Elokuussa 1999
Huhtikuussa 2003
Maaliskuussa 2009
18.9.2009
17.7.2010
Tyyli ja muoto on vapaa, mutta vastata pitää suunnilleen näihin kysymyksiin: Millainen olet ollut noina vuosina, noina aikoina? Mitä olet ajatellut? Millainen on ollut elämäsi? Miltä olet näyttänyt?
Tätä haastetta en yksilöidymmin kohdista eteenpäin, mutta olisipas hauskaa jos joku tämän vielä nappaisi itselleen. :)
Elokuussa 1999 aloittelin viidettä
luokkaa, eli olin vielä täysin skidi. Elämän keskipisteessä oli
suuri kaveriporukka, jonka kanssa vietimme keskenämme useamman
vuorokauden reissuja autioituneen mummolan tiluksilla. Kiherrystä,
kekseliäisyyttä, ihastuksia, salaisuuksia, kisoja milloin missäkin
urheilulajissa. Menneenä kesänä oli useampi päivä kulunut myös
uimarannalla tsillatessa ja kahta vanhempaa uimaopea vilkuillessa.
Aikuisiällä on selvinnyt, että toinen noista kikatuksen kohteena
olleista nuorukaisista oli itse isäntä! :) Ala-asteen
loppuvaiheessa pianonsoiton lisäksi rakkaaksi ja intensiiviseksi
harrastukseksi tuli sirkus, joka iskeytyi elämään moneksi vuodeksi
eteenpäin. Omaksi lajiksi valikoitui empimättä yksipyöräily,
jonka tiimoilta harjoituksia ja esiintymisreissuja oli tiuhaan.
Sirkusvuosina Suomea tuli kierrettyä ristiin rastiin, ja pääsimme
pyöräryhmämme kanssa jopa SM-hopealle (kyllä, kyseisen lajin
tiimoilta on SM-kisat!). Taidot ja pyörä ovat edelleenkin tallella.
Niin harrastus- kuin muitakin ajatuksia vuodatettiin tyttöjen kesken
kirjevihkoihin. Niihin tilitettiin iiiiiiiihania lauseita
iiiiiiiihanista poitsuista. Kuten kuuluu, elämä oli tuolloin
touhukasta ja aktiivista.
Huhtikuussa 2003 vietin
16-vuotissynttäreitäni. Kaveriporukka oli kasvanut yhä isommaksi
ja vietimme porukalla hauskat synttärit tehtäväratoineen,
kisoineen, iltareissuineen järvenrantaan, saunomisineen ja
siskonpeteineen. Mikään rymyäminen ei kiinnostanut edes
teini-iässä, joten nuoruutta voi valehtelematta kuvata kiltiksi.
Sen verran tuli sentään äitiä uhmattua, etten enää suostunut
pitämään silmälaseja muutoin kuin koulutunneilla. :D
Päättymäisillään olevan ysiluokan jälkeinen suunta oli ollut
aina selkeä - ensin oman kunnan lukioon ja sen jälkeen yliopistoon
opeopintoihin.
