Lifestylenordic

Moikka! Tänne taisikin tulla se hiihtoloma vähän viiveellä, tai sitten pääsiäisloma etukäteen. Vietin tällä viikolla nimittäin lähes viisi tietokoneetonta päivää, voitteko kuvitella! Myös kamera ja sosiaalinen media olivat pieniä poikkeuksia lukuunottamatta hyllyllä. Älyttömän vapauttavaa, pitäisi ottaa tällaisia jaksoja useamminkin. Toki tämä on heijastellut viikon blogiaktiivisuuteenkin, mutta en ota sitä negatiivisena asiana, päinvastoin.

Nyt kun harjoitellaan taas yhteistyötä läppärin kanssa, kokosin teille kännykkäkuvia äskeiseltä Oulu-reissultamme. Olenkin jo esitellyt sieltä tuomisiani, mutta haluan postata kuvia Oulun ihanimmasta sisustusputiikista, Lifestylenordicista.

Putiikki sijaitsee veden äärellä, aittatorin punamultaisessa AITTA 10:ssä. Toistaiseksi en ole törmännyt missään idyllisempään sisustusputiikin sijaintiin, joten täällä kannattaa piipahtaa jo pelkästään tunnelmankin vuoksi.

Lifestylenordicin valikoimassa on mielestäni parasta tanskalaiset sisustustuotteet, joiden perään olen kova oikomaan käsiäni. Skandinaavisen selkeä värimaailma ja herkullinen esillepano saavat viipymään putiikissa tavanomaista pidempään - itse teen täällä aina vähintäänkin kaksi kierrosta kerrallaan, jotta kaikki ihanat tuotteet tulevat varmasti bongattua ja syötyä silmillä.

Olen blogitaipaleeni aikana postannut yhdestä jos toisestakin putiikista tai kauppakierroksesta. Näistä on hyvä kerrata itsenikin, että mistäs löytyi ja mitä. Toisaalta uskon, että putiikkipostauksista irtoaa vinkkejä lukijoillekin. Kävin nopeasti läpi arkistoani ja heitän tähän vielä linkkejä muihin tekemiini sisustuskauppapostauksiin. Kesälomaan ei ole enää hurjan pitkä aika, ja luulen että siellä käy jo jonkun muunkin mielessä se, mihin tulevana suvena reissuja tähtäillään ja millaisia tärppejä sieltä saattaisi löytyä. Tässä siis muutamia vinkkejä:

Virtuaalikierros Granitiin

Tukholman sisustuskaupoilla

Kokkolan Blossom

Sisustussilmällä Kristiinankaupungissa

Vaasan sisustuspyrähdys

Turun sisustuskaupoilla

Sisustusbloggaajat Kuopiossa

Käytiin SaRassa

Tampereen sisustuskaupoilla

Mutta hei, kertokaas mitä teille on tällä viikolla kuulunut? Keväisiä ajatuksia? Suuntaan pian taas lukemaan ja kommentoimaan muidenkin blogipostauksia. Sitä ennen aion vielä kuitenkin jännittää tänään miehen jalispelissä ja kuvailla seuraavaa postausaihetta. 

Kivaa sunnuntaita! ♥

Kaikista kauneimmat

Nyt ei tule montaa sanaa, mutta kuviakin sitä enemmän. Katsokaas, kun mustan kaappivanhuksen ensimmäinen hyllyversio on nyt valmis, fiuf. Tai siis esineet ja niiden järjestys hyllylevyillä. Itse olen kovin tyytyväinen, sillä sain kerättyä näkyville ne kaikista kauneimmat sisustusesineeni - ne, jotka ovat kärjessä tämänhetkisellä suosikkilistallani. ♥ Tällainen sommitelmasta siis tuli.

Mitäs tykkäätte?

Ja hei, Country by Mail -arvonnan voittaja on selvillä! Valitsemansa "ranskalainen lasku" -julisteen uusi omistaja on HannaR, jahka posti löytää oikeaan osoitteeseen. Onnea voittajalle ja kiitos kaikille osallistuneille! ♥

Paras huopa

Heippa! Pehmoisia terveisiä näin maanantaiksi, sillä ajattelin näyttää teille tämänhetkisen lempihuopani. Vilttejä ja muita vastaavia nöttösiähän meiltä löytyy hirmuisesti, sillä en vietä päivääkään käpertymättä torkkupeiton alle. Annon Kori-huopa on nyt ehdoton ykkönen. Niin pehmeä ja paksu! Kuosikin erittäin mieleinen. Jos jotain voisi tai täytyisi fiksata, kasvattaisin pinta-alan kaksinkertaiseksi. :)

Kuvatessa astuin kerta kerralta askeleen taaksepäin, joten kuvakulma laajenee otoksittain. Viimeisessä ovat mustan kaappivanhuksen ovet auki, sillä viimeistelin eilen hyllyjen asetelmia. Pääsette pian näkemään, kuinka olen esineitä kyytiin sommitellut.

