Rohkeutta

Kävimme viettämässä tällä viikolla päivää Kajaanissa. Kaupungissa, joka hyvinkin olisi voinut olla emännän asuinpaikkakunta monen vuoden ajan. Ei voinut olla hieman ajatusleikkimättä, millaisia vuodet olisivat olleet ja millainen elämäntilanne nyt olisi, jos kurssi olisikin aikoinaan ollut kohti Kainuuta. Varmasti olisi ollut ihan kivaa, mutta tuskinpa mikään olisi vetänyt vertoja Jyväskylän yliopistovuosille. Luultavammin työtilannekaan ei olisi yhtä miellyttävä kuin nyt. Onneksi tuli valittua fiksusti.

Kajaanin kaduilla tuli vietyä ajatusta tipuaskel pidemmälle. Taipaleella tulee silloin tällöin eteen tilanteita, joissa täytyy tehdä valintoja jatkokulkua varten - muutenkin, kuin vain opiskelupaikkakunnan osalta. Muutaman kerran on tullut astuttua tasaisen polun sijaan varoituskyltein osoitetulle, ennalta-arvaamattomalle jyrkänteelle. Sieltä ei ole voinut kuin hypätä alas, ja toivoa, että elämä kantaa. Ja onhan se kantanut. Loppujen lopuksi nämä jyrkänteeltä heittäytymiset ovat olleet elämän käänteentekevimpiä ratkaisuja - niitä kaikkein parhaimpia. Niiden myötä on huomannut, että jos ja kun jostakin asiasta on ihana, vahva ja varma fiilis, siihen tunteeseen kannattaa luottaa. Vain siten pystyy löytämään aitoa onnea.

Linnanraunioilta terveisiä:

Onnellisuus on rohkeutta. Rohkeutta valita, rohkeutta luottaa tunteeseen, rohkeutta pysyä omana itsenään, rohkeutta ottaa onni vastaan. Rohkeutta hypätä.