Ihan pihalla

Viime aikoina on nettiaika ollut täysin minimissä, sillä mieli ja kroppa ovat juoksennelleet pihalla. Hirveä hinku olisi jo päästä hommiin, saada jotain näkyvää aikaseksi. Ajatukset ovat pihan suhteen kuitenkin täysin levällään: ideoita ja suunnitelmia sinkoilee mieleen tämän tästä, mutta niiden kursiminen järkeväksi kokonaisuudeksi on puhalluttavaa. Pihabudjetin miettiminen on myös oma taiteenlajinsa. Kun ylimääräistä lainaa emme pihan laittamiseen halunneet ottaa, täytyy projektin eteneminen ja kustannukset miettiä vaihe vaiheelta, ensisijaiset kohteet kärkeen priorisoiden. Massiivisista kivi-installaatioista tai vaikka upeista piharakennuksista on vielä turha haaveilla. :)

Suurin ja silmiinpistävin osa pihaprojektiamme on talon maalaaminen. Pohjamaalin väri kyllästyttää jo niin älyttömästi, ettei taloa tee enää mieli turhaan katsella. Se näyttää niin haljulta ja värittömältä, että yäk sentään! Kunhan tässä kuukausi kitkutellaan vielä eteenpäin, niin eivätköhän maalaushommat ala sitten olla ajankohtaista ja ennen kaikkea odotettua puuhaa.

Kuten kuvasta näkyy, muutama multasäkki on tullut jo hankittua istutuksia varten. Tuo määrä ei riitä vielä alkuunkaan, vaan säkkejä on roudattava kaupasta vielä ainakin tuplamäärä. Hintaseikkailuja tehdessä oli jännä huomata, ettei tällaisen tavallisen kuluttajan kannata ostaa 1000 litran suursäkkejä, sillä rahtikustannukset nostattavat isojen säkkien hintaa järkyttävästi. Edullisinta on siis tuoda aina kauppareissuilta mukanaan useamman pikkusäkin tarjoussatseja - niin multaa kuin koristekatettakin.

Multasäkit ovat ensimmäinen näkyvä osa pihahankintoja. Niiden lisäksi on tilaukseen jo pistetty kasveja ja rajauskiviä, sekä kyselty tarjouksia piha-aidasta. Varsinaisista hankinnoista ja suunnitelmista lienee järkevää tehdä myöhemmin erillinen postauksensa.

Mutta mitä siellä pihalla on sitten tullut fyysisesti touhuttua? No, etupihan rinneosiota olen aloittanut kuorimaan pinnasta, sillä siihen on tarkoitus laittaa istutuksia ja koristekatetta. Pihalta löytyvää kalliota olen yrittänyt ropsutella esiin mahdollisimman paljon. Linjalangalla on tullut mallailtua erilaisia istutusalueita ja puutikuilla merkattua pensaiden paikkoja. Mittanauhan kanssa olen juossut pitkin tiluksia miettimässä piha-aidan pituutta ja laskemassa istutusten välejä. Isäntä on siivonnut varastoa ja pihaa, sekä kantanut ulkokalusteet takaterassille. Voisi tiivistetysti sanoa, että pihalla on saatu sekalaisesti puuhastellen aikaiseksi vähän sitä ja tätä, muttei mitään merkittävää. Pikkuisen on alkuun päästy.

Vaikka iso tontti ja tilava piha antavat melko rajattomat mahdollisuuden pihanlaittoon, on tässä jo toisinaan tullut mietittyä, että postimerkin kokoinen kaupunkitontti olisi ollut helpompi laittaa. Välillä tuntuu siltä, että suunnittelitpa taikka toteutitpa miten hienon elementin tahansa, se hukkuu pihan neliöihin. Ja jos elementistä haluaa oikeasti näyttävän suhteessa pihan kokoon, saa euroja laskea hupenevaksi roppakaupalla. Tästäkin huolimatta, en oikeasti haluaisi luopua tilavasta tontistamme, vaikka se omat haasteensa pihanlaitolle antaakin. Reilut tilukset kun luovat vapauden ja tilan tuntua, sellaista maaseutumaisuutta joka on itselle tärkeää.

Myönnän, että on tässä jo vähän kitistykin. Perusluonteeseeni kuuluu se, että kun joku homma on päätetty tehtäväksi, se tehdään jahkailematta. Eilen tuskastuin rinteen kuorimiseen niin, että tuittuilin siitä isännälle ja lyttäydyin istumaan kaivauksieni päälle. Ärsyttävää huomata, ettei kaikkea pysty saamaan kerralla valmiiksi; kun ei jaksa, niin ei jaksa. 

Mutta mitäpäs teki isäntä kiukuttelevalle emännälle? Käski sisälle, lämmitti saunan ja sytytti tunnelmakynttilät. Ohjeisti valitsemaan haluamani ihohoidon, käskytti takapuolen lauteille ja pään tyynyyn. Siveli kasvohoidon, antoi päähieronnan ja puhui järkeviä pihasuunnitelmien aikatauluttamisesta. Kyllä tuollaisessa käsittelyssä sulaa tiukempikin tuittupää!

Näiden raportointien myötä startataan pääsiäiseen. Työpäivä oli tänään sananmukaisesti varsinainen kitupäivä, mutta onneksi nyt on aika huokaista!