojen tilalle muhkummat rengasverhot, mutta asia hoitui kuntoon vasta nyt. Verhoja tuli metsästettyä tovi jos toinenkin, eikä mieleisiä meinannut löytyä. Ellokselta kuitenkin osuivat silmiin nämä, jotka passaavat sopivasti hakemaamme tyyliin. Kangas on kivan raskasta, vähän kiiltävää ja jollain tavalla ylellistäkin. Samoja verhoja tuli tilattua kerralla useampi paketti, joten samanlaiset löytyvät nyt myös isännän ja emännän makkarista. Koska verhotankomme eivät ole millään standardikorkeudella, 250 cm pitkiä verhoja piti lyhennellä pyöreät viisi senttiä oikeaan mittaansa. Rimpulaverhojen korvaajat tuovat olkkariin tervetullutta pehmeyttä.

Kuvissa näkyvät tähtikuosinen rottinkiarkku ja valkoinen kranssi kotiutuivat Kalajoen reissultamme, kun teimme matkalla pitstopin Ylivieskan jättimäiseen Kärkkäisen tavarataloon. Sisustusosasto oli suuri, ja sieltä olisi halunnut kahmia kaikkea mahdollista ihanaa matkaan! Kohtuus oli kuitenkin tällä kertaa mukana, ja mainittujen hankintojen lisäksi kotiimme matkasi vain jättisuuri lyhty. Kalajoella kelit suosivat ja majapaikkamme sijaitsi aivan merenrannalla, hurmaavissa maisemissa. Aamuyön hetkellistä auringonlaskua oli huippua päästä katsomaan omalta parvekkeelta. :)

Olemme muuten vähitellen aloittaneet oman osuutemme pihapiperryksestä, josta todisteena kädet ovat saaneet mukavat rakkulat. Olemme muun muassa rajanneet sepelialuetta mullista, haravoineet multa-alueita ja rapsutelleet etupihan kalliota näkyville. Aikansa piha ottaa, mutta hyvä siitä tulee! Painetta hommien edistymisestä emme aio hankkia, vaan puuhastelemme ulkona silloin kuin mieli tekee ja sää on otollinen.

Pihamuotoilu - done

Koneet ovat työnsä tehneet.

Takana on kolme supertouhukasta päivää, kun isännän veli teki pihaurakkamme valmiiksi. Siis konetöiden osalta - nyt alkaa meidän haravointi-, seulomis- ja paikkaamishommamme, jotta saamme tilukset hyvään kuntoon nurmen kylvämistä varten. Ihmeen hyvin saimme oman tontin mullat riittämään, muualta täytynee tilata vain kasa tai pari talon eteläpäätyyn. Vaan ei stressiä vielä jatkosta, ensiksi täytyy käydä pistäytymässä Kalajoella ja viettää juhannus alta pois. :)

Looking for the light

On aika hankkia olohuoneen kattoon spottien kaveriksi kaksi tunnelmallisempaa valaisinta. Vaan voi valinnanvaikeutta! Jotain vaaleaa, tyylikästä, roikkuvaa, kodikasta, kainosti blingiä, kromia, kristallia ja pehmeyttä valaisimista pitäisi löytyä, mutta lähteäpä sitten valkkaamaan juuri sitä oikeanlaista. Eikä hintakaan saisi olla liian suuri.

Voisikohan joku näistä täyttää kriteerit?

Mikäli hinnalla ei olisi väliä, valkkaisimme olohuoneeseen suurella todennäköisyydellä kaksi Markslöjd Bellinga -valoa. Haavekollaasin ensimmäisen rivin vaihtoehdot menevät kuitenkin ohi hintakriteereistä, joten valon on löydyttävä alempien rivien vaihtoehdoista tai vastaavista. Ee oo heleppoo. Nyt saa ehdottaa, vinkata ja esittää mielipidettä! Mikä olisi hyvä? :)

