Näin paljon tienasin blogilla vuonna 2019

Toivottavasti siellä on kiva joulu takana! Täällä on, ja itse asiassa en tiedä mikä olisi voinut sujua enää paremmin. Jouluaika meillä jatkuu kodissa vielä pari viikkoa, sillä haluan purkaa kuusen ja muut koristeet pois vasta Nuutinpäivänä.

Vuoden viimeisiä päiviä taapertaessa moni tykkää tehdä katsausta menneeseen. Tilinpäätöstä kuluneesta kuukausisarjasta. Minulla on luonnoksissa muotoutumassa perinteinen vuosikatsaus somekuulumisten puolesta, mutta ajattelin tehdä nyt myös ihan blogieuroja koskevan postauksen.

Tammikuussa tulee kuluneeksi vuosi, kun muutin blogin nimen Korkalaiseksi. Se oli hyvä ratkaisu ja antoi kevyemmän olon koko blogin ajattelemiseen. Postaustahti ei ole ollut mahdoton saati paineinen, vaan itselle hyvä. Joululomalla olen ehtinyt enemmälti lueskelemaan muitakin blogeja ja olen pariin otteeseen törmännyt vuoden ansioita koskeviin postauksiin. Ne ovat olleen mielenkiintoisia, joten miksipä ei koota sellaista tännekin!

Kuluneen syksyn aikana olen tehnyt somessa havaintoja blogeihin liittyvistä asenteista ja silmilleni on popsahtanut useampi kielteinen kommentti. Blogipostausten somejakoihin suhtaudutaan toisinaan melko kärkkäästi ja kommenttibokseissa argumentoidaan lukuisasti saatesanoilla, ettei blogilinkkiä haluta avata jottei kirjoittaja saisi klikkauksesta rahaa. Itse olen hyvin heikko kestämään vastaavia sivalluksia, enkä tästä syystä juurikaan jaa omia blogilinkkejäni minnekään - vain muutamassa, nimenomaan postausten jakamiseen tarkoitetussa ryhmässä.

Sen verran olen omakohtaisia huomioita kerännyt, että Instassa uusi kuvajulkaisu saa keskivertoa vähemmän tykkäyksiä, jos siinä mainitsee kuvan liittyvän uuteen blogipostaukseen. Hashtag #uusiblogipostaus näyttäisi olevan erityistä myrkkyä. Kun olen miettinyt että miksiköhän näin, tulee ainoana selityksenä itselle mieleen se, että blogipostaukset koetaan mainostamisena ja hyödyn tavoitteluna. Ajatellaan, että sinne blogiin klikkaamalla kirjoittaja saa oikeasti tuloja - ja sehän ei suomalaiselle mentaliteetille sovi, tuottaa omalla toiminnallaan rahallista hyötyä jollekin toiselle!

Bloggaamisen ja rahan tienaamisen välillä nähdään nykyaikana selkeä yhtäläisyysmerkki. Kun bloggaa, tienaa rahaa. Tämä johtuu eittämättä siitä, että bloggaamisesta on vuosien saatossa kasvanut ihan oikea ja tunnustettu ammatti, jolla voi päästä verotilastojen kärkeen. Ihmismieli on kuitenkin uusien asioiden edessä turhan yksinkertainen ja luiskahtaa stereotyyppiseen ajatteluun. Eihän se oikeasti sitä tarkoita, että jos muutama tyyppi tienaa blogillaan mukavasti, kaikki tienaavat. Ajatus on yhtä naurettava kuin se, että huvikseen lenkkeilevä kotiurheilija saisi ponnistustuksistaan rahaa siksi, että joku ammattiurheilijakin saa. C'moon.

Tämän alustuksen jälkeen lienee jo paikallaan paljastaa omat blogituloni vuodelta 2019. Ja prrrrr, rumpujen pärinää, ne ovat tasan tarkalleen ja virallisen tarkistuksen jälkeen 0,00 euroa. :') Joten älkää peljätkö, tänne ei senttejä ropise vaikka Korkalaisen blogipostauksia erehtyisi joku muukin kuin äiti lukemaan!
⁣
Blogin historian olen käynyt läpi useampaankin otteeseen, mutta lyhyenä kertauksena: perustin blogini vuonna 2012, kun halusin raportoida kotiväelle meidän ensimmäisen raksan etenemisestä. Silloin kuvasin kuvat vanhalla nokialaisella simpukkapuhelimella ja kirjoittelin meistä emäntänä ja isäntänä, kun ujostutti kirjoittaa minä-muodossa. Tuosta startista on edetty tähän päivään, välillä ahkerammin ja välillä hitaammin blogaten. Simpukkapuhelin on vaihtunut järjestelmäkameraan, sinunkaupat tehty ja ensimmäisestä raksasta pompattu sisustusaiheiden kautta seuraavaan. 

Bloggaamisen perusajatus on kiteytynyt vuosien itselle varsin selkeäksi: postausten tekeminen on helkutin mukavaa omaa tekemistä, harrastus. Aivan samalla tavalla harrastus, kuin jollekin toiselle on vaikkapa lukeminen tai neulominen. Tykkään kuvata ja käsitellä kuvia. Kirjoittamiseenkin on palo, vaikka tällä hetkellä koen, että aivot useimmiten lagittavat yrittäessään tuottaa sujuvaa tekstiä. Jumittamisesta huolimatta minulla on kuitenkin tämä paikka, missä voin harjoitella keskittymistä ja sanojen latomista järkevään järjestykseen. Tätä jos ehtisi tekemään enemmänkin, soljuvuuskin varmasti lisääntyisi. ⁣

Totta puhuen, tämä postaus on otsikoitu vitsillä, mutta toivottavasti sisältö herättelee ajattelemaan. Valtaosa bloggaajista kun ei tienaa senttiäkään.

On totta, että jotkut bloggaajat tekevät hommaa tavoitteellisesti ja ammattimaisesti. Tällöin tienestit voivat syntyä useammilla eri tavoilla. Jotkut ovat esimerkiksi lehtitalon palkkalistoilla tietyllä kuukausikorvauksella. Suurimmille ansioille taitavat päästä ne, ketkä tekevät isompia kaupallisia yhteistöitä ja postaavat julkaisuja sovituista tuotteista tai palveluista. Jonkin verran tuloja voi kertyä myös affliate-markkinoinnilla, eli sisällyttämällä postauksiin mainoslinkkejä vaikkapa verkkokauppaan. Tällöin minituloa tulee, jos linkkiä klikannut tekee kaupassa jonkin ostoksen. Pieniä puroja voi syntyä, jos blogissa pyörii mainosbannereita: niiden näkyvyydestä korvaus voi olla vaikkapa sentti per uniikki katsoja (samalla katsojalla tienaa vain sen yhden sentin, vaikka katsoja näkisi mainoksen tuhat kertaa).

Entisaikaan oli yleisempää, että bloggaajat tekivät postauksia tuotteita vastaan. Niin minäkin. Nykyään ammattibloggaajat eivät pelkästään tuotepalkkioilla liikahda, sillä eipä niillä laskuja maksella. Tavaroiden hypetys on muutenkin pannassa, joten harva haluaa ylimääräistä kampetta kotiinsa pyörimään, saati postata niistä erikseen. Tuotepalkkiopostaaminen tekee oman pääni sisällä jaon harrastelijoihin ja ammattilaisiin; harrastelijabloggaajalle jonkin tarpeellisen ja kaivatun luomuksen esitteleminen itse tuotetta vastaan voi olla kiva lisä tekemiseen, ammattilaiselle taas ei niinkään. Tosin, jos jollain pienellä yrityksellä on jokin huippuhyvä hyödyke mutta ei mahdollisuutta suureen markkinointibudjettiin, voi isompikin bloggaaja postata siitä ilman merkittävää eurokorvausta. Tällöin kyse on kuitenkin enemmän yrityksen tukemisesta ja kannattamisesta kuin varsinaisesta bisneksestä.

Sitä en blogiasenteissa ymmärrä, että miksi se olisi keneltäkään pois, jos bloggaaja - olipa sitten ammattilainen tai harrastelija - saa rahallista hyötyä tekemistään postauksista. Jälleen kerran, yhtä naurettavaa olisi, jos vaikkapa toimittajien pitäisi tehdä sanomalehteä pelkästään tekemisen ilosta. Yhtään vähemmällä vaivalla eivät hyvät blogipostauksetkaan synny. Tai vertailun vuoksi keikautettuna, yhtä naurettavaa olisi olla närkästynyt kenen tahansa saamasta rahallisesta korvauksesta; vaikkapa sitten kotileipurin, sairaanhoitajan, IT-suunnittelijan tai villasukkia neulovan mummon.

Ennustan, että parin vuoden suvantovaiheen jälkeen blogit kokevat uuden tulemisen. Ainakin omassa somekäyttäytymisessäni havaitsen, että nopea ja lyhytkestoinen sillisalaatti uuvuttaa. Huomaan nauttivani ajatelluista sisällöistä ja kauniista kuvista. On ollut näin lomalla rentouttavaa poukkoilla ihan uusissa blogituttavuuksissa ja uppoutua niihin pidemmiksi hetkiksi. Ihailla niitä, ketkä osaavat tuottaa mielenkiintoista sisältöä. Joten, arvostetaan arvostelemisen sijaan. Tuetaan eikä tukisteta. 

Senteillä tai ilman.

P.S. Sinä käytit tämän postauksen lukemiseen pari minuuttia, minä tekemiseen reilut viisi tuntia. Siinä vähän havainnollistusta tämänkokoisen julkaisun vaatimasta työmäärästä. :) Jos uskallat seurata blogia julkisesti, linkkailen uusimmat postaukset reaaliajassa aina Faceen, tänne.