31.8.2020

74 x kesä

Tämä kesä oli mainio. Se oli sopiva kokonaisuus reissuja ja kotipuuhia. Sellaisia tekemisiä, olemisia ja sanomisia, joita mielellään muistelee syyspimeällä. Siksipä ajattelin koota random-kuvista pari kollaasia, joihin voin palata kun kesälämpö haalenee iholta. Näiden lisäksi kirjaan ylös kesän mieluisimmat menot ja mukavimmat tekemiset.

NÄISTÄ MUISTELEN KESÄÄ 2020:

Erkkamiitti Jyväskylän Sohwissa saatiin järjestymään, vaikka koronan takia näytti aluksi siltä, ettei yhteistapaaminen onnistu ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Jokin taika siinä on, että vanhojen opiskelukavereiden kanssa lukuvuoden nollaaminen onnistuu poikkeuksetta.

Vierailu hyvän ystävän luona ja samalla suloiseen collietyttöön tutustuminen.

Lähipiirin kesäsynttärit. Näitä sattui kesäkuulle useammat.

Juhannussauna mökillä ja voimakkaasti tuoksuvat juhannusruusut.

SUP-lautailut omasta rannasta. Armas yllätti meidät ja hyppäsi omatoimisesti laudan kyytiin. Sen pidemmälle ei kuitenkaan tänä kesänä ehditty treenejä jatkamaan, joten palataan asiaan ensi vuonna.

Yhdet jos useammat piirakkatalkoot. Karjalanpiirakoista on muodostunut meikäläisen peruselintarvike. Voi nam!

Kesän pihaprojektien eteneminen. Roskakatos, nurmi ja terassit. Loppukesästä ehdittiin askelmerkittää hommia vielä syksyllekin.

Tyttöjen kesäilta meillä myrskyäksöneineen. Herkuteltiin, suppailtiin ja poreiltiin pitkän kaavan mukaan. Yhtäkkiä nousi järkyttävä myrsky, joka katkoi puita, lennätti veneen nurin ja jätti meidät mottiin tänne tienperukoille. Sen suurempia vahinkoja ei onneksi tullut, mutta moottorisahojen pärinä pitkin kyliä oli mieleenpainuvaa.

Roadtrip Turkuun ja Tampereelle. Turusta käsin kävimme kiertämässä saariston rengastien, fiilisteltimme Aurajoen varrella, tutustuimme Luostarinmäen museoalueeseen ja söimme himputin hyvin.

Tampereella herkuttelimme tietenkin Pyynikin munkkikahveilla, kävimme katsomassa The Gentlemen -leffan, kolusimme kaupunkia ja tutustuimme muun muassa Finlaysonin alueen Tallipihaan (suklaapuoti oli best). Tampereella sain suostuteltua miehen kokeilemaan pakohuonepeliä ensimmäisen kerran, itsehän olin pelannut aikaisemmin vain tyttöporukalla. Hurahdus olikin paripelaamiseen sen verran vahva, että kävimme pelaamassa lähtöpäivänä vielä toisenkin pelin.



Kotipäivinä aamukahvit petissä olivat ihania. Niihin sai helposti kulumaan parikin tuntia.

Oman rannan maisemat ja auringonlaskut ovat olleet huikeita tänäkin vuonna. En käsitä, miten taivas voi olla välillä niin pinkki, kuin se on ollut.

Terassikahvit aurinkovarjon alla. Tämä on petikahvien lisäksi toinen hyvä tapa kahvitella. Söin useampana lomapäivänä vähintään yhden aterian ulkona ja näitä hetkiä vaalin erityisesti. Järven kimallusta voisi syventyä katsomaan ikuisuudeksi.

Päiväreissu Joensuuhun. Miestä vaivasi autokuume, joten kävimme kesän aikana koeajelemassa muutamia nelipyöräisiä yksilöitä. Joensuussa oli yksi ehdokas. Yhdistimme samalle reissulle puutarhamyymäläkierroksen, kaupungilla haahuilun ja piipahduksen Kolille.

Huuhkajankierros. Rautavaarahan on tunnettu luonnostaan, mutta me emme varsinaisia eräjormia ole. Tiilikkajärven kansallispuiston polkuja on kyllä tullut tarvottua, mutta kivenheiton päässä sijaitseva Huuhkajankierros meillä molemmilla oli käymättä. Niinpä pakattiin kahvit ja eväät mukaan ja käytiin kipittelemässä kuuden kilometrin lenkki erään päivän iltapuhteina. Kaikista innokkain taapertaja taisi olla Armas, joka oli matkalla ihan transsissa muiden koirien hajuista.