Pehmoista maanantaita!

P.S. Vielä huomiseen asti aikaa osallistua Country by Mail -arvontaan, klik!

Arvontamuistutus!

Erinomaista sunnuntaita! Kurottaudun täällä aamuisen kahvikupin takaa ja muistuttelen käynnissä olevasta Country by Mail -arvonnasta. Jos siis et ole siihen vielä osallistunut, niin hiiri linkille: KLIK!

Mahtavia juttuja tekee tuo aurinko! Tämän muistuttelupostauksen kuvituskuvaksi pääsikin House Doctorin lasiboksin muodostama varjo, niin hauska! Aamusta voin kertoa sen, että ihan parasta torkuttelua on ollut tänään: kun herätyskello soi, torkutin siitä ensin yhden tunnin eteenpäin ja sitten vielä toisen. Jos en muuta syytä keksi sunnuntaiselle pärisijälle, niin ainakin sen, että aikavahtia voi nautinnolla ja hyvällä omallatunnolla tyrkkiä eteenpäin. 

Mites siellä on heräilty viikon viimeiseen päivään? Kaunista sunnuntaita! ♥

Sähkönkulutus ja energianiksit

Kirjoitin reilu vuosi sitten katsauksen ensimmäisen asumisvuotemme sähkönkulutuksesta (klik). Tänäkin keväänä on asialistallani ollut päivittää lukemiamme vuodelta 2014. Kuin tarkoituksella, sain kutsun osallistua Taloon.comin blogikilpailuun, jossa tavoitteena on käsitellä oman sähkölaskun sisältöä ja vinkata niksejä kodin energiatehokkuuden kasvattamiseksi.

Ennen niksiosiota sananen viime vuoden sähkönkulutuksestamme; lukemat jäivät odotettua alhaisemmalle tasolle. Vuosikulutuksemme oli kaikkiaan 12 558 kWh, johon olemme kerrosalaltaan 133-neliöisessä omakotitalossa mahdottoman tyytyväisiä. Näin kaksi vuotta taloa asuttaneina ovat sähkönkäyttötottumukset jo muokkautuneet rutiineiksi - sellaisiksi toimiksi ja valinnoiksi, joita toteuttaa ja tekee alitajuntaisesti osana perusarkea. Pienempiä, kannattavia käyttötottumuksia nostetaan mediassa esille säännöllisesti, mutta mielestäni suurempi merkitys on teknisillä pohjaedellytyksillä. Niillä, jotka luovat puitteet pienempiin energiansäästötoimiin. Seuraavassa pointteja sähkönkäyttöön omien havaintojen pohjalta:

Isot linjat kuntoon - lämmitysmuoto ja talotekniikka

Viime vuonna kirjoitin näin: "Sähkönkulutukseen eräs merkittävästi vaikuttava tekijä on kodin lämmitysmuoto. Sen valitseminen onkin yksi talonrakentajan oleellisimmista, ensimmäisistä ja jopa vaikeimmista päätöksistä. Ottaako vesikiertoista vai suoraa sähkölämpöä, turvautuako isoon uuniin vai investoidako jopa maalämpöön. Lämmitystapaa valitessa joutuu muun muassa mittailemaan asumisneliöitä, laskemaan investointikustannuksia ja ennakoimaan tulevaisuuteen - kerran tehtyä valintaa on haastavaa lähteä myöhemmin muuttamaan.

Koska meillä on takana mittava kodinrakennusprojekti, lähestyn energia-asioita aina rakentajan näkökulmasta. Tällöin energiankulutukseen voi vaikuttaa aivan alusta lähtien, valitsemalla senhetkisen tiedon varassa edullisimman lämmitysmuodon - se on mielestäni tärkein kodin energiatehokkuuteen vaikuttava asia. Luonnollisestikin uuteen taloon investoiva saa rakenteiltaan tiiviin kodin, jossa tekniset ja rakenteelliset, energiankulutukseen liittyvät ratkaisut ovat nykystandardien mukaiset. Vanhempaan taloon tai asuntoon muuttavalla ei tätä valttikorttia ole käytössään, vaan energiansäästökeinoja etsitään muita asioita priorisoiden ja kenties energiaremonttia tehden (ovien ja ikkunoiden tiivistäminen, valaistuksen uusiminen, ulkovuorauksen päivittäminen, varaavan takan asentaminen, hanojen vaihtaminen jne.).

