Viime sunnuntaina kävimme tontilla useamman tunnin hahmottelemassa talon tulevaa sijaintia. Raivaussahan ja jalkatamppauksen avulla horsmat ja muu kasvillisuus lyttääntyi, ja paikan hahmottaminen hieman helpottui. Ihan iisi biisi ei ole kuitenkaan kuvitella, miltä oikea talo oikealla paikallaan näyttäisi. Nyt löimme nurkkakepit paikoilleen - todennäköisesti talonpaikka liikkuu vielä sivuttaissuunnassa lähemmäksi naapuritontin rajaa.
Eilen aamulla pikkukaivuri sitten saapui tontille, ja oli siellä puoleenpäivään asti. Tuona aikana koekuoppia rouhaistiin yhteensä kuusi kappaletta, joista valvojamme otti kuvia ja kirjoitteli kommentteja ylös. Maaperä on pääasiassa hiekkaista silttiä (puhekielessä hiesua), joka on routivaa maata, mutta jonka päälle voi huoletta perustaa talon. Helpotuksen huokauksen toi havainto, että ainakaan talon alta meidän ei tarvitse lähteä kalliota räjäyttelemään!
Sen sijaan vesi- ja viemäriputkia ei pysty vetämään suorassa linjassa välttymättä poksauttelulta. Suoraan linjaan vetäminen ei ole kuitenkaan pakollista, sillä putkia pystyy kierrättämään kauempaakin: lisämetrit tulevat paljon halvemmaksi kuin räjäyttelyt. Kaivurin tonkima osoitti, että lähempänä tontin sivurajaa kallio ei tule heti vastaan, joten sieltä rajalinjan tuntumasta vesi ja viemäröinti tulevat todennäköisesti aikanaan kulkemaan.
Viereen rakentava naapuripariskuntakin aloittelee omaa urakkaansa. He ovat jo rakennuslupavaiheessa, ja rustasimme jo allekirjoituksemme heidän hakemuspapereihinsa. Ilmeisesti naapuriin on nousemassa melko samankokoinen ja -tyyppinen talo kuin meille, heille tulee Omatalo. Alueen muille tonteilla ei ole nähtävästi vielä lähiaikoina tapahtumassa mitään.
Nyt sitten pitäisi tehdä päätöstä pankkien suhteen, jotta projekti saataisiin polkaistua kaikilta osin käyntiin. Seuraavaksi olisi vuorossa tontin ostaminen ja raivaustöiden aloittaminen. Kaupungin tonttisihteeri kertoi eilen, että hän valmistelee parhaillaan kauppasopimusta ja lähettelee sen ilmeisesti perjantaiksi meille. Samalla tuli kysytyksi tieasiaa: vaikka alue on kaupungin kaavatontti, se ei ole taajama-alueella. Alueelle kulkeva tie tulee yksityistieksi ja asukkaat yhdessä kaupungin kanssa muodostavat tiekunnan. Osituksesta ja kustannuksista hän ei vielä pystynyt sanomaan mitään, toivoa sopii että tienpidon hinta säilyy kohtuullisena.
Lopuksi vielä pari kuvaa kaivurin käynnistä:
Ensimmäinen kuopan paikka.
Ei näy kalliota liian pinnassa, huh!
Vaan tuossapa se kallio möllöttää. Tuohon ei putkia vedetä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti