Kodin lempparinäkymiä

Usein kaikilla meillä on kodissamme jokin tietty paikka, joka näyttää omaan silmään erityisen kivalta. Sellainen, jonka äärelle pysähtyy arjessakin ja jonka sivuuttaminen ilostuttaa mieltä joka kerta. Meillä näitä paikkoja on kyllä useampia, mutta muutama on ylitse muiden. Nyt aion kertoa, mitä visuaalisia kulmia tykkään katsella täällä meidän huushollissamme.

Olohuoneessa sohvan seutu on sellainen, että katsoipa sitä mistä ilmansuunnasta tahansa, näkymä on aina mieluinen. Olkkariin meillä on kulkuaukot eteisestä, keittiöstä ja tv-huoneesta. Näistä jokaisesta avautuu silmille kuva, jossa on kaikki kohdillaan. Kotimainen Ares-sohva, pyöreä pöytä ja kahdelle seinälle leviävät isot ikkunat tekevät näkymästä raikkaan ja ilmavan. Nyt jouluvalojen aikaan nurkkaus saa viimeisen silauksensa katosta lattiaan laskeutuvasta valosarjasta. Se tuo kodikasta tuiketta ja syvyyttä kokonaisuuteen.

Silloin kun Uljas ja Jalo sattuvat villille päälle, ne juoksevat ympäri sohvaa ja sohvapöytää. Ravikierros jatkuu telkkuhuoneeseen ja pojat hyppivät vuorotellen kumpienkin huoneiden sohvilla. Välillä harrastavat piilosta, jossa Uljas menee sohvan ja ikkunoiden väliin piiloon ja Jalo kyttää tätä sohvalta tähystäen. Tästä pitäisi olla liitteenä videomateriaalia, niin pääsisitte saman näkyvän äärelle. Nyt voitte vain kuvitella, millaista viuhumista olohuoneessa voi joskus olla . :')

Toinen lempinäkymistäni on suuntaus tv-huoneesta kohti takkaa. Tälle näkymälle lasiruutuiset pariovet antavat kauniin kehyksen. Takassa meillä palaa tuli nykyisin joka päivä, mikä on omiaan luomaan kotoisaa tunnelmaa. Tykkään siitä, miten näkymä jatkuu takan ohi kohti keittiötä; siellä kauempana häämöttää ruokapöytä tuoleineen.

Keittiössä sijaitsee kolmas lempinäkymistäni. Kuvakulma saarekkeen yli kohti keittiöpöytää tuo aina hyvälle mielelle (ellei pyödällä ole kasa miehen läppäreitä johtoineen). Tässä tykkään paitsi syvyysulottuvuudesta, myös keskittämisestä: minulla on pöydän keskellä aina jokin kynttiläasetelma (tällä hetkellä tuo valkoinen Kubus-kynttelikkö) ja täsmälleen sen yläpuolelle laskeutuu valtavan kokoinen Troy-valaisin. Valkoinen lankkupöytä, metalliset Tolix-tuolit ja muutama pehmeä lampaantalja täydentävät kokoonpanon tasapainoisesti. Tähänkin nurkkaukseen olen ripustanut valosarjan ja yhdessä ikkunatähtien kanssa se kruunaa tunnelman.

Viimeisessä kuvassa on esimerkki neljännestä lempinäkymästäni, suunta olohuoneesta telkkuhuoneeseen. Tämä selittynee enimmäkseen pariovilla - niitä on mukava katsella miltä puolelta tahansa. Tv-huone meillä on maalattu tummemmalla maalilla kuin muut huoneet ja pidän siitä, minkälaisen kontrastin tummat seinät antavat valkoisille parioville. Tumma väri luo myös hämyisän pesämäistä tunnelmaa. Telkkuhuoneenkin nurkkaan olen kiinnittänyt valosarjan ja tätä kirjoittaessani tajuan, että olenpa tainnut vahingossa merkata kodin lempparinäkymät näillä valosarjoilla! Muualla niitä kun ei ole. Valosarjat toimivat kaukosäätimellä ja napin painaminen ON-asentoon on aamuisin herätessäni päivän ensimmäisiä puuhia. On lumoavaa, miten muutama tuikkusarja pystyy tekemään loppuvuoden hämärästä moninkertaisesti miellyttävämmän.

Yksi merkittävä asia lempinäkymissä on paitsi sisustukseen, myös eläväiseen elämään liittyvät asiat. Kyllähän asia on niin, että joka ikinen kuva tai näkymä, jossa vilahtaa collien hännäntupsu, on triplaten mieluisampi. Koirapojat tuovat kotiin merkittävän paljon kodikkuutta ja hyvää mieltä. Tämän olen tiennyt aina, mutta sanonpa sen vielä tässäkin: koira tekee kodin.

Mukavaa marraskuista viikonloppua!