Meidän talossamme on kauttaaltaan sähköllä toimiva lattialämmitys, jota ilmalämpöpumppu komppaa tehokkaasti. Pieni takkakin meillä on, mutta sitä emme ole käyttäneet juurikaan lämmitystarkoitukseen. Ilmalämpöpumpun hyödyn olemme todenneet yksiselitteisesti, ilman sitä olisivat sähkönkulutuslukemat jotain ihan muuta. Kovia pakkasia lukuunottamatta pumppu on meillä lämmityskautena säännöllisesti toiminnassa; keskeiselle paikalle sijoitettuna se lämmittää neliöt tehokkaasti. Pumpun ansiosta voi lattialämmityksen termostaatit pitää pienillä tehoilla, mikä tuo selkeästi säästöä. Itse tepsuttelen kotona pörrösukat jalassa kesät talvet, joten hytisen, olipa sisällä lämmin tai ei. Sisälämpötiloja emme siis tykkää nostaa kovin korkealle, himppusen kahdenkymmenen asteen yläpuolella on hyvä.

Lähes poikkeuksetta kaikkiin nykytaloihin asennetaan koneellinen ilmanvaihto. Se tekee oman lovensa sähkölaskuun, mutta tässäkin voi säästää. Meille on muodostunut tavaksi, että kotoa viimeiseksi poistuva naksauttaa ilmanvaihdon pienimmälle teholle, kun ketään ei jää kotiin: koneen ei tarvitse hurista turhaan yksikseen.

Talopakettimme perusvarustukseen kuuluivat energiansäästöhanat jokaiseen vesipisteeseen. Käytännössä hanoista ei saa tulemaan kuumempaa vettä tai kovempaa painetta, ellei kahvaa tarkoituksella pidä tietyssä asennossa. Yksinään päälle humpsautettu hana antaa vain haalealämpöistä vettä pienemmällä teholla. Hanojen tuoman hyödyn osaisi varmasti joku numeronikkari laskea tarkastikin, mutta itse voimme vain arvioida, että säästö käytetyssä ja lämmitetyssä vedessä on merkittävä. Talomme hanat ovat Gustavsbergilta ja esimerkiksi Nautic-keittiöhanaamme ja sen ominaisuuksiin voi tarkemmin tutusta täältä.

Raksavaiheen loppuessa kävimme LVI-valvojamme kanssa keskustelun lämminvesivaraajan lämpötilasta. Tiesittekö, että maltilliset lukemat lämpimän veden kuumuudessa tuovat myös pientä säästöä? Aivan tarkkaan en muista meille säädettyjä lukemia, mutta vahva veikkaukseni on, että meidän lämminvesivaraajamme lämmittää veden noin 60-asteiseksi, tarkoituksella siis vähän totuttua "viileämmäksi". Ja hyvin on riittänyt. Jotkut säätävät lämminvesivaraajansa toimimaan esimerkiksi vain yöaikaan. Tämäkin toisi varmasti jonkin verran säästöjä, mutta käyttömukavuuden kannalta on ainakin meillä asetukset niin, että varaaja naksahtaa päälle aina tarpeen mukaan. Hyrr, mikä vilu olisi ajatellakaan suihkusta tulevan vain kylmää vettä!

Pienempien linjojen hallinta - arjen käyttötottumukset ja pikkuvalinnat

Jos rakenteellisiin ja isoihin teknisiin valintoihin ei pääsisikään vaikuttamaan, voi jokainen tehdä osansa energiansäästössä arkisilla valinnoilla ja tavoilla. Vaikka emme koe pariskuntana olevamme erityisiä energia edellä -ajattelijoita, muutama käytännön tapa on meihinkin pinttynyt.

Pesukoneita emme pyöritä puolityhjinä, vaan ne on ladattu aina täysiksi. Pesuissa suosimme yleensä pikaohjelmia. Tunnelmavaloja lukuunottamatta pyrimme sammuttamaan lamput aina niistä huoneista, joissa emme oleskele. Lamppuarsenaalissamme pyrimme suosimaan led-valoja. Ylimääräiset sähkölaitteet sammutamme tarpeettomina ja esimerkiksi läppäreitä emme pidä jatkuvasti verkkovirrassa, vaan annamme akkujen tehdä osansa. Keittiön kylmälaitteissa meillä on erilaisia säätömahdollisuuksia ja niissä olemme aina käyttäneet ekotoimintoja - liika kylmyys on tuhlausta.

Uunin ollessa päällä pyrimme tekemään samalla useamman ruokalajin. Ne ruoat ja leivonnaiset, joilla ei ole äärimmäisen tarkkaa paistoaikaa, laitan jo kylmähköön, vasta lämpenevään uuniin. Näin uunin päälläoloaika on tarvittua pienempi. Paistamisen päätyttyä jätämme luukun auki hohkamaan lämpöä keittiöön. Kun keitän jotain kattilassa, pyrin valuttamaan hanasta jo mahdollisimman kuumaa vettä, että liesiaika jäisi mahdollisimman lyhyeksi. Monia ruokia keittäessäni huolehdin siitä, että vettä on kattilassa vain tarvittu määrä - näin se kiehuu nopeammin ja keittämiseen tarvittu aika ja energia vähenee. Se, missä voisin kattiloiden kanssa petrata, olisi kannen käyttäminen. Teen yleensä vähän suurempia satsia ruokia kerralla, jolloin ne säilyvät joko pakastimessa tai jääkaapissa. Kylmästä otettu ja mikrossa lämmitetty ruoka vie vähemmän energiaa kuin joka kerta alusta asti tehty annos.

Kesäaikaan voi monella ilmalämpöpumpun käyttäjällä ilmetä kiusaus jatkuvaan viilennyksen käyttöön. Sen kanssa olemme yrittäneet olla maltillisia ja viilentää vain pieniä aikapätkiä kerrallaan. Perinteisiä viilennyskeinoja täytyy yrittää kunnioittaa, eli siirrellä verhoja auringon suojaksi, tuulettaa varjon puolelta ja yöaikaan, sekä sammuttaa kaikki kuumuutta hohkavat turhat laitteet ja valot.

Koska bloggaajan ajatukset poukkoilevat maratonreitille ja nykyihmisen mieli rakastaa tiivistelmiä, kokosin niksipointeistani teille vielä yksinkertaisen mindmapin. Tästä selkenee meidän kotimme energianiksien perusrunko:

Vaikka en ole pitänyt itseäni erityisen vihreänä ajattelijana ja toimijana, huomaan nyt tämän ajatuksella tehdyn postauksen seurauksena, että ollaanhan meillä kuitenkin aika nohevia energiankäyttäjiä! Parasta se näin kai onkin: tekninen pohja on kunnossa ja käyttötottumukset alitajuisia, joten energiansäästöasioissa ei joudu ylenpalttisesti pinnistelemään, ne tulevat luonnostaan. Joten hups, taidetaan olla säästeliäämpiä kuin luultiinkaan.

Aina voi kuitenkin miettiä, mitä edelleen pystyisi petraamaan. Kuten mainitsin, ruoanvalmistuksessa olisi vielä tehostusrakoja, kuten kattilankansien käyttäminen. Takkaa voisimme lämmittää kylminä aikoina ahkerammin - vaikka se ei kovin iso ja erityisen varaava ole, säästöä se on pienikin lisälämpö. Autoissamme näkisin lämmitysmuotona mieluummin Webastot kuin lohkolämmittimet. Viimeaikaista saunomistiheyttämme en taas ilkeä suoraan edes kertoa! Saunan lämmittäminen vie meiltä nimittäin paljon sähköä. Olisikin voinut raksaillessa pohtia, olisiko puukiuas ollut sittenkin parempi vaihtoehto... No, seuraavassa talossa sitten - sinne voisi haaveilla esimerkiksi mustaa Kota Kurua tai pönttömallista Aitoa.

Ollaankos siellä ruutujen takana tyytyväisiä omiin sähkönkulutuslukemiin? Millaisia energiansäästöniksejä teiltä löytyy? Käykääpäs kurkkimassa kilpailuun osallistuneita blogipostauksia (klik) ja äänestäkää parasta - kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan 300 euron lahjakortti led-valaisimiin!

* Tämä kirjoitus osallistuu kutsuttuna nettirautakauppa Taloon.com:in Energianiksit-blogikilpailuun *

Marokkolaislaatta ♥

Virkeää huomenta! Tänään täytyy olla erityisen skarppina, sillä meillä on koululla hiihtokilpailut ja minun tehtäväni on olla vastaanottamassa ja kellottamassa maaliintulijoiden aikoja. Vähän jänskättää paitsi kisailijoiden, myös oman suoritukseni puolesta... No, iltapäivällä saa jo sitten jätskit kourassa tuuletella pokaaleja.

