Alkuvuoden highlighteja

Hellurei! Huomasin tällä viikolla ajattelevani päättyvää tammikuuta ja sen kohokohtia. Tänä vuonna vuosi on alkanut erilaisilla asetuksilla kuin aiemmin, mikä on ollut ainoastaan kiva juttu. En voi sanoa, että tammikuu olisi hurahtanut ohi nopeasti - se on päinvastoin tuntunut kolmelta kuukaudelta - mutta siihen on samalla mahtunut lähestulkoon samanmoisen määrän edestä erilaisia päiviä, tekemisiä ja ajatuksia.

Tammikuun ykkösjuttu on ollut se, että olemme jatkaneet Romeon kanssa kotoilua ja nauttineet siitä hirmuisesti. Pitkät ja rauhalliset aamut ovat niiiiin parasta! Vaikka taaperon kanssa saa täyteen vuorokauden jokaisen sekunnin, on kahta vuotta lähestyvän lapsukaisen kanssa eläminen kuitenkin jo jollain tavalla rennompaa. Romeo viihtyy itsenäisissä leikeissä, innostuu kaikesta, toimii useimmiten hienosti ohjeiden mukaan ja on välillä jopa aidosti avuksi. Viimeisimmäksi hän on harjoitellut oikeasta mukista juomista ja se sujuukin jo melko hyvin.

Aikaisempina vuosina tammikuu on ollut sosiaalisten menojen osalta rauhallinen, mutta tänä vuonna meillä on ollut jos minkälaista vipinää joka viikko. On suoraan sanottuna ollut ihanaa kyläillä muualla tai kattaa kahvipöytää meillä kotona. Ihmisten näkemisestä ja seurallisista päivistä saa niin paljon virtaa.

Sään puolesta on ollut huippua, ettei useamman lumisen ja kovien pakkasten vaivaaman talven jälkeen ole tänä vuonna tarvinnut peppuroida isojen hankien tai jäätävien pakkaslukemien kanssa. Sähkölaskuihinkin meni tässä kuussa parisataa vähemmän kuin vuosi sitten. Ollakin, että piha on jo kahteen otteeseen muuttunut vaaralliseksi luistinradaksi, mieluummin tällä kertaa tällainen talvi.

Luontoon liittyen myös valon määrän lisääntyminen on yksi tammikuun highlight. Sitä tuskin tarvinnee perustella sen enempää. :’)

Kropan kanssa minulla on ollut pienoisia haasteita ja pisteeksi i:n päälle sain määräyksen rautainfuusioon. Piikkikammoiselle tämä on sinällään kamala uutinen, mutta samalla aikaa huojentava. Minulla on aina ollut surkeat rauta-arvot ja olen mielenkiinnolla haaveillut infuusion mahdollisuudesta (vaikka se on ajatuksenakin tuntunut superpelottavalta). Tammikuun kohokohdaksi asia valikoituu siitä syystä, että uskalsin käydä toimenpiteessä eikä se itse asiassa edes ollut niin kamala kuin ennakoin. Tuli voittajafiilis! Vielä en ole positiivisia vaikutuksia tunnistanut - kävin infuusiossa tasan kaksi viikkoa sitten - mutta olen toiveikas, että huomaisin pian olossa ja jaksamisessa kohentumista.

Tammikuun ohjelmaan meillä kuului miehen kanssa Kuopio-reissu, joka oli odotettu ja katkaisi sopivalla tavalla kotoiluarkea. Kulinaarisen tähtihetkenkin koimme, kun kävimme pitkästä aikaa Ikean lihapullilla.

Pienempien ilmiöiden osalta tein jotain sellaista, mitä en ole tehnyt naismuistiin (edellisen kerran ehkä 11 vuotta sitten): hankin meille värillisiä tyynynpäällisiä olkkariin! Vielä en kuitenkaan paljasta, mistä sävystä on kyse, sillä vaihtelen päällyset paikalleen vasta vähän myöhemmin, kunhan ollaan edetty pikkuisen enemmän kevättä kohti.

Yhtenä alkuvuoden spesiaaliasiana nousee mieleen myös se, että olen toden totta päässyt takaterassille porealtaaseen ja vieläpä useampaan kertaan (tästähän haaveilin pari postausta taaksepäin). Poreilun toteutuminen on vaatinut oikeastaan vain omaa mielenlujuutta: sen, että olen jättänyt miesväen keskenään iltaleikeille ja -puurolle. Ei äiskää tarvita joka hetkeen.

Sellaisia alkuvuoden highlighteja täällä. Toivottavasti sinne ruudun toiselle puolelle on myös mahtunut kivoja hetkiä tammikuuhun.

Leppoisaa viikonloppua!