Vilautusta

Vielä ei ole näyttää laajempia otoksia kodin huoneista, mutta nyt kuitenkin pieni kurkistus yksityiskohtiin:

Makkarin kristallikruunu tekee kivan valokuvion:

Verhotangot odottavat asennusta:

Uunin testailua ja eilistä iltapalaa:

Käytiin matto-ostoksilla:

Aiemmin postauksen aiheena olleet pärekorit saivat maalia pintaansa:

Kello odottelee seinälle nostamista:

Nämä oli ekana paikoillaan:



Tänään yritämme saada entisen kämpän siivouksen mahdollisimman hyvälle mallille. Viime päivät ovat olleet pitkiä, kun olemme sompailleet ja laitelleet kahta paikkaa kuntoon. Olisipa jo valmista!

Kotona ollaan!

Täälläpä sitä istuskellaan iltaa Omassa Talossa. Omassa Kodissa. Muutto sujui livakasti emännän vanhempien ja pikkubroidin avustuksella. Tavarat ovat siis sisällä, mutta talo on vielä aikalailla hyrskynmyrskyn. Ilta ollaan kasattu Ikean kalusteita, viritelty antennia, puuhasteltu valoa makkariin ja tepasteltu onnellisina ympäriinsä. Taidamme olla asuinalueemme ensimmäiset muuttajat - tosin, myös rajanaapuriin tuli tänään huonekalulasteja mutta talonväki ei jäänyt vielä yöksi.

Eilen ei saatukaan kaupungista ruokaryhmää matkaan, sillä varastomiesten puuttuessa myyjät eivät meille tullutta lähetystä löytäneet. Noh, se tulee sitten vähän viivellä ensi viikon aikana, ilmaisella kotiinkuljetuksella onneksi. Keittiö kumisee siis vielä tyhjyyttään, mutta yhdeksi huomisen projektiksi pitäisi ottaa uunin ja lieden käytön opettelu. 

Alkavalla viikolla ei varmasti tule olemaan tekemisen puutetta. Tavaroiden järjestelyn lisäksi pitäisi entinen väliaikaiskämppä siivota, hankkia uusia verhotankoja, siivota pihaa, pesettää mattoja ja niin edelleen. Vaan asia kerrallaan. Nyt keskitymme telkun tölläämiseen ja ensimmäisen yön fiilistelyyn. 

Sunnuntaina muutetaan!

Onko tämä tosiaan totta? Meidän talomme on siinä vaiheessa, että pääsemme muuttamaan! Eilen paikkoja puunattiin iltakymmeneen asti, ja tänään olimme luuttu kädessä vailla yhteentoista saakka. Nykyisessä kodissa on ehditty pyörähtää vain välitankkauksella. Olo on kolottava ja voipunut, mutta ennen kaikkea innokas. On siellä vielä siivottavaa, mutta joka kolo on nyt suurinpiirtein käyty (siivouspoppien raikuessa) läpi.

Huomenna toimitamme kalustekeikan kaupunkiin, josta mukaan toivottavasti tarttuu (mikäli Ikean tuotteet löytyvät varastosta) ruokaryhmä, nojatuolit, rahi ja lipasto. Ne viedään talolle huomenna, loput huonekalut siirtyvät sinne apuvoimien kera ylihuomenna.

Tämänpäiväisestä Dekon luovutustarkastuksesta jäi hyvä mieli, sillä pääsimme kaikissa asioissa sopuisasti yhteisymmärrykseen. Korjauksia tehdään vielä seuraavien kahden viikon aikana, mutta niiden ei pitäisi suuremmin häiritä meidän eloamme. Tarkastuksen jälkeen hujelsimme ravintolaan, ja juhlistimme lopullista muuttolupaa syömällä mahat pinkeiksi.

Huippu juttu on se, että pääsemme muuttamaan jo nyt, emmekä vasta viikolla 14. Tässä jää sopivasti aikaa puunata entinen asunto luovutuskuntoon eikä kaikkia pienempiä kamppeita tarvitse muuttaa kertarysäyksellä.

Vaikka talolla on jo siistiä ja edustuskelpoista, ei väsynyt käsi jaksanut enää kaivaa kameraa laukusta. Sisäkuvia tiedossa siis vielä myöhemmin, mutta tähän loppuun voisi pläjäyttää otokset alkuviikon ovivaihdoksesta sekä vilautuksen saunasta.

Uusi ovi paikoillaan:

Hei hei, työmaaovi!

Saunan ledejä vasten vaaleaa seinää:

Odotellaan...

Eilen oli käyttöönottotarkastus, ja kaupungin puolelta tuli muuttolupa. Mitään kunnollisia motkotuksenaiheita ei löytynyt, joten talo pelaa niinkuin pitääkin. Nyt odottelemme kutkutuksella, milloin starttipistooli muuttoon pamahtaa. Pintamies on jo loppusuoralla, mutta viimeistelyt ottavat aikansa. Ehkä huomenna torstaina voisi olla jo valmista (*koputtaa puuta*)? Sähkärit käyvät tekemässä omia korjauksiaan tänään. Dekon kanssa olemme kaavailleet lopputarkastusta perjantaille. Silloin tarkoituksena olisi käydä talo huone huoneelta läpi ja tarkistella viilattavat asiat. Kiertelimme eilen valvojamme kanssa taloa jo alustavasti ympäriinsä, ja kirjasimme samalla koneelle reklamaatiolistaa. Kyllähän niitä pikkufiksauksia näytti kasaantuvan ihan pidempikin lista, onneksi ei kuitenkaan mitään suurempaa. Ilmeisesti emme odottele korjauksia lähtökuopissa, vaan touhuamme muuttoa heti kun Deko luovuttaa talon meille. Jospa kestäisimme sen, että työmiehet käyvät tekemässä viimeiset korjailut sitten kun jo asustamme uutta kotia...

Vettä tulee ja menee:

Liesituulettimen suojaputki asennettuna:

Väliovien kahvat ovat kivan jykevät:

Listat laitettiin jiiriin:

Siistiä? NOT!

Eipä uskoisi, että viikko sitten siivottiin paikat tiptop...

No, sotkut ovat tulleet sisätöiden etenemisestä. Laminaatit ovat nyt kaikkialla paikoillaan, suurin osa listoista on naksittu kiinni ja väliovien asentaminen on aloitettu. Listoittaja jatkaa hommiaan maanantaina. Kädet kytisivät jo loppusiivoukseen, mutta pintojen puunaaminen olisi vielä tässä vaiheessa turhaa, sillä pölyä ja purua tulee vielä. Tiistaista käyttöönottotarkastusta varten pitää kuitenkin siirrellä ja järjestellä tavaroita fiksummin.

Eilen pidimme raksalla neljättä tuntia palaveria Dekon työpäällikön ja valvojamme kanssa. Talon rakenteet lämpökuvattiin, eikä vuotoja havaittu. Kävimme tilat huone huoneelta läpi muidenkin huomioiden tiimoilta, vaikkei kyseinen katselmus vielä kai normaalisti tähän vaiheeseen kuuluisikaan. Työpäällikkö kirjasi havaintoja ylös ja lupasi ottaa sovitut asiat hoitaakseen. Täytyy kyllä sanoa, että olemme Dekon työpäällikköön tyytyväisiä. Hän on koko raksataipaleemme ajan ottautunut kysymyksiimme ja huomioihimme nopeasti ja asiallisesti. Mistään seikasta ei ole tarvinnut lähteä kinaamaan, vaan kaikki hommat on käyty läpi yhteisymmärryksessä. Eilen juttua riitti asiasta ja sen vierestäkin, ja tuli oikeasti sellainen olo, että olemme asiakkaita jotka saavat hyvää ja ammattimaista palvelua. Näin sen pitää ollakin.

Tarkastuksia odotellessa

Pikapäivitystä kuulumisiin! Talo on alkanut saada pintaansa laminaattia ja listoja. Pintamies tekee työtään verkkaisesti, mutta huolellisesti. Jälki on siistiä, sehän on pääasia! Lvi-asennusten aika on nyt loppuviikosta. Sauna odottaa vielä lauteiden sekä ledien asentamista. Ledit olivat jo raksalla, mutta ne hävisivät mystisesti jonnekin...

Olemme alkaneet miettiä fiksauslistaa. Korjattavia kohtia löytyy jonkin verran; seinäpintoja pitää korjailla, yhden makkarin kattoa suoristaa, pakastimen ripa kääntää jne. Kunhan Dekon luovutustarkastus koittaa, on talotoimittajalla sen jälkeen kaksi viikkoa aikaa korjata sovitut kohdat. Luovutustarkastuksen ajankohtaa ei olla vielä sovittu, mutta käyttöönottotarkastuksen ajankohta on jo tiedossa - se on ensi tiistaina!

Loput laatoitukset

Hiihtoloma alkaa vedellä viimeisiään. Vietimme viikonlopun reissussa, josta palattuamme pyörähdimme raksalla pikkupuhteilla (lattioiden siistimistä ja teknisen tilan viimeistelyä). Kamera oli mukana räpsähtelemässä, joten tässä kuvia lopuista laatoituksista:

 Pesuhuone:

Vessa (jossa peilikaappi piti vielä irroittaa laatoituksen ajaksi):

Keittiö:

Nyt raksalla ei tarvitse enää sompailla työmaalamppujen varassa, sillä sähkärien käynnin jälkeen valoa saa jo sieltä mistä pitääkin.

Olohuoneen halogeenit:

Bongasimme reissusta  Lamp Gustafin Boll-kristallikruunun, joka on tarkoitus sijoittaa isännän ja emännän makkariin. Valaisin oli kivassa alessa, ja tältä se näyttää:

Ensi viikolla raksalla pitäisi tapahtua valmistumista ainakin lattioiden ja lvi-puolen osalta. Näyttää jo varmalta, että pääsemme muuttamaan tämän kuun puolella. Jee!

Ulkokuva

Näin söpösti talomme nököttää iltavalaistuksessa:

Terveisiä raksalta!

Tämä on ensimmäinen postaus, joka on alusta loppuun kirjoitettu talolla.  Eilen valmistuivat loput laatoitukset, eli keittiön ja vessan välitila sekä pesuhuone. Jälki on siistiä, mutta… Aivan kybällä ei emäntä katsonut keittiön välitilaa, jossa samalla laatalla vedettiin myös liesituulettimen tausta. Laatta kun oli laitettu eri tyylillä ylös (saumat limittäin) kuin alas (saumat samoissa kohdissa). Melkein jo yöunet karkasivat laattoja miettiessä – toivooko keittiötä korjailtavaksi vai antaako olla. Tänään laatoittaja kuitenkin vielä soitti kuulumistenvaihtoa: ”Joko kävitte katsomassa laatoituksia? Miltä näytti? Mitä mieltä olette?”. Siinä sai suoraan kertoa ihmetyksen aiheen, ja samalla sille sai selityksen. Laatta on kuulemma ylhäällä eri tavalla liesituulettimen putken vuoksi. Kun putki laitetaan paikoilleen, saumat jäävät piiloon sen alle, eikä eroa sitten näy. Tyyliero olikin siis harkittu juttu, eikä pitäisi näkyä silmään sitten kun kaikki on valmista. Vaan kyllä meinasi tulla jo epämukava olo, kun ei tiennyt miten päin asian kanssa olisi tehnyt. Onneksi ei tarvinnut tehdä mitään.

Omina tavoitetöinä olleet teknisen tilan lattia ja sauna ovat edistyneet. Sauna on vedetty nyt kolmeen kertaan Supi-saunavahalla, ja se alkaa viimein näyttää niin vaalealta kuin oli tarkoitus. Ensimmäisen käsittelykerran jälkeen suurempaa värieroa ei vielä edes huomannut. Nyt jäljellä on ehkä korkeintaan viimeinen hellempi vetokierros, katsoo nyt. Saunanlauteisiin ei emäntä ole raskinut vielä koskea. Tervaleppälauteet kun ovat kauniit jo itsestään, ja niihin kajoaminen vähän arveluttaa... Mutta kyllä ne väriä vielä saavat!

Teknisen tilan lattia laatoitettiin emännän vanhempien avustuksella tänään. Ovelta tullessa ensimmäinen laattarivi on 33x33 -laattaa ja loput 10x10 -kokoa. Tämä siksi, ettei pieniä laattoja ollut jäänyt yli tarpeeksi. Tuskinpa tuo laattasovellus tulee arjessa häiritsemään. Pääasia, että lattia saatiin tehtyä! Jäljellä on vielä laattojen rakojen saumaaminen ja silikonin vetäminen seinänvieressä kulkevan laattarivin päälle.

Tällä hetkellä talolla pyörii sähkärikaksikko. Rojua on levinnyt taas vähän kaikkialle, joten kuvapäivitys jääköön tuonnemmaksi. Ilmalämpöpumppuyksikön asennus ei onnistu tänään, sillä timpurit ovat levyttäneet umpeen sen kohdan, missä olisi pitänyt olla jotakin pumppuun liittyviä putkia. Jospa nuo muilta osin saisivat hommat mallilleen…

Kalustekuvapläjäys

Nonnih, sen enempää selittelemättä, tässä otoksia kalusteasennuksista. 