Kisahumun alla haluan esitellä teille myös muunlaista humua, sisustusinnostuksella väritettyä. Viikonloppuisen Oulu-reissumme paras tuliainen kun on tässä, upea marokkolaislaatta! Voitte vain kuvitella, miten haltioituneena nostin tämän lauantaina Lifestylenordicin tiskille. ♥

Sementtilaatta on Tine K:n tuote. Se on paksuudeltaan reilunkokoinen ja pinta-alaltaan 20x20. Kuvio on siitä hyvä, ettei se tarvitse muita laattoja täydentyäkseen - useimmat muut marokkolaislaatat kun vaativat vähintään neljän kappaleen kimpan, jotta kuosista muodostuu isompi, yhtenäinen kokonaisuus. Useamman laatan satsille en keksisi meiltä riittävänkokoista laskutilaa, joten siksi yksi kappale on parempi - se pääsee näin myös paremmin oikeuksiinsa. Taikka toisaalta, voisihan laattoja laittaa limittäin pystyasennossa nojailemaan; silloin ne mahtuisivat useampaan paikkaan mutta eivät kuitenkaan pääsisi muodostamaan isoa kuvioalaa.

Olen pyöritellyt laattaa jo monessa paikassa. Se sopisi hienosti niin pystyasentoon, alustaksi esineille kuin näytille yksinäänkin. Nyt jätin sen tuohon paraatipaikalle, lipaston päälle, missä se on koko ajan katseiden alla. Kunhan meille tulee seuraavan kerran kahvitteluvieraita, laatta pääsee osaksi mustavalkoista kattausta.

Marokkolaislaattoja oli saatavilla kolmea eri kuviota. Tämä minun yksilöni, Tilestar, oli vastasaapunut, vielä pahvilaatikossa tiskin vieressä. Saapuneet erät olivat pieniä, joten jos joku siellä innostuu hamuamaan laattoja itselleen, kannattaa olla nopea. Kivijalkaliikkeen lisäksi näitä voi hankkia Lifestylenordicin nettikaupasta, klik. Maksettu mainos tämä ei ole, vaan vilpitön vinkki muille samanmielisille. :)

Huomaattekos tuon viimeisimmän kuvan valoilmiön, pienen läiskän keittiönurkassa? Olen ollut uskomattoman iloinen ja voimaantunut jokaisesta auringonpilkahduksesta - siitä tietää, että valon suhteen on ollut ilmeinen puutostila. Mikä lämpö paisteessa jo onkaan!

Vaan nyt todistamaan kaisamäkäräismäisiä spurtteja ja kerttuniskasmaista liikunnaniloa. Peukut pystyyn, etten möhli sekuntikellon kanssa! ;)

Iskevätkö marokkolaislaatat teidän sisustussuoneen?

Country by Mail -arvonta!

Kuten vinkkasinkin jo aiemmassa postauksessa, teille lukijoille on nyt tiedossa pientä ilostusta. Pääsette osallistumaan julistearvontaan, jonka tarjoaa Country by Mail. Ennen arvontaohjeita sananen itse putiikista. 

Country by Mail -nettikaupan valikoimaan kuuluu paitsi sisustustavaroita, myös lifestyleä, kuten vaatteita ja koruja. Tuotteet tulevat pääasiassa ulkomailta ja lähtökohtaisesti pieniltä valmistajilta - tämä takaa sen, ettei vastaavaa tule Suomessa vastaan. Useat tuotteet, kuten pellavaiset kodintekstiilit, julisteet, tapetit ja silityskuvat ovat Country by Mailin omaa suunnittelutyötä ja tuotantoa. Uusien tuotteiden lisäksi putiikki myy myös vanhoja ja antiikkisia tavaroita; nämä saapuvat Ranskasta, Saksasta ja Ruotsista. Tyylillisesti tuotevalikoima on maalaisromanttinen, mutta joukosta löytyy myös industrial-henkisiä, rouheita vaihtoehtoja. Putiikin valikoima on pyritty kokoamaan niin, että tuotteet sointuvat sulavasti yhteen.

Kollaasissa muutamia esimerkkejä nettikaupan tarjonnasta. Itse kuolaan näistä erityisten tuon Jieldé-valaisimen sekä islantilaisten lampaantaljojen perään - niin ihania! ♥

Sitten arvontaan, jossa voittaja saa valita itselleen vapaavalintaisesti yhden julisteen Country by Mailin tuotevalikoimasta. Tutustu siis julisteisiin TÄSTÄ ja kerro, minkä vaihtoehdon voittaessasi valitsisit. Jokainen ohjeiden mukaan vastannut saa yhden arvan. Toinen arpa on tiedossa  Deko 133 -blogin Bloggerissa kirjautuneille lukijoille tai sellaisiksi liittyville. Muistakaa kertoa, monellako arvalla olette mukana. Anonyymisti kommentoijilta toivon sähköpostiosoitetta mukaan, jotta mahdollinen voitto olisi helpompi välittää eteenpäin. Arvonta alkaa nyt ja päättyy 17.3. klo 23.00.