Maaliskuussa 2009 asuin Jyväskylässä
erityispedagogiikkaa opiskellen jo kolmatta vuotta. Minulla oli samaa
alaa lukevan, vuotta nuoremman siskoni kanssa reilun 70 neliön
kolmio, jota sisustelimme värikkäästi: keittiössä tehostevärinä
oli pinkki, olkkarissa sininen, makkareissa violetti ja punainen,
kylppärissä violetti. Parhaillaan loppusuoralla ollut lukuvuosi oli
yliopistovuosista intensiivisin: pääaineen aineopintojen lisäksi
tein vuoden aikana laajan työharjoittelun, kandidaatin tutkielman
sekä musiikin sivuaineopinnot. Paitsi että kalenteria sai
järjestellä opintojen tiimoilta, kuului Jyväskylä-vuosiin myös
iltajuoksuja tyttöjen kanssa. Keski-Suomen miehet eivät kuitenkaan
enää kolahtaneet, sillä isäntä oli antanut jo väläytyksiä
itsestään. Kevään 2009 jännittävin koitos oli musiikin
sivuaineopiskelijoiden järjestämä matinea, eli paljon harjoiteltu
konsertti. Sitä varten treenasin maaliskuussa paitsi säestämään
pianolla kuusisivuisen Edith Piafin Padam padam -kappaleen (kyllä -
tässä on pakko itseään vähän suitsuttaa), jonka
opiskelukaverini lauloi ranskaksi, myös esittämään oman
matineakappaleeni, joka oli Elviksen Love me tender. Keväällä
mielessä oli jo loppukevään ja tulevan kesän työjaksot pankissa,
jossa olin yliopistovuosinani töissä. Yliopistokevät alkoi
naisporukalla tehdyllä matkalla Kanarialle ja päättyi tyttöjen
kanssa heitettyyn opiskelijoiden risteilyyn Tukholmassa.
Syksyllä 2009 olin uusien fuksien
tutorina, ja syyskuu kului pitkälti tutorointihommat mielessä.
Ohjausta yliopistolla, illanistujaisia, menoja muiden tutoreiden
kesken. Vuonna 2009 vannoimme opiskelukavereiden kanssa, että
kyseisenä vuonna olisimme neljättä ja viimeistä kertaa mukana
ainejärjestömme fuksiaisissa, mutta todellisuudessa olin niissä
mukana vielä seuraavanakin vuonna. Syksy 2009 oli eri tavalla
kiireinen kuin aiemmin, sillä viikot kuluivat intensiivisesti
vuoroin opiskellen, vuoroin työpäiviä pankissa viettäen. Eihän
siinä muuten olisi ollut ihmeempää, mutta kun opiskelupaikkakunnan
ja työpaikan välillä oli välimatkaa reilut 300 kilometriä! :)
Syyskuussa 2009 valmistauduimme tuleviin fiftaribileisiin, joihin
kasvatustieteilijät pukeutuivat ja laittautuivat 50's -henkeen.
17.7.2010 matkasimme kaveriporukalla
Jyväskylään viettämään kesäistä viikonloppua. Kaupungissa
järjestettiin silloin Jyväscruising, jossa siskoni mies oli
esittelemässä omaa autoaan. Helteisen viikonlopun ohjelmaan kuului
paitsi cruisingissa napottamista, myös shoppailua, ähkyyn asti
syömistä ja yöelämässä kiertelyä. Porukan miesväki testasi
kävelykadun hodarikojun, hyvää oli. Suunnitelmat loppuopintojen
osalta olivat muuttuneet: kun aiemmin oli tarkoitus valmistua vasta
hamassa tulevaisuudessa keväällä 2011, olikin nyt mielessä
pikainen loppuspurtti ja maisterin tutkinnon juhliminen ennen tulevaa
vuodenvaihdetta. Kesällä tulikin viilattua gradua, ja taisinpas
käydä ISO-G:n tiimoilta yliopistolla cruising-reissunkin aikana.
Isännän kanssa osasimme jo kaivata toisiamme ja reissukuulumiset
tuli tilitettyä jälkikäteen hyvinkin tarkkaan. Kesä 2010 oli
täynnä tunteita ja jännitystä. Syksy toi sitten mukanaan
erityispedagogiikan päättöharjoittelun sekä viimeiset
gradupalaverit. Olin uusien opiskelijoiden tutorina myös tuona
syksynä, mutta silloin ajatukset olivat jo täysin takaisin Savoon
päin, ja tutorointi tuli hoidettua vähän vasemmalla kädellä.
Keski-Suomi ja opiskelut jäivät taakse lokakuussa, minkä jälkeen
pomppasin täysipäiväisesti opeiluhommiin Savoon.
Tätä haastetta en yksilöidymmin kohdista eteenpäin, mutta olisipas hauskaa jos joku tämän vielä nappaisi itselleen. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti