Terassimänty

Jos jotain asiaa toistaa kuusi kertaa, sitä voi jo sanoa perinteeksi. Meillä tällainen asia on etuterassin talvimänty. Ensimmäisen kerran kaivoin pikkupetäjän omasta metsästä tähän samaan valkoiseen ruukkuun jo vuonna 2015 ja sen jälkeen ei ole tarvinnut keksiä muita kylmän kauden istutuksia. Mänty on ilmainen terassikaunistus ja pärjää paikallaan kevääseen saakka.

Perinteeksi on muodostunut jo sekin, että ensimmäiset pakkaskelit pääsevät yllättämään ja jännitän, vieläkö lapio uppoaa maahan. Etsintäprosessi on myös monivivahteinen, sillä puun pitää olla oikeankorkuinen ja tarpeeksi symmetrinen. Tämä yksilö olisi saanut olla hieman tuuheampi alaosastaan, mutta menköön näin. :)

Itselläni on ollut syksyn kanssa nyt jotenkin todella seesteinen olo. Vaikka toisinaan on ollut väsähtäneitä fiiliksiä, tuntuu siltä että arkisista hetkistä ja päivistä on kuitenkin osannut nauttia paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Kelit eivät ole juurikaan vaivanneet ja yleisolotila on ollut neutraali. Voisiko syksy olla aina tällainen?