Tsemppiä kaikille! :)

Päivän ajatus ja Jieldé-vinkki

Tänään nostin keittiöön näkyville ajatuksen, joka olisi hyvä muistaa ihan joka hetkessä. Pikkuisen ylpeänäkin voin kertoa, että tätä ohjenuoraa saan toteutettua yleensä melko hyvin, sen verran suoraviivainen tyyppi taidan olla. Murhehtimalla ja jahkailemalla vain tuhlaisi aikaansa - sitä, jonka voi käyttää pienistäkin asioista iloitsemiseen.

Jos tuntuu siltä, että ajatelman teksti kahdentuu silmissä, ei huolta. Se oikeasti vähän tekeekin niin, sillä harmaa teksti on painettu käsinvalmistetulle paperille, jossa on epätasainen pinta. Reunat ovat leikkaamattomat, joten paksu paperi on uniikki yksilö.

Sain tämän ajatelman Country by Mail -putiikista, vähän kuin alkulämpiminä. Tarkoituksena kun on ilostuttaa teitä lukijoita nyt lähiaikoina, joten pitäkääs silmät huolella auki! 

Sitä ennen kuitenkin sananen tuosta otsikon Jieldé-vinkistä. Olette varmaankin nohevimmat huomanneet, että vanhat vintagevalaisimet ovat saaneet nyt nostetta alleen, erityisesti lattiamallinen Jieldé. Itse olin valaisimen perässä jo viime syksynä, kun etsin meille olohuoneeseen sopivaa yksilöä. Harmaa sävy, viidestä kohti niveltyvä jalka ja rouhea ulkomuoto olisi meille täydellinen, MUTTA. Koska Jieldét ovat todellista vintagea, täyskorjattuja alkuperäisine osineen, näkyy se empimättä hinnassakin. Sydän särkyen olen joutunut myöntämään itselleni, ettei kantti (=kukkaro) kestä valaisimen hankkimista, mutta se ei estä minua vinkkaamasta siitä muille. Eli, jos jollakin teistä on ollut Jieldé unelmissa ja sukanvarressa siihen säästöjä, kannattaa käydä kurkkaamassa Country by Mailin sivut, sieltä löytyy Jieldéjä niin lattia-, seinä- ja pöytäversioinakin.

Teille, jotka vielä mietitte, että mikä ihmeen Jieldé, kokosin inspiraatioksi putiikin sivuilta nämä kuvat. Eikös olekin ihana?!

Tänään täytyy hommautua ajoissa iltapalalle ja nukkumaan. Olin nimittäin töistä tuntuani uskomattoman nuutu; olisi tehnyt mieli jatkaa päikkäreitä iltaan saakka. No, jospa huomenna olisi taas energitasot kohdillaan!

Mukavaa maanantai-iltaa ja innokasta alkuviikkoa!

Helppoutta ja näyttävyyttä arkipetaukseen

Arkiaamuina ei ole aikaa näyttävän petauksen kasaamiseen ja suuren tyynyvuoren asetteluun. Sellaista en tohtisi edes vaatia mieheltä, joka sänkymme aamuisin petaa. On kuitenkin olemassa kikkoja, joiden avulla arkisänkyynkin saa muhkua ja ryhtiä - tässä tulee yksi.

Olin jo pidempään haaveillut meille kahdesta 60x80-kokoisesta jättityynystä, jotka voisi heittää pienempien tyynyjen ja sängynpäädyn väliin, nopeasti ja helposti. Olette jo oppineet tuntemaan minut pihistelijänä, joten käsi ojossa en ole ollut tarttumassa aiemmin kohdattuihin jättiläisiin - niiden kappalehinnat ovat pyörineet useammassa kympissä. Tällä viikolla lähdin sitten äitini ja siskoni kanssa kauppakierrokselle ja löysin Jyskistä enemmän kuin hyvään hintaan nämä tyynyt, yhdeksän euroa kappale! Valkoiset tyynynpäälliset nappasin myös viereisestä hyllystä mukaani.

Parin päivän käyttökokemuksella täytyy sanoa, että onpahan kätevät tyynyt! Näihin kuviin vähän muotoilin peittoja, mutta muuten petauksen perusaines on helppo: ensin peitot pitkälleen, sitten isot tyynyt päätyyn, pienemmät eteen ja päiväpeitto puoliksi jalkapäätyyn. Sanoisin, että tämä petaustyyli on jopa nopeampi kuin se, minkä mies tavallisesti on aamuisin tehnyt.

