DIY: Istahtaen työhuoneessa

Pyrähdellen valmiimmaksi. Se on ollut työhuoneen teemana, sillä tila näyttää valmistuvan vähä vähältä aikapuitteiden, voimavarojen ja innostuksen mukaan. Eilen sain valmiiksi huoneen toisen laitaman, kun vanhoista kuormalavoista tekemäni istuinpenkki rauhoittui suunnitellulle paikalleen. Myös pari muuta olennaista DIY-juttua ovat tähän lepäytyneet, huomaattekohan mitkä?

Eilen siis tartuin jo siihen aiemmin mainitsemaani sahaan ja pätkin lavojen syvyydestä kolmasosan pois. Kokonaisina ne veivät huoneesta liian leveän alan, matto ei mahtunut paikalleen ja muutenkin rakennelma oli liian jytäkkä. Mutta nyt on hyvä!

Tuli leikittyä myös kameralla, anteeksi siis nyt tämän postauksen kuvatulva. Vaikka olen aina kuvannut manuaaliasetuksilla, tunnen silti urautuneeni tiettyihin säätöihin. Eilen kokeilin ristiin rastiin vaikka mitä erilaisia asetuksia, ja niistä uudeksi lemppariksi muodostui valkotasapainolla kikkailu. Tämän postauksen kolme ensimmäistä kuvaa ovat siis tästä kokeiluja ja minusta kuvien tunnelmassa on mukavaa vaihtelua perinteisiin. Kuinka paljon te muut bloggarikollegat vaihtelette järkkäreistänne asetuksia?

Opettelu jatkuu, ja luulen että olen saanut taas pienen intopiikin kuvaushommiin. Seuraavat kuvat ovat nyt sitten niillä perusasetuksilla kuvattuja - hämäryydessä ei oikeasti ollut näin suurta eroa, joten kuvista voitte hyvin verrata, mitä eri asetukset tekevät muun muassa otosten valoisuudelle ja fiilikselle.

Lavapenkin päälle oleviin tyynyihin ompelin tyynynpäälliset kahdesta eri kangaskuosista. Molemmat mallit, ruudut ja plussat, ovat Annon mallistosta. Suosittelen lämpimästi tyynynpäällisten omatoimista ompelua, sillä se tulee hurjasti edullisemmaksi kuin ostaa valmis kappale kaupasta. Liian harvoin tulee kuitenkaan poikettua kangaskauppoihin, vaikka niistä löytyisi hyvinkin upeita ja ihania vaihtoehtoja kodin tekstiileiksi.

Lavat maalasin valmiiksi jo noin kuukausi sitten. Täydellisen tasaista pintaa en tavoitellut, vaan ajatuksena oli yhdellä maalikerroksella saada niistä sopivan rouheat ilmeeltään. Alemmasta yksilöstä löytyvät numero- ja kirjainsarjat halusin säilyttää näkyvillä, joten niiden ympäriltä sudittelin mahdollisimman tarkasti ja rauhallisesti. Merkkeihin lipsahtaneet maalit pyyhin lopuksi pois vanupuikolla ja tasoittelin pyyhkimäjäljen sormella.

Vanha karvatalja sopii leveytensä puolesta penkin päälle kuin mittatilauksesta. Jos lasken vuodenkiertoja oikein, niin taljalla on ikää jo toistakymmentä vuotta. Hurjaa, miten äkkiä aika kuluu!

Mustaa pulloa olin kaivannut kynttilänjalaksi jo pitkään, mutta vähän aikaa meni odotellessa että sellaisen löytäisin maalattavaksi. Tällaista varten kun ei periaatteessakaan halua astua kaupan liukuovista. No, pullo löytyi ja suhuttelin sen mustaksi samalla spraylla, jolla olen maalannut myös ne liukuvärjätyt betonikynttilät ja koulutuolin. Mattapinta oli ehdoton vaatimus. Yllätyin siitä, miten tasaisesti spray levittyi, miten nopeasti se kuivui lasin pintaan ja kuinka tiukasti se näyttää paikoilleen tarttuneen. Jos vain tällainen miellyttää, niin ei todellakaan ole isotöinen DIY-homma toteutettavaksi!

Minusta tästä kokonaisuudesta tuli kiva ja houkutteleva. Kun tässä pikkuhiljaa aloitellaan joululaulujen pimputtelua, luulen että istun penkille tutkailemaan nuotteja kerran jos toisenkin. Eri tarina onkin jo se, miten se piano vielä asettuu samaan huoneeseen - tilan toinen laita kun ei ole vielä kuvauskuntoa lähelläkään... Mutta sitä ei tarvitse pähkäillä nyt. Nyt voi iloita siitä, mikä on jo valmista.

Milläs ajatuksilla siellä vietetään torstaita? Täällä iloitaan siitä, että herätyskello soi enää vain huomenna ja sitten vietelläänkin reilu viikko lomaa! ♥

Ja hei, sitähän minun piti kysellä teiltä muilta Indiedays-perheen bloggaajilta, oletteko noteeranneet Bloggers’ Inspiration Day- ja Blog Award -kutsun? Huikatkaapas tännepäin, jos meinasitte osallistua! :)

Iloa loppuviikkoon!

Deko 133 -blogia voit seurata myös täällä:

 FACEBOOK  |  INSTAGRAM  |  BLOGLOVIN  |  INDIEDAYS