Usein kuulee tarinoita, miten joku on löytänyt kirpparilta jonkin mielenkiintoisen esineen tai huonekalun ja ennen kaikkea hurjan edulliseen hintaan. Ennen viime viikonloppua uskoin, että tuollaista tapahtuu vain muille, ei minulle. Ei, vaikka kirppareita on tullut koluttua tähän ikään jo melko ruhtinaallisesti. Nyt jouduin kuitenkin nielaisemaan uskomukseni samalla, kun katseeni osui kuvissa keimailevaan vanhukseen.
Olin viime lauantaina Kuopiossa, kaupunkitreffeillä blogisisko Marun kanssa. Meillä oli tarkoituksena tavata jo aiemmin keskiviikkona, mutta peruuntunut autohuolto vesitti suunnitelmat. Jälkikäteen ajateltuna lauantai taisikin olla parempi treffipäivä, sillä keli oli kerrankin upea, keskusta täynnä ihmisporinaa ja muuna päivänä en varmasti olisi tätä jakkaraa löytänyt.
Jakkaralöydöstä voin kiittää Marua, sillä hänen ehdotuksestaan kävimme kiertämässä Kasarmipuiston ulkokirppiksen. Aurinkoinen keli oli houkutellut paikalle puiston täyteen myyjiä ja kuhina oli kesämäinen. Puistopolkuja tepsutellessamme meillä oli niin paljon puhuttavaa, että melkein voisi pelätä kulkeneensa monen muun löydön ohi... Mutta ehkä ei kuitenkaan, sen verran hioutuneita sisustushaukkoja taidetaan olla.
Huomasin tuolin eräästä myyntipisteestä, muiden tavaroiden alta. Oikeasti tämä ei ollut edes kaupan, mutta sinnikäs ihasteluni taisi hellyttää myyjän. Kertoi jakkaran olevan 70-luvulta, muttei muistanut, mistä se on hankittu. Kun tulimme hintapolitiikkaan asti, odotin kuulevani useamman kympin pyynnin ja mietin jo, riittävätkö aiemmin automaatista nostamani rahat. Mutta vielä mitä, myyjä täräytti hinnaksi seitsemän euroa. Seitsemän! Yritin olla hihkumatta ulospäin kauppoja tehdessäni. Vasta, kun olimme riittävän matkan päässä kauempana, uskalsin tuulettaa ja äimistellä.
Jakkarassa on samaa kuin House Doctorin Have a Seat -versiossa: pyöreä, puinen istuinosa sekä kolme jalkaa. Tässä pidän erityisen paljon tuosta puuruuvista, jolla istuinkorkeutta voi säädellä. Vihreä ei kuulu millään muotoa lempiväreihini, joten jakkara tulee saamaan lähiaikoina maalikäsittelyn. Puunväriset osat minulla on tarkoitus kuitenkin puhdistaa ja jättää ihan tuollaiseksi. Yläpuoli on kulunut upeasti tuollaiseksi harmaaksi enkä sitä sävyä halua hukata. Ja nuo istuinosan halkeamat, vau!
Heh, Maru ja te muut taidatte vähän hymistellä, että paljonpas tuo höppänä saa hehkutusta aikaan yhdestä jakkarasta. :) Tästä kuitenkin huomaatte, miten hyvilläni kirpparilöydöstäni olen. Marukin muuten teki loistavan lamppuhankinnan kirppikseltä, kurkatkaapa se Nuapurissa-blogista! Mitä tulee kesäpäivän seuraan, niin se oli ihan loistavaa. Huikeaa, miten äkkiä voi tulla ystäviksi oikeanlaisen ihmisen kanssa, kun vain yksinkertaisesti natsaa kerrasta. ♥
Kaunista tiistaita! Minä saan hakea tänään uuden puulähetyksen takapihalle, jihuu!
P.S. Huvikumpu Living -blogin sydämellinen Susanna postasi Blawhi Graphics -printeistä heidän lasikuistillaan, käykääpäs ehdottomasti visiteeraamassa!
Olipas edullinen löyty :)
VastaaPoistaOdotin hinnaksi tosiaan jotain huomattavasti suurempaa niin kuin vanhoilla huonekaluilla yleensä tapana on :)
Ilmeisesti myyntitilanne tuli niin äkisti, että myyjä vain hötäkässä heitti sen seitsemän euroa. :)
PoistaIhastelin tuota jo instassa! :-) Olisi lähtenyt tännekin kyllä mukaan varmasti ja tuuletuksin tietysti! :-D Aivan ihana löytö! :-) Onnea ihanasta kirppu löydöstä! :-)
VastaaPoistaKaunista kesäpäivää! <3
Hih, kiitos! :) Oli kyllä tuuri, että ylipäätään eksyttiin sinne kirppikselle! :)
PoistaWau, mahtilöytö!! Kyllä se aina kannattaa kierrellä! :-D
VastaaPoistaTodellakin, kirppiskiertely on pop! :)
PoistaOnnittelut löydöstä! Mä en löydä ikinä niin mitään... :)
VastaaPoistaKiitos! Heh, niin minäkin luulin tähän saakka, ettei löydöt ole minua varten... :) Kyllä se vielä sinullekin kolahtaa jokin aarre eteen!
PoistaNo on kyllä huippulöytö :)
VastaaPoistaHieno löytö!
VastaaPoistaSamaa mieltä! :)
PoistaLoistava löytö!!! Kaunis, elämää nähnyt tuoli! <3
VastaaPoistaNiinpä, huippuja nuo jäljet elämästä! <3
PoistaMainio löytö, eikä täällä hymistellä yhtään ilollesi; tiedän tunteen vaikka kyse onkin vain materiasta niin kyllä löytöjen teko sitten piristää!
VastaaPoistaArjen iloja! ;) <3
PoistaWautsi mikä löytö!!! Aivan ihana ja olisin varmasti ostanut itsekin ;)
VastaaPoistaEn ole nähnyt tällaista tuolia aiemmin, joten yksi ihana juttu siinä onkin tuo erikoisuus! :)
PoistaAika hieno löytö! :)
VastaaPoistaJep, olen kyllä iloissani! :)
PoistaUpea löytö, kauniisti on tuo istuinosa kulunut, hyvä, että jätät sen käsittelemättä. :)
VastaaPoistaHih, pakko, ei tuota raski hävittää näkyvistä! :)
PoistaOmpas kaunis löytö! Ja kiva että sait verkkokaupan avatuksi. Mahtavia tuotteita! Mulla pöllöjuliste odottaa vielä kehystämistä. Jahka saan sen tehtyä, niin se pääsee kyllä blogikuviinkin. :)
VastaaPoistaTämä on kyllä ihana! Itsehän kävelin tämän ohi sitä huomaamatta. Onneksi se pääsi hyvää kotiin. <3 Minäkin mietin, että käveltiinpäs me nopeasti ja koko ajan höpötellen alueen ohi. Siihen nähden loistavat bongaukset, mutta ehkä tosiaan kirppissilmä on sen verran harjaantunut, että aarteet löytyy kaikesta huolimatta. Oli ihana nähdä! <3
VastaaPoistaJa hei, tuo piano on ihana! Itse en osaa juurikaan soittaa, mutta musiikkia tuli laulamisen saralla harrastettua teininä (ja vähän sen jälkeenkin) hyvin aktiivisesti. Miten ois, eiköhän laiteta savoilaisten sisustusbloggaajien lauluyhtye pystyyn? ;DD
Hieno löytö! Minä kuulun niihin, jotka ei koskaan löydä kirpikseltä mitään.
VastaaPoista