Tänä aamuna emme ole olleet kotisänkyä petaamassa, sillä matkasimme eilen valmiiksi laitetun luokse. Tulimme Ouluun huipentamaan loppulomaa. Eilen vietimme rennosti iltaa ja tänään pyhitämme päivän kauppojen kiertelemiselle. Hotellin kuntoilulaitteet on testattu kahteen kertaan, joten iltaiset ravintolasyöpöttelyt ja herkkuaamiaisen on voinut tällä kertaa nautiskella hyvällä omallatunnolla. Nyt hetki lepoa ja sitten kipsuttelemaan kaupungille!

Mukavaa lauantaita!

P.S. Käytättekö te isoja petaustyynyjä?

Herkkuvohvelit

Äitini ja siskoni kävivät meillä eilen kylässä - mikäs sen parempaa loma-ohjelmaa! Vaikka vähempikin riittäisi, minulla on tapana ladata kahvipöytään satsit niin suolaista kuin makeaa. Nyt päätin tehdä pitkästä aikaa myös vohveleita, sillä tiesin jo entuudestaan niiden menekkisuosion.

Vohvelinsyöntikikkoja on moneen lähtöön. Jotkut käyttävät haarukkaa ja veistä, toiset mussuttavat käsin. Perinteisin tapa herkutella vohveleita on mansikkahillon kanssa. Meillä mies taas tykkää kermavaahtohöysteestä. Itselleni ehdoton ykköstykki on vohveli ja suklaajäätelö - on aivan tajuttoman hyvää, kun vohvelin keskelle ammentaa suklaajäätelöjonon ja sitten käärii kokonaisuuden kuin tortillan. Voi nam!

Tässä teille kokeiltavaksi luottoreseptini, joilla vohveleista tulee aina hyvänmakuisia. Tällä ohjeella valmistuu noin 15 yksilöä:

Reseptistä pitää kuitenkin sanoa se, että tavallista sokeria humpsautan taikinaan reilulla kädellä, noin 1,5 desiä. Vanilliinisokeria taas menee monta ruokalusikallista - sitä ei saa säästellä! Tykkään siitä, että taikina ei ole liurua vaan jähmeää, joten usein lisään vehnäjauhoihin extraa vielä desin tai pari. Ensimmäisen vohvelin paistumisen jälkeen maistelen, onko maku tarpeeksi herkullinen. Jos ei, niin lisään taikinaan vielä pikkuisen vanilliinisokeria. Muistan joskus jossain syöneeni vohveleita, joissa ei ollut mitään makua: aivan kuin olisi pahvinpaloja syönyt. Sellainen fiilis ei vohveliherkutteluun kuulu!

Tähän syssyyn tulee muuten mieleeni eräs pieni nuoruusmuisto vohveleista ja letuista. Minulla ja siskollani oli kouluaikoina yhteinen, lähes kymmenhenkinen kaveriporukka, joka oli enemmän kuin perso näille herkuille. Jo alakouluikäisistä saakka vietimme viikonloppuja ja kesälomia keskenämme isämme kotipaikalla, josta mummo oli muuttanut kylän vilinään. Erään kerran tuli niin mahdoton herkkukaipuu, ettei auttanut muu kuin alkaa vääntämään taikinaa. Koska porukka oli iso ja ruokahalu kasvavien nuorten naisten, ei mikään pikkukulho riittänyt taikinapönikäksi. Teimmekin taikinan suoraan sankkoon! Jossain olisi siitä kuvakin todisteena, kun vuoron perään hämmensimme taikinaa sankossa. Voitte ehkä arvata, että yhtäkään tippaa ei jäänyt tähteeksi. :)

Pyörähdin eilen vieraiden mukana kaupungilla. Vaikka piti lähteä vain seuraksi, löysin itsellenikin jotain sellaista, mistä olin aiemmin vain haaveillut raskimatta kuitenkaan hankkia. Postaan vähän tuonnempana, että mitä.

Aamulla herätessäni päätin, että tänään olkoon lomani vättöpäivä. Vaikka suunnitelmia oli jos minkälaista, tänään en aiokaan saada aikaiseksi mitään työlästä ja ponnisteltavaa. Tähän mennessä olen kirjoittanut tämän postauksen ja juonut kaksi kupillista kahvia, juuri sopivan kevyitä puuhia. Taidan kaataa nyt kolmannen kupin ja ruveta selailemaan lukemattomia lehtiä.

Makeaa torstaita!