Päiväreissu Kajaaniin. Tämä reissu rakennettiin pakohuonepelin ympärille. Pelaamista, hyvää ruokaa sekä tietenkin vähän autokauppojen tutkiskelua.

Roadtrip Turkuun vol. 2. Tämä vähän huvittaa, mutta me teimme kuukauden sisällä toisen reissun Turkuun. :D Pääsyy oli käydä viimein hakemassa miehelle tarkkaan haarukoitu ajopeli. Ristimme sen Kertuksi, tuttavallisemmin Kerttuliksi. Samalle reissulle yhdistimme vierailut Uuteenkaupunkiin ja Mathildedaliin. Uudestakaupungista jäi erityisesti mieleen museo nimeltä Bonk. Mathildedalissa Kyläravintola Terho oli huikean tunnelmallinen paikka ja söimme siellä kesän ensimmäiset ja viimeiset lankkupitsat. Kiertelimme ruukkialueen läpi puoteineen ja katsoimme suven ainoaksi jääneen kesäteatteriesityksen.

Turusta ajoimme kotiin yhden pysähdyksen taktiikalla ja omassa pihassamme olimme aamuyön pikkutunneilla. Reissumme aikana täällä oli riehunut jälleen myrsky, minkä vuoksi sähköt olivat poikki reilun vuorokauden. Virrat palasivat muutama minuutti ennen kotiutumistamme, joten käytännössä katkosta ei ollut meille vaivaa. Pakastimen ja jääkaapin kamppeet saimme tosin kantaa suorilla roskikseen, mutta onneksi laitteet olivat melko tyhjinä muutenkin.

Viikonloppureissu Ouluun. Meillä oli elokuussa kymmenvuotispäivä, joten kehittelin meille teemareissun yllärinä miehelle. Pakohuonepelejä mukaillen tein hänelle etukäteen tehtävän ratkaistavaksi. Mies sai ensin salaperäisen käärön, jossa kerrottiin edessä olevasta arvoituksesta. Käärössä kerrottiin, että edessä on seikkailu, mutta siitä paljastettiin vain lähtöaika ja -paikka. Miehen tehtävänä oli selvittää, minne matkustamme, missä yövymme ja mitä meillä on ohjelmassa. Pitkin viikkoa hän löysi johtolankoja, jotka rakensivat kokonaiskuvaa valmiimmaksi. Lähtöpaikka oli perjantaina meidän Iisalmen asuntomme parkkipaikalta. Ennen starttia oli kohtalonhetki, kun miehen piti vastata oikein ratkaiseviin kysymyksiin. Hän selvitti arvoituksen kunnialla läpi. Matkakohteena oli siis Oulu, missä kävimme tietenkin pelaamassa yhden pakohuonepelin, hipsuttelimme kaupungilla ja pyörähdimme Nallikarissa.

Aikakoneen keikka. Elokuulle sattui vielä paikallisen pubin järjestämä iltameno, kun Aikakone kävi täällä keikalla. Kun omilla kylillä tapahtuu, niin tottahan toki paikalle on mentävä!

Tyttöjen ruokatreffit. Saimme järjestymään iltapäivän naisporukalla ja kävimme yhdessä syömässä pitkän kaavan mukaan. Jutut olivat yhtään vähättelemättä mahtavia.

Sellainen kesä meillä. Loma oli monipuolisempi kuin uskalsin toivoa, joten nämä muistot voin tallettaa lokeroon kiitollisin mielin. Jos jotain spesiaalia pitäisi nostaa ylitse muiden, niin se olisi ehdottomasti tuo pakopelihurahdus. Ihan huippua, että löysimme jotain näin innostavaa, yhteistä tekemistä! Hihkumiseen vaikuttanee auttamatta se, että olemme tähän saakka päässeet läpi kaikki neljä pelaamaamme huonetta - ensimmäistä failia odotellessa. :')

Vaikka vielä ei tunnu syksyltä, saa syys nyt minun puolestani tulla.

Haleja!

P.S. Saatoit havaita kuvista, että tein tänä kesänä oman hampurilaisensyöntiennätykseni!


Lue myös:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...