...tekee hän hyviä valintoja. Olenkin jo aiemmin kehuskellut oman kaksilahkeiseni sisustushankintoja. Niitä ovat olleet muun muassa useimmat meidän lipastoista, keittiöpöydän tuolit huppuineen, tietyt sisustustaulut, tarjottimet sekä pienemmät elementit - vaikkapa teollisen rosoinen mutteri, jonka voit bongata tästä postauksesta.
Viimeisin miehen valinta on tämä kuvissa näkyvä peltitaulu. Sen nappasimme mukaamme Tampereen Live With Me -putiikista. On muuten mieleen minullekin! Taulu ryhdittää nyt yöpöydältä käsin makuuhuonettamme.
Harmi vain, että miehen sisustusinto on aina hyvin kausiluontoista ja lyhytaikaista. Makua löytyy, mutta sitä käytetään säästeliäästi. Miehelle sisustus ei ole millään kriteeristöllä harrastus, vaan pieniä oivalluksia: mieleisen asian tai tarpeellisen esineen sattuessa kohdalle kolahtaa, mutta muuten ei ole väliä, minkä väriset tyynynpäälliset olkkarissa on tai mihin järjestykseen tavarat on lipaston päälle aseteltu. Muut touhut ja harrastukset ovat tärkeämpiä.
Sisustuskaupoissa hän onnekseni jaksaa tepastella mukana ja mittailee kanssani hankintojen soveltuvuutta meille. Ehkä tämä on vastapainoa sille, että minä olen innostunut hänen jalkapalloharrastuksestaan ja pyörin mukana pelikuvioissa. Olisiko tämä hyvä? Miten tuo kävisi meille? Mitä mieltä olet tästä? Näitä kysymyksiä toisillemme aina esitämme, ja vastauksissamme pyrimme rehellisyyteen.Vaikka minä innostun sata kertaa herkemmin kodin sisustamiseen liittyvistä asioista ja teen tuotebongauksia säännöllisesti, en halua hankkia mitään sellaista, mikä ei olisi miehelle mieleen. Siksi olenkin jättänyt kauppaan monen monta kertaa sellaisia esineitä tai huonekaluja, jotka eivät ole häntä puhuttaneet. Harkintaa, sitä mies on jossakin määrin opettanut.
Totuuden nimessä on kuitenkin tunnustettava, että ihan kaikkea en miehellä hyväksytä. En varsinkaan sellaista, jota hän ei ohi kävellessään edes hoksaa. Tällaisia ovat muun muassa astetta vaaleammat olkkariverhot, pikkuesineet ja kausitekstiilit. Omavaraisista tuunauskokeiluistanikaan en aina huutele etukäteen, en ennen kuin näen että onnistuinko projektissani. Toisaalta olen myös itse torpannut joitakin miehen hankintoja. Meille ei vain yksinkertaisesti voinut kotiutua se kirkuvanpunainen, muovinen jukeboksi joka kaupassa näytti niin jännältä.
Sitä en tiedä, mikä osa miehen sisustusmausta on lähtöisin hänen omasta alitajunnastaan ja mikä taas on muotoutunut minun vaikutuspiirissäni. Sen kuitenkin tiedän, että maut natsaavat tällä hetkellä melko hyvin eikä sisustussotia tarvitse käydä. Kun nyt mietin vähän tarkemmin, huomaan, että tämänhetkinen industrial-viehtymys onkin itse asiassa miehestä lähtöisin! Hän oli nimittäin se, joka viime syksynä valitsi meille ensimmäiset teollishenkiset pikkuesineet. Että krediittiä vain pojuselleni.
Miten teillä muilla on mies mukana kodin sisustuskuvioissa?
Haluaako osallistua vai onko liikenteessä ihan sama -asenteella?
Minkälaista aktiivisuutta toivot tai odotat häneltä itse?