Aamun lempinäkymä

Talvilomani on humpsahtanut jo melkein puoliväliin. Luulin, että lomamoodi muotoutuisi rentoutumisesta ja sohvalla köllöttelemisestä, mutta kaikkea kanssa! Energiaa ja innostusta onkin riittänyt niin, etteivät päivän minuutit riitä kaikkeen siihen, mitä haluaisi tehdä. Ja ihan siis kodin seinien sisällä on riittänyt tätä mieluista puuhasteltavaa. Ei mitään isoa ja mullistavaa, mutta pientä ja tarpeellista - jopa siinä määrin, että haaveilemani työhuoneen uudistaminen jää vielä tuonnemmaksi.

Tänä aamuna tipsuttelin miehen perässä pois sängystä ja jäin katsomaan tätä kuvien näkymää. Vaikka tykkään tarkastella ja kuvailla asioita yksityiskohtaisesti, tulevat tällaiset huoneesta toiseen avautuvat maisemat heti toisena suosikkinani. Olohuoneeseen ja vierashuoneeseen osuva valo on ollut tänään niin tasaista ja puhdasta, ettei kuvia tarvinnut kirkastaa tietokoneella ollenkaan.

Korissa oleva tyyny on enemmän kuin ajankohtainen kuvauskohde, sillä pyöritin eilen useamman pesukoneellisen sisustustekstiilejä, lähinnä tyynynpäällisiä ja verhoja. Ajattelin, että nyt olisi aikaa klikkailla käyttämättömiä myyntiin. Tuonkin kuvan tyynyn sisään kurkkasin ja löysin päällisen alta yhden alle jemmatun. Minulla on sellainen "kätevä" tapa, että tyynynpäällisten vaihdon aikaan laitan vain uuden päällimmäiseksi ja entinen kuosi jää sen sisään. Mitä noita turhaan pois näpräilemään, kun eivät vielä kaipaa pesua ja ovat käyttövalmiina kun siltä tuntuu. No joo, olisivat tietenkin käyttövalmiita jos ne muistaisin - löysin eilen parhaimmillaan kolme kerrosta tyynynpäällisiä yhden tyynyn ympäriltä! Jopa sellaisia, joiden olemassaoloa en enää muistanut. Heh, voisi kai sanoa, että tyynynpäällisiin ilmenee täällä tietynlaista heikkoutta. Ja että onhan noita aika vähentääkin.

Musta kaappi jäi minulta tänään auki, kun otin sieltä lautasliinan aamupalalle. Instasta voitte kuikata, mitä tykkään aamuisin suuhuni kauhoa (nimimerkkinä tietenkin deko133). Vielä kun siirtelisin mustavalkoiset Taika-astiat hyllyille, olisi kaappivanhus jo aika hyvin somistettu.

Millaisia lempinäkymiä teidän kodeistanne löytyy? Tunnustautuuko joku muukin tyynynpäällishamsteriksi?

Tormakkaa tiistaita!

DIY: Marokkolainen tyyny

Marokkolaiset kuviot ovat alkaneet vähitellen viehättää minuakin. Ei yksinään, vaan kokonaisuuden rikastajana ja mielenkiinnon lisääjänä. Kun eilen sitten iltasaunan jälkeen sain touhuvaihteen päälle, loihtui meille marokkolainen tyynynpäällinen.

Tällaisiin pikkuprojekteihin minun on tapana uppoutua niin, että kellon katseleminen unohtuu. Kun kuviointi oli valmis, huomasin olevan jo aamuyö (ja niskat jumissa). Onneksi on loma!

Tyynynpäällinen oli alunperin yksivärinen valkoinen. Kuvioinnin painoin pahvisen sabluunan läpi muoto kerrallaan. Symmetrisyyden ja välityksen katsoin kohdilleen suuripiirteisesti silmän varassa ja pahvinpaloilla mittaillen. Vaikka itse sanonkin, niin miellyttävän tasainen tästä tuli.

Välineistöni oli hyvin yksinkertainen. Purkista vain väriä tupsuttimeen ja sillä sabluunaan. Vanha väri meni lopulta niin hilkulle, että viimeiset tipat piti kaivella purkin pohjalta vanupuikolla. Riitti sentään! Olen aiemmin käyttänyt sabluunapainannassa kalvoja, mutta nyt kyllä ihastuin tähän pehmeään pahviin - lörpsähdyksiä yli reunan ei tullut ja sabluuna oli kiitettävän tukeva.

Parasta tässä DIY-projektissa oli se, että kustannus oli tasan nolla euroa; kaikki tarvikkeet löytyivät kaapista. Minulla on pienimuotoinen säästövimma meneillään, joten voi olla, etten olisi raskinut tällaista valmista tyynynpäällistä ostamalla hankkia.

 

Mitäs siellä ollaan mieltä? Ovatko marokkolaiskuviot tervetulleita sisustukseen? 

Oletteko itse painaneet omia tyynynpäällisiä?