Ystävyyden peruspilarit

Ystävänpäivän kynnyksellä olen jälleen kerran mietiskellyt omia ystävyyssuhteita - millaisia ne ovat ja kuinka kiitollinen niistä olenkaan. Mieleeni tupsahti myös eräs vanha postaus, jonka kirjoitin vuonna 2014, tämä. Siinä jutustelin ystävien löytämisen vaikeudesta ja siitä, mikä ystävyydessä on tärkeää. Toisaalta tunnistan itseni tuosta vanhasta postauksesta, toisaalta enää en ollenkaan.

 

Ehkä tiedostamattanikin olen tehnyt tuon postauksen jälkeen matkan itseeni ja ystävyyteen, sillä niin paljon on tuosta tekstistä sittemmin muuttunut - niin omassa päässäni kuin ystävyyssuhteissakin. Vanhoista ajatuksistani huokuu rikkinäisen (ja pelokkaankin) ihmisen kuva - sellaisen, jollainen en enää koe olevani. Postaus herättää sympatiaa reilun kymmenen vuoden takaista itseäni kohtaan. Voi, kun olisin tiennytkään, mitä kaikkea ystävyyden saralla onkaan vielä luvassa!

Enää en koe, että ystävystyminen olisi vaikeaa, varauksellista tai pidättäytyväistä. Päinvastoin, ystävystyminen on parhaimmillaan helppoa, nopeaa ja ihanaa! Olennaista on olla avoin ystävyydelle, tuntea itsensä ja sitä myöten tunnistaa omat tyyppinsä.

 

Ja aivan kuten me ihmisetkin, ystävyydet voivat muuttua. Tunnistan, että ennen ajattelin ystäväpiiristäni paljon jäykemmin: luulin, että paras tilanne on silloin, kun ystävyyssuhteet pysyvät mahdollisimman stabiilina. Mutta eihän se ole realistista! Elämä muuttuu ja ihmiset muuttuvat. On luonnollista, että myös ystävyyssuhteissa tapahtuu muutoksia - entisiä hiipuu ja uusia syntyy tilalle - ilman sen kummempaa dramatiikkaa tai surua. Ei ole järkeä pakottaa sellaisia ystävyyssuhteita jatkumaan, joissa ajatussuunnat eivät enää mätsää tai jokin muu seikka hiertää toistuvasti.

Koen suurta onnea siitä, että viime vuosina olen tutustunut ihmisiin, joiden kanssa arvomaailmat kohtaavat ja olen päässyt sen ansiosta olemaan ihan vain minä. Ja että nuo ystävyydet ovat kasvaneet ja kehittyneet sellaisiin mittoihin, jollaisista en osannut kymmenen vuotta sitten edes haaveilla. Kun on itse avoin uudelle, elämä kyllä näköjään sellaista järjestää.

Teemaa voi lähestyä myös asiapohjalta, sillä kytkeytyyhän ystävyys ihmisen sosiaaliseen käyttäytymiseen, jonka tausta on aina evoluutiossa ja biologisissa mekanismeissa asti. Ystävyyden ytimessä ovat tietyt periaatteet, jotka tekevät suhteista merkityksellisiä, tasapainoisia ja kestäviä. Tähän liittyen kokosin kymmenen kohtaa ystävyyden peruspilareista ja niiden yhteyteen aina pari konkreettista toimintaohjetta:

1. Vastavuoroisuus

Ystävyyssuhde pysyy vahvana, kun molemmat kokevat saavansa niistä yhtä paljon kuin antavat. Se ei ole kaupankäyntiä tai tasapisteiden laskemista, vaan tunne siitä, että suhde on molemmille merkityksellinen. Tärkeintä on, että kumpikin kokee olevansa arvostettu ja huomioitu.

→ Pidä ystävyyssuhde elossa pienillä teoilla – viesteillä ja läsnäololla. Älä odota, että ystävä ottaa aina ottaa ensimmäisen askeleen, vaan rakenna suhdetta vastavuoroisesti.

 

2. Luottamus

Aitoa ystävyyttä ei voi olla ilman luottamusta. Se syntyy teoista - siitä, että toinen on sanansa mittainen, pitää sovitut asiat ja seisoo rinnalla vaikeinakin aikoina. Luottamus ei tarkoita täydellisyyttä, vaan sitä, että voi olla avoin ilman pelkoa siitä, että tulee satutetuksi tai että asiat levitetään eteenpäin. Luottamus näkyy sanoissa, mutta vielä enemmän siinä, mitä tehdään silloin, kun toinen ei ole paikalla. Murentunutta luottamusta on hyvin vaikea rakentaa takaisin, siksi sitä kannattaa vaalia viimeiseen asti.

→ Ole lojaali ja pidä salaisuudet. Seiso ystävän rinnalla silloinkin, kun hän ei ole paikalla. Kun lupaat jotain, pidä siitä kiinni. Älä tee ohareita.

 

3. Empatia

Kyky asettua toisen asemaan erottaa syvät ystävyydet pinnallisista tuttavuuksista. Kuunteleminen, toisen tunteiden tunnistaminen ja niiden kunnioittaminen ovat avainasioita. Hyvä ystävä ottaa toisen kokemukset vakavasti, vaikka ei itse niitä täysin ymmärtäisikään. Empatia näkyy siinä, että osaa kuunnella keskeyttämättä, kysyä lisää ilman painostusta ja hyväksyä sen, että jokaisella on oma tapansa kokea maailma.