Keittiö:

 

Eteinen:

 

Isännän ja emännän makkari, jossa ovi täytyy saada aukemaan oikealle seinään päin:

 

Kodinhoitohuone:

 Vessa ja peilikaappi, jota emäntä toivoi:

Kiintokalusteet paikoillaan

Kiintokalusteasennukset valmistuivat eilen. Hommat olivat sujuneet supsikkaasti ja kalusteet näyttävät juuri siltä miltä pitikin. Tilat hahmottuvat taas harppauksen verran paremmin, kun kalusteet tuovat oikeita mittasuhteita huoneisiin. Asennusten myötä isännän ja emännän makkarin oven aukeamissuuntaa pitää vielä pohtia uudestaan, sillä nyt kun vaatekaapit ovat paikoillaan, näyttäisi siltä, ettei suunniteltu aukeamissuunta ole vaihtoehdoista järkevin...

Vaihdoimme viime metreillä eteisen tummat saranaovikaapit vaaleaksi liukuovisysteemiksi. Ja kyllä kannatti, liukuovet näyttävät todella kauniilta, ja toisen oven iso peili antaa eteiseen lisää valoa ja tilantuntua. Eteiskaapiston asennuksessa piti hieman soveltaa, sillä se ei ensin meinannut korkeutensa puolesta sopia paikalleen. Ratkaisu ja tarpeeksi korkeutta löytyi, kun päätettiin olla asentamatta kaapistoon sokkeli, joka itse asiassa olikin täysin turha ja vanhahtava kyseiseen paikkaan.

Yhtä kodinhoitohuoneen kaapinovea odottelemme jälkitoimituksessa, sillä se oli vahingossa mennyt eräälle toiselle Dekon työmaalle. Lisäksi astianpesukone menee kokonaan uusintatoimitukseen, sillä siihen oli tullut kuljetusvaurioita.

Emäntä on ollut kovan influenssarynnäkön jaloissa, ja raksalla on tällä viikolla pyörähdellyt ainoastaan isäntä. Emäntä pääsi viimein tänään talolle tepastelemaan ja ihastelemaan valmiita kalusteita. Kuvat eivät enää tämän päivän nimissä onnistuneet, sillä keli humpsahti liian pimeäksi ja otoksista tuli ihan liian sinertäviä. Seuraavat maistiaiskuvat ovat siis isännän eilisiä otoksia, joissa tasojen päällä on suojapahvit. Pitänee huomenna valoisan aikaan käydä napsimassa laajemmin kuvia, joissa myös kauniit laava-värisävyä olevat tasot näkyvät.

Valmiit lattialaatoitukset

Lattioiden laatoitukset valmistuivat eilen, eli päivää suunniteltua aiemmin. Kaikki lattioissamme olevat laatta ovat mustaa Dakar-laattaa. Eteisessä ja keittiössä laatta on 33x33 -koossa, vessassa, kodinhoitohuoneessa ja pesutiloissa 10x10 -koossa. Työnjälki näyttää mielestämme oikein siistiltä, ja olemme laatoituksiin tyytyväisiä. Nyt laattojen pinnassa on vielä pölyä ja likaa, mutta kuvat antavat kuitenkin osviittaa siitä, miltä talolla tällä hetkellä näyttää.

Eteinen:

 Keittiö:

 Keittiössä laitettiin vesieriste laattojen päälle sille kohtaa, mihin kalusteet tulevat:

 Kodinhoitohuone ja pesutilat:

Toissapäivänä talolle saapuivat väliovet ja saunakamppeet. Välioviksi valitsimme kolmipeiliset valkoiset ovet. Normaalitoimituksessa ovet olisivat olleet peilittömiä laakaovia - kolmipeiliseksi muuttaminen maksoi 30 euroa per ovi. Pesuhuoneen ja saunan oviksi tulevat lasiovet. Eilen saimme ajatuksen, että pesuhuoneen lasioveen voisi kiinnittää vaalean spa-tarran... Lauteet ovat vielä pahvilaatikossa piilossa. Kiuas on Harvian tavisversio, vaikka mietimmekin erilaisia vaihtoehtoja. Loppujen lopuksi tulimme siihen tulokseen, että koska emme ole järin innokkaita saunojia, emme ala saunan suhteen sen kummempia hifistelemään.

