Talo ja mökki järveltä kuvattuna

Täällä on viime viikkoina ollut useita kauniita talvipäiviä. Sellaisia, että tietä pitkin tehtyjen normilenkkien lisäksi on ollut pakko käydä nautiskelemassa auringosta järvelläkin. Rantatontin etuja on, että jääkannelle pääsee lähes suorilla takaovesta.

Meillä kävi vähän aikaa sitten ystäväpariskunta kylässä. Ennen kahvinkeittoa kävimme juoksuttamassa koiria jäällä ja kesken tassuvipinän ystäväni pysähtyi toteamaan, ettei olekaan nähnyt taloamme aikaisemmin tästä suunnasta.

Ja totta tosiaan, kuvakulma takapihalle on maalta ja järveltä erilainen. Kauempaa tontti hahmottuu eri tavalla ja myös rakennusten sijoittuminen suhteessa toisiinsa erottuu taka-askelten päästä selkeämmin. En ole kovinkaan paljoa kuvaillut taloa tästä kuvakulmasta, joten olihan sitä pinkaistava kameran kanssa pienelle räpsykierrokselle.

Postauksen kolmannesta kuvasta erottuu melko selkeästi, millaisen etäisyyden päässä vesiraja on sokkeleista. Rantatörmä nousee ylöspäin luonnollisen sopivasti, joten kevättulvat eivät ole nousseet tontille oikein nimeksikään - ei edes pari vuotta sitten tulvaennätyksen aikaankaan.

Korkeuseroa rakennuksilla on keskenään merkittävästi: talo asettuu yläpihalle ja mökki alapihalle. Niiden pohjat eivät ole luotisuorassa samaan suuntaan, vaan talosta katsellaan pari astetta enemmän etelään. Tämä siksi, ettei mökki asetu talolta näkyvän maiseman eteen. Kun mökki on tukevammin kääntyneenä länteen, siellä pääsee toisella tavalla paistattelemaan kesäiltojen auringonlaskuissa - kesäaikaan aurinko sukeltaa järven pohjoispäätyyn, minne mökkiterassilta on esteetön näkymä.

Talon takaterassin valttasin viime kesänä jo harmaaksi ja sama käsittely odottaa mökkiterassiakin, kunhan kevät etenee tarpeeksi pitkälle. Viime syksynä fiksailin mökkiterden alle kunnon routaeristeet, eikä runko ole enää tänä talvena mutkuillut (toisin kuin vuosi sitten). Jes, osasin. :')

Vähälumista rantaa katsellessa on huojentunut olo siitä, että saimme viime syyslomalla siivottua kaikki alueelta kaadetut risut ja tukit. Niiden ruokkoamiseen kului kolme täyspitkää päivää, vajaan neljän käsiparin työpanoksella. Tontin etelänurkalta aion ripsiä vielä jokusen pikkurisun pois töröttämästä, mutta tuleva kesä saadaan joka tapauksessa vastaanottaa taas askeleen verran valmiimmassa ympäristössä.

Takapihan kanssa on muita hommia tiedossa vielä rutkasti, mutta kaikkien niiden luettelemisen taidan säästää toiseen postaukseen. Sen kuitenkin totean, että odottelen uutta kasvukautta jo sormet syyhyten!

Tänään on ollut jälleen kaunis, mutta viimainen päivä. Puhurista huolimatta taidamme nyt lähteä vielä pienelle auringonlaskun jääkävelylle.

Aurinkoisia talvipäiviä!

Lue myös:

Mökin ulkosivu

Tonttihuudit

Ennenaikainen joululahja