→ Kuuntele yhtä paljon kuin puhut. Kunnioita ystäväsi rajoja ja hänen tapaansa kokea maailma.

 

4. Tasapaino

 

Ystävyys kukoistaa parhaiten, kun sen perusta on tasapainossa. Vaikka erilaisuus voi rikastuttaa ystävyyttä, pitkäkestoinen ja syvä yhteys syntyy usein silloin, kun elämäntilanteet ja arvot ovat jollain tapaa linjassa. Kun ystävillä on samankaltainen rytmi elämässä, samansuuntaiset tavoitteet tai jaettu ymmärrys tärkeistä asioista, ystävyyden ylläpitäminen tuntuu luonnolliselta eikä vaadi jatkuvaa sovittelua. Tasapainoinen ystävyys ei joudu koetukselle erilaisten odotusten, ajatusmaailman tai elämäntapojen ristiriitojen vuoksi.

 

→ Tunnista omat arvosi ja uskalla käydä keskustelua niistä. Vaali ystävyyksiä, joissa ajatusmaailma ilmenee luonnollisesti samanlaisena. 

 

5. Muutos

Moni ajattelee, että parhaat ystävyyssuhteet kestävät läpi elämän, mutta todellisuudessa ystävyyden ei tarvitse pysyä muuttumattomana ollakseen arvokasta. Ystävyyssuhteet voivat tiivistyä tai etääntyä elämäntilanteiden mukaan - joskus on parempi päästää irti kuin pitää kiinni väkisin.

 

→ Anna ystävyydelle tilaa muuttua. Älä pelkää sitä, että jotkut ystävät tulevat ja toiset menevät.

6. Teot

 

Lämpimät sanat ovat tärkeitä, mutta ystävyys näkyy ennen kaikkea teoissa.  Se tarkoittaa ystävyyden ylläpitämistä ja toisen tukemista ilman, että siitä tarvitsee sopia. Ystävän onnistumisista iloitaan ilman kateutta ja toiselle tehdään tekoja, jotka kertovat: "Olet minulle tärkeä." Konkreettisimmillaan hyvä ystävä näkee toisen takia vaivaa, järjestelee yhteisiä puuhia tai vaikkapa matkustaa toisen luokse pitkänkin matkan takaa.

→ Osoita ystävyyttäsi teoilla – ole läsnä, kysy, auta ja iloitse yhdessä. Näe myös vaivaa, mutta tee se ilolla ja rakkaudella.

 

7. Ilo toisen puolesta

Yksi ystävyyden hienoimmista piirteistä on se, että siinä voi iloita toisen puolesta vilpittömästi. Kateus ja vertailu ovat inhimillisiä tunteita, mutta tosiystävyydessä niillä ei ole jalansijaa. Ystävän menestys ei ole pois omasta elämästä, vaan mahdollisuus juhlia yhdessä. Hyvän ystävän tunnistaa siitä, että hän haluaa auttaa toista menestymään entistä paremmin.

→ Kannusta, iloitse toisen puolesta ja pyri auttamaan ystävää kohti uusia saavutuksia.

 

8. Rehellisyys

 

Ystävyys ei tarkoita, että pitäisi aina miellyttää tai olla samaa mieltä. Parhaat ystävät uskaltavat tuoda asioita esille suoraan, mutta lempeästi. Kritiikki ja neuvot ovat arvokkaita vain, jos niiden taustalla on aito huolenpidon motiivi, ei halu olla oikeassa.

 

→ Ole rehellinen, mutta huomioiva. Tuo asioita esille ymmärryksestä ja huolenpidosta käsin.

 

9. Ystävyys on valinta

 

Hyvä ystävä ei ota yhteyttä vain silloin, kun tarvitsee jotain. Ystävyys on kahden ihmisen päätös vaalia kahdenkeskistä yhteyttä - se ei ole välineellinen suhde, jossa tarkoitusperät ovat keskenään erilaiset.

 

→ Pidä yhteyttä myös ilman erityistä syytä. Älä odota, että ystäväsi on aina se, joka ottaa ensiksi yhteyttä. Arvosta ystävyyttä. 

 

10. Hyväksyntä

 

Ehkä tärkein ystävyyden merkki on se, että voi olla täysin oma itsensä. Hyvä ystävä ei kritisoi toista edes kiertoilmaisuin tai odota tämän muuttuvan, vaan hyväksyy hänet sellaisenaan kaikkine puolineen. Aidossa ystävyydessä ei tarvitse pelätä tuomituksi tulemista.

 

→ Ole ystävä, jonka seurassa voi olla aidosti oma itsensä. Näe hassujenkin piirteiden taakse ja ymmärrä, miksi toinen on sellainen kuin on.

Ystävyys ei ole pelkästään sana tai tunne – se on tapa olla läsnä toisen elämässä tavalla, joka rikastuttaa molempien arkea. Se ei vaadi täydellisyyttä, vaan vilpittömyyttä, halua jakaa sekä ilot että haasteet sekä ennen kaikkea kykyä nähdä toinen sellaisena kuin hän on – ja silti valita olla hänen ystävänsä.

 

Ihanaa ystävänpäivää!