 

Kalusteasentajat ovat saapuneet talolle ilmeisesti tänään illan kynnyksellä, ja he aikovat yöpyä raksalla. Ehkäpä huomenna on sitten näyttää jotain kalusteisiin liittyviä kuvia? Tämän päivän raksatsekkaukset olivat isännän varassa, sillä emäntä on kipuillut 39 asteen kuumeessa (tämä postauskin taitaa olla nyt vähän tämmöistä kuumesepustusta). Hiihtolomamme alkaa ensi viikolla, ja silloin raksalla pitäisi saada omina töinä tehtyä niin teknisen tilan lattian kuin saunan seinienkin käsittely.

Miksi omakotitaloon?

Valmistuva talomme on neljäs yhteinen kotimme. Kokemusta omakotitaloasumisen lisäksi on (valitettavasti) myös kerros- ja rivitaloista. Miksi haluamme omakotitaloon? Syyt pyörivät ajatuksissa joka ikinen päivä, kiitos väliaikaisasuntomme ”ihanuuden”. Seuraavaksi melkeinpä pakollinen angstausmonologi. Tässä siis yhteisöllisen asumisen inhotusaiheiden TOP-4 (mielivaltaisessa järjestyksessä).

Äänet. On rasittavaa kuunnella naapurista kantautuvia ääniä. Inhottaa kuulla naapurin kuorsaavan, puhuvan puhelimessa tai lorottavan veskissä jossain heti seinän takana tai yläpuolellamme. Tuntemattomien ihmisten arjen kuulonvarainen seuraaminen ei innosta ollenkaan. Oma lukunsa on illanistujaisiaan harrastavat älämölönaapurit, jotka eivät äänehdinnässään ota huomioon ympärillä asustelevia - poliisin ja palokunnan ramppaamista tietyissä naapureissa ei vain yksinkertaisesti jaksa. Toisaalta taas ärsyttää itse säädellä omaa melutasoaan ja miettiä, mitä voi tehdä mihinkin aikaan jotta naapurit eivät häiriintyisi. Omassa kodissa pitäisi saada kuulla ja tuottaa vain omilla ehdoilla syntyviä ääniä.

Hajut. Mikään ei ole niin inhottavaa, kun haistella kotiin tullessaan rappukäytävän lemuja. Olivatpa ne sitten muuten vain tunkkaisia hajuja, eritelähtöisiä, tupakkaa tai vaikka naapurin kokkailukäryjä, ne ällöttävät. Tunkevat läpi vielä omaan kotiinkin. Ei kotona pitäisi tuoksua muulle kuin omalle kodille. Iki-inhotus on tupakoivat naapurit, joiden ansiosta ei voi olla omalla parvekkeella tai pihalla, pitää ikkunoita auki tai istua edes olkkarin sohvalla haistamatta jostain raosta tunkevaa lemua. Ei ole reilua, jos omassa kodissa pitää potea pääkipuja ja etovaa oloa naapurin sauhuttelujen takia.

Oman alueen puute. On ahdistavaa, kun omalta ulko-ovelta ei pääse rauhassa touhuamaan omalle pihalle. Joko pihaa ei ole ollenkaan, tai se on sitten naapurien vahtaavan katseen alla. Emännällä on aina ollut kriteerinä, että omalla pihalla pitäisi pystyä olemaan vaikka ilkosillaan ilman, että vieressä asuva sitä näkisi. Kerrostalo- ja rivarikodissa on pakko pitää iltaisin verhoja tai sälekaihtimia kiinni, jottei naapuri ikkunastaan tai piha-alueella liikkuva näe kaikkea elämäämme. Emäntä inhoaa sälekaihtimia (tuntemus syntyi jo pikkutyttönä), eikä uudessa kodissa niitä lasketa alas kuin pakolla.

Kärkkäys. Yhteisöllisessä asumisessa osataan valittaa älyttömistä asioista. Lumenkolaamisesta, autopaikan tarpeesta, mattotelineen sijainnista... Osaltaan kyse on oman elämänpiirin pienuudesta, osaltaan kateudesta. Vai miten on, eikös ole normaalia tehdä asioita vaikeaksi siksi, että naapurilla on vääränmerkkinen autopari? Kommunikointi on joko v-alkuisilla sanoilla höystettyä tai väkinäisen viileää. Tai parhaimmillaan kommunikoinnissa kannattaa luottaa nimettömään lippulappukirjoitteluun. Omassa talossa ja omalla tontilla saa päättää itse elostaan. Tottakai yhteisöllistä sopimista ja asioiden hoitamista tehdään esimerkiksi tiekunta-asioiden tiimoilta, mutta kyse ei ole samanlaisesta mittakaavasta kuin kerros- ja rivitaloissa.

Onhan se totta, että omakotitaloasuja joutuu huoltamaan ja hoitamaan elinpiiriä eri intensiteetillä kuin kerrostalo- tai rivariasuja, mutta mielellään sitä itselleen tekee. Mainitut asiat ovat tietenkin kärjistetysti esitettyjä, eikä kaikilla välttämättä ole samoja kokemuksia kuin meillä. Kun kuitenkin muutamme kuukauden päästä omaan omakotitaloon, poistuvat toivottavasti kaikki tämän TOP-4 –listan marmatusaiheet. Saattaahan sitä uudestakin elinpiiristä löytyä erilaisia kritiikin aiheita, mutta uskomme niiden olevan eri skaalalta kuin mainittujen aiheiden. Muutettua voisi alkaa kerätä samantyylistä TOP-listaa, mutta positiivisessa sävyssä: eli etsiä syitä, mitä kaikkea hyvää omassa talossa asumisessa on. Muuttoa odotellessa!

Ruokaryhmä

Aikaa muuttoon ei ole enää loppusiltaan paljoa, siksi onkin jo aika miettiä huonekaluostoksia ihan konkretian tasolla. Keittiön ruokaryhmiä olemme katselleet jo hyvän huikosen, nyt tuli ostamisen hetki. Oman maun sekä kauppojen tarjonnan kartoittamiseen meni aikansa, mutta löysimme viimein Sen Oikean. Valintamme suuntautui rustiikkiseen suuntaan: päädyimme Maskun Wellamo-sarjaan. Wellamo-tuotteissa on ihana, patinoitunut pinta. Materiaali on antiikkikäsiteltyä massiivipuuta ja sarja tehdään suomalaisena käsityönä. Olemme valintaamme mahdottoman tyytyväisiä. Halusimme ruokaryhmän väriksi kokovalkoisen (emännän ehdotuksesta). Lisäksi valitsimme mukaan tuolihuput (isännän ehdotuksesta), jotta kalustuksen ilmettä saa muuteltua mieleisekseen. Maskussa oli meneillään aleviikot, ja hyvän alennuksen saimmekin neuvoteltua - ruokaryhmän hinta tippui lähtöhinnastaan 500 euroa. Emäntää ihan hävetti tinkiä hintaa niin alas, mutta hyvä näin. Kaupanpäälle nappasimme mukaan tekstiileille tarkoitetun ihmesienen, jonka testaus käytännössä kiinnostaa.

Kuvassa Wellamo-ryhmä eri väreissä kuin meillä, ja ilman tuolihuppuja - idea kuitenkin selviää:

Kun kerta tinkimisen vauhtiin ja ale-bongailuihin päästiin, tarttui ostosreissulta mukaan iso Riverdale-kello (halk. 60 cm) olohuoneeseen ja kaksipuolinen tähtimatto kodinhoitohuoneeseen. Kelloa olemme etsineet jo kauan, vihdoin ja viimein sopiva (myös sopivasti tingittynä) osui silmään. Kodarin maton kanssa taas kävi niin hassusti, että emäntä oli sielunsa silmin kuvitellut tähtimaton kyseiseen tilaan, ja Askosta löytyi juuri kuvitellunlainen tuote! Ja mikä parasta, hinta 80x200 -kokoisesta puuvillamatosta oli alepäivien ansiosta vain 29 euroa.

 

Kotimatkalla piti tehdä vielä pikapyrähdys paikalliseen markettiin, ja tuo viimeinen avainkaappi oli aivan pakko pelastaa sieltä mukaan:

Tulihan tuota taas yhdelle päivälle osteltua. Isommista ostoksista pitäisi vielä shoppailla pari lipastoa ja nojatuolit.

Ostosreissun päätteeksi pyörähdimme talolla, ja tarkastelimme keittiön laatoitusta paremmalla valolla. Valvojamme mainitsi aiemmin parista kohdasta lattiassa, ja näyttäisi siltä, että viiden laatan asettelun osalta saattaisi olla uusintaa tiedossa.