Alkuperäiset kuvat: *  *  *

Sängynpääty

No nyt on isännällä ja emännällä kauan odotettu sängynpääty! Siitä tuli juuri sellainen kuin pitikin, ja täysin itse tehden. :)  Eikä tullut kalliiksi - kustannuksia toi ainoastaan 35,80 € maksanut verhoilukangas, joka kiinnitettiin pintaan. Runko on tehty raksalta jääneistä ylijäämäpaneeleista ja pintakankaan alla oleva pehmuste on tarpeettomaksi jäänyttä kuplamuovia. Nikkaroinnistakin olisi laittaa muutama kuva, mutta katsoo nyt kirjoittaako siitä vielä omaa postaustaan... Sängynpääty on noin 168 cm leveä ja 120 cm korkea. Pääty tuo mukavasti ryhtiä ja muhkeutta sänkyyn, vai mitä olette mieltä?

Sunnuntaivohvelit

Kesäisen sunnuntai-illan iloksi pidimme vohvelipiknikin oman olkkarin lattialla. Vohveleita, kermavaahtoa, mansikkahilloa ja kahvit päälle. Pieniä, mutta hurmaavia iloja. :)

Postia Dekotalolta

Posti toi ison kirjeen, josta löytyi hämmästyttävä yllätys. Dekotalo oli lähettänyt meille lahjakortin kylpylään! Lahjakortti on käyttöarvoltaan huomattavan suuri, joten sillä saa yöpymisten lisäksi vaikka mitä muuta. Mukana tullut esite pisti jo mielen hyrräämään. On valittavana esimerkiksi kesäteatteria, spa-hoitoja, tansseja, tukkilaisrientoja, lemmenkylpyjä, risteilyjä, erikoisruokailua ja sun kaikkea mahdollista. Isännän ja emännän rakkaisiin kesäharrastuksiin kuuluu muun muassa paikallisten teattereiden ja lavatanssien kiertäminen, joten tänä vuonna voisi siis lisätä Rauhalahden tarjonnan käyntikohteisiin. Sen lisäksi huokuttelevilta hoidoilta vaikuttaisivat vaikkapa suklaahieronta, yrttiporekylpy, lootushieronta ja, ja, ja... Voi että, valinnanvaikeushan tässä vielä iskee! ;)

Olipa kyllä ihana yllätys Dekotalolta. Tuli tosi kiva mieli!

Kahvimylly

Olipa kerran kahvimylly. Se oli tehty huolella ja taidolla, viimeistelty jauhamaan papuja jauhoksi. Mylly nostettiin iisalmelaisen kauppapuodin hyllylle odottamaan ottajaansa. Elettiin vuotta 1959 ja Rautavaaran Raiskion salomaille vihitty nuori Inkeri matkusti korpipitäjästä kaupunkiin. Elokuisena kesäpäivänä Inkeri astui samaiseen puotiin, jossa kahvimylly oli. Inkeri osoitti kauppiaalle myllyä, joka nosti sen hyllyltä ja pakkasi matkapakettiin. Kahvimyllyn matka kohti Rautavaaraa oli alkanut. Siellä se uurasti monet vuodet - jauhoi kahvit niin kinkereille, savottajätkille kuin talonväen päiväsumpeillekin. Vuodet vierivät, kaupasta alettiin saada valmista kahvijauhoa. Kahvimylly jäi pirtin hyllylle seuraamaan talon eloa. Aika kiisi ohi Inkerin sukupolven, pirtissä annettiin tilaa nuoremmille. Inkerin lankomies nosti kahvimyllyn talteen omaan pieneen museoonsa, jossa oli seurana muitakin vanhoja, aikansaeläneitä esineitä. 

Kahvimylly istui museossa vuosikymmenen jos toisenkin. Talvet ja kesät seurasivat toisiaan, silloin tällöin joku raotti museon ovea ja antoi vilkaisunsa myllyllekin. Sitten tuli vuosi 2013 ja kesäkuinen torstai. Kahvimylly nostettiin sijoiltaan tutkailtavaksi. Siitä puhuttiin arvioivaan sävyyn: "valkoista tuonne, mustaa tuohon ja nuo kiiltäväksi". Mylly oli päätynyt Inkerin lankomiehen pojan tyttären käsiin, joka aikoi nostaa esineen takaisin katseltavaksi. 

Mylly sai uudelta emännältään tuoreen maalipinnan, C-merkin ja metalliosien kiillotuksen. Kun ehostus oli valmis, kahvimylly sai taas arvoisensa ihastelut. Eipä kuitenkaan arvannut mylly, että visiitti Rautavaaran saloilla oli päättymäisillään. Se nimittäin matkasi takaisin lähtösijoilleen Iisalmeen - tällä kertaa Kattaalankujan hyllylle.

Citreus & Betulla

Kukat - nimenomaan leikkokukat - kuuluvat kotiin. Tuntuu ankealta, jos yhdessäkään paikassa ei ole värin ja fiiliksen tuojaa. Kesä on siitä ihanaa aikaa, ettei aina tarvitse turvautua kauppojen kukkavalikoimaan, vaan omalta kotipihalta voi näpsäistä maljakkoon täytettä. Meillä ei kylläkään kukkapenkkiä ole tai tule olemaan, mutta voi ulkoa poimia muutakin matkaan. Tänään pari koivunoksaa löysi tiensä sisälle. Mikä ihana kesäntuoksu niistä lähteekään! Tuoksu on sopivan hento, ei sellainen pistäväntunkeva. Yhteen maljakkoon löysi koivunoksien lisäksi tiensä kaksi viipaloitua sitruunaa. Tai oikeastaan kahteen maljakkoon, sillä asetelmassa on sisäkkäin kaksi Martinex-kuutiomaljakkoa, joiden väliin jäävään tilaan viipaleet on sujautettu. Sitruunatkin antavat kevyttä tuoksua kotiin ja asetelman ohi kävellessä nenä voi erehtyä luulemaan, että koti olisi vasta puunattu sitruspohjaisella pesuaineella. ;) Oi että, tässähän alkaa olla jo varsinainen juhannusfiilis, vaikka lauantaisiakin juhlia (joista fiilistelykuvia saattaa ilmaantua vähän tuonnempana) vielä jälkilöylytellään!

Viimeisessä kuvassa näkyvä ilmalämpöpumpun sisäyksikkö on tullut todella tarpeeseen parin viime viikon aikana! Kun ikkunanpielessä oleva lämpömittari näyttää nytkin 28 lämpöastetta, tarvitaan sisällä välillä viilennystä. Laitetta ohjataan kätevällä ja helppokäyttöisellä kaukosäätimellä, josta haluttua toimintoa voidaan säätää. Kone viilentää sisätilan todella nopeasti, eikä sitä tarvitse kerrallaan pitää päällä muutamaa minuuttia kauempaa. Ollaan kyllä vempeleeseen tosi tyytyväisiä. Ja vaikka laitteen sijoittelu päätettiin oikeastaan esteettisten tekijöiden perusteella, on sisäyksikkö kyllä toiminnallisestikin oikealla paikallaan. 

Tänään emäntä asenteli tuuletusikkunoihin hyttysverkkoja. Tai ei niissä oikein mitään asennettavaa ollut, senkun vaan naksautti valmiit verkkopaneelit paikoilleen. Halusimme kotiin lisätilauksena avattavat tuuletusikkunat, vaikka periaatteessa taloon, jossa on koneellinen ilmanvaihto, ei sellaisia tarvittaisi. Tulee kuitenkin paljon raikkaampi fiilis, kun ikkunat saa auki ja läpivedon vetämään. Ja samalla kuulee, kuinka suloisesti linnut tsirputtavat ulkona.

Seuraavaksi olisi puuhalistalla vähän spraymaalipurkin suhistelua sekä takapihalle tulevien ulkokukkien kanssa näpertelyä. Takaterassille tuli hankittua pientä piristystä, joten seuraavat aamukahvit saamme nautiskella laitetulla terassilla. Postausta takapihan puolelta sitten lähitulevaisuudessa. Nyt päiväkaffelle! :)