Deko 133 -blogia voit seurata myös täällä:
Ihanasti kirjoitit :'-D
VastaaPoistaMeillä kyllä minä päätän, ja teen sisustushankinnat. Harvoin mies sanoo asiaan juuta eikä jaata.
Mutta tykkään käydä hänen kanssaan kaupoilla, eikä hän vingu eikä vikise mukana ollessaan. Silloin on kivaa kysyä hänen mielipidettään asioihin, harvoin kuitenkaan torppaa minua ostamasta jos jokin kovasti miellyttää :-) Mutta harkintaa, sitä hän on kyllä minullekin opettanut, ja se on hyvä se! :-D
Ihanaa lauantaita Kristiina <3
Se on ehdottomasti plussaa, jos mies pystyy pyörimään kaupoilla mukana! :)
PoistaKiva postaus. Meillä on hirmu samanlainen maku, mikä helpottaa sisustamista kovasti. Kaikki isommat hankinnat ja taulut päätetään yhdessä, ja mieheni on tosi tarkka. Hänellä tiukat tyylikriteerit, mistä pidän. Pienempiä sisustusesineitä olen ostanut ilman hyväksyntääkin. Ja joskus on käynyt niin, että rakastun johonkin tuotteeseen, mutta ostolupaa ei heltiä. Sekin on hyvä, onhan koti meidän molempien. :)
VastaaPoistaOi, kuulostaa kivalta että mieheltäkin löytyy omis tyylikriteereitä! :) Onneksi teillä maut passaa yhteen!
PoistaHieno postaus ja hyvä maku miehelläsi. :) Ihanaa, että nuo kakslahkeisetkin aina välillä innostuvat sisustamaan. Meillä päätetään isommat huonekaluhankinnat yhdessä, mutta todella usein kysyn miehen mielipidettä pienempiinkin hankintoihin, koska luotan hänen makuunsa. Hän on antanut minulle vapaat kädet toteuttaa itseäni eikä blingblingit häntä yhtään häiritse. Sisustaminen ei häntä oikeastaan kiinnosta, mutta mielipiteen kyllä saa kysymällä ja joskus ihan kaduttaa, että pitikin kysyä. ;) Hänelle on ihan sama mitkä tyynyt on sohvalla, mutta aina jos yritän jotain värejä kotiimme ujuttaa niin niistä tulee varmasti sanomista. ;) "Väriallergisia" ollaan molemmat.
VastaaPoistaHih, ole onnessasi että mies on väriallerginen - tiedän sellaisiakin tapauksia, joissa mies haluaisi ostella milloin punaista, violettia, sinistä ja muuta vastaavaa väriä kotiin.. :D Joku roti se näissäkin pitää olla. ;)
PoistaHauska postaus! Meillä mies tekee harvoin sisustushankintoja, mutta silloin harvoin osuu ja uppoaa. Esimerkiksi meillä eteiskäytävän seinävalot ovat miehen hankkimat ja minusta ne ovat ihan superihanat! Ja hienoja sisustuslahjoja hän osaa ostaa minulle, House-lyhty, Nappula jne <3
VastaaPoistaNuo miehen sisustuslahjat on niiiin <3!! Osoittaa, että oikeasti tietää ja haluaa ottaa huomioon toisen pienet haaveet. :)
PoistaMeillä sisustan minä, mutta melkeinpä jokaiseen isompaan ostokseen/asiaan tms haluan kuulla myös mieheni mielipiteen. Yleensä yhdessä päätetään mitä hommataan. Toki pienempiä esineitä tms ostelen itsekseen. Maku on samanlainen, joten yleensä selvitään ilman kompromisseja. Harkintaa on täälläkin päässä opittu! 😊
VastaaPoistaHyvältä kuulostaa. :) Se on jännä, miten meillä naikkosilla riittää tuossa harkinnassa opeteltavaa! ;)
PoistaPäheä tuo taulu ja ihanan rouhea ;))
VastaaPoistaHeh! Meillä kiitän ettei mies sisusta :D
VastaaPoistaHih, voin vain kuvitella! :D
Poista