Kesäkukat

Miten mukava olikaan päästä viimein puutarhalle! Äiti ja sisko lähtivät mukaan, aivan kuten uumoilin. Massiivisia kukkatavoitteita minulla ei ollut, itse käyminen lähinnä. Toivoin löytäväni pientä kivaa etuterassille, ja tällaisen pahvilaatikon sainkin kantaa mukanani. :)

Shoppailin tarhalta neilikoita, dahliettoja sekä ylläriostoksena alppiruusun. Kukkien värisuora kertonee jotain todellisista lempiväreistäni: pinkit ja violetit sävyt, nam!

Dahlietat ja neilikat istutin korkeaan valkoiseen ruukkuun ulko-oven viereen. Samantyylinen asetelma samanlajisine kukkineen oli tuossa viime kesänäkin. Niin huono kun olenkin kaikkien kasvien kanssa, jostain kumman syystä dahlietat ja neilikat kestivät viime vuonna hoidossani pitkälle syksyyn, puskien uutta kukkaa entisten perään. Jospa nämäkin menestyisivät yhtä hyvin!

Valkoiseen ruukkuun olin laittanut huhtikuussa orvokkeja, jotka ovat vieläkin täydessä terässään. Ne siirsin pienempään, puiseen astiaan etuterassin portaille. Orvokkien alapuolelle riitti toiseen samanlaiseen pänikkään vielä satsi neilikoitakin.

Alppiruusu oli siksi ylläriostos, että menin puutarhalle kukkien puolesta vain noiden neilikoiden ja dahliettojen kuvat silmissäni. Tämä tummanvioletti, massiivinen yksilö kuitenkin houkutteli niin paljon, että pakkohan sekin oli kotiin kantaa. Kyseessä on tarkemmin sanottuna patioalppiruusu, eli sen pitäisi säilyä talven yli ruukussaan. Katsotaan, miten käy. Ruukuksi tuunasin ison talomaalipöntön: kuorrutin sen ensin saneerauslaastilla ja maalasin sitten mustaksi - halpa ja helppo ruukuntekotapa.

Kukat istutin paikoilleen toissapäivänä. Otin kesken sateisen päivän nokoset, kunnes heräsin kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Oli pakko ampaista heti ulos ja asetella kasveja kiireellä paikalleen. Uusi sadekuurokin ehti jo piiskata selkää, mutta kun olin saanut kukat valmiiksi, aurinko pyrähti taas näkösälle - juuri viidentoista minuutin ajaksi, että ehdin napsia nämä kuvat. Sitten taas satoikin koko illan. Hassu kesä!

Ainut, mitä jäin puutarhalta kaipaamaan, olivat puut. Olin hiljaa toivonut löytäväni sieltä uudet yksilöt takapihan kuolleiden omenapuiden tilalle, mutta puutarjonta oli tuhottoman niukkaa. Vähän harmitti. Riippahernepuut etenkin olisivat kiinnostaneet, mutta niistä oli enää lappu jäljellä. Höh.

Kyllä vaan aurinko ja kirkkaat kesäkukat ovat sitä mitä silmä kaipaa. Kotiin on nyt moninkertaisempi ilo tulla, kun etuterassilla on värivastaanotto edessä. Kunpa vain tuo aurinkokin jaksaisi buustata kukkaloistoa.

Millaisia kesäkukkia te olette laitelleet? Huisia perjantaita!

P.S. Blawhi Graphics -arvonta päättyi eilen ja voittaja on selvillä! Onnettaren suosikiksi kipusi tällä kertaa Huvikumpu Living -blogin Susanna, onnea vielä tätäkin kautta! ♥