Matkalla Tanskassa 7 // Road trip itärannikolle

Huomenta! ♥ Otetaanpas lauantaiaamuinen pyrähdys Tanskaan. Sarjan aikaisemmissa postauksissa olen jo esitellyt muut koluamamme paikat, nyt on jäljellä vielä maan itäinen rannikko. Kesäkuisella matkallamme halusimme muodostaa Tanskasta mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan ja sitä varten oli lähdettävä Kööpenhaminan ulkopuolelle. Onni että lähdettiin, sillä muut maisemat poikkesivat pääkaupungista kovasti ja itä erosi lännestä hurjasti.

Itärannikon road trip kalpeni kilometreiltään lännelle, koska valitsemamme reitti Kööpenhaminasta Helsingøriin oli vain vajaat viisikymmentä kilometriä. Maisemia tuolla matkalla sai kuitenkin ahmittua runsaasti; suloinen Strandvej kiemurteli Juutinrauman rannalla ja tarjosi kilometri toisensa perään idyllisiä pikkukyliä, kauniita satamamaisemia, vihreää ja rehevää kasvillisuutta ja upeita rakennuksia. Itärannikko on kuulu näyttävistä kivivilloistaan ja juu - olipahan taloja!

Oikeastaan melkein koko matka oli yhtenäistä biitsiä; rantahietikot seurasivat toisiaan joten valinnanvaraa auringonottopaikkaan oli runsasti tarjolla. Kaunis keli oli kannustanut ihmisiä tasaisesti tsillailemaan ja hautomaan hiekkaa varpaidenväliköissään. Ja jos oli rantsuja niin oli pikkuisia satamiakin. Olipa millainen poukama tahansa, niin siihen oli parkkeerattu rivi purjeveneitä valmiina lipumaan ulapalle.

Reitin päätyetappi Helsingør hurmasi meidät viehättävyydellään ja rauhallisella tunnelmallaan. Ihmisiä oli kyllä ryysikseksikin asti liikkeellä, mutta jotenkin fiilis oli leppoisa ja rento. Keskusta oli samantapainen kuin Roskildessa ja Odensessa: pitkä kävelykatu halkoi keskustaa ja sen varrelle olivat keskittyneet kaikki olennaisimmat kauppa- ja ruokapaikat. Kyllä olisi meillä täällä Suomessa vielä paljon opeteltavaa kaupunkisuunnittelussa...

Olin edellisenä iltana valinnut kaupungista taas yhden tietyn sisustuskohteen, missä halusin vierailla. Valintani oli TID OG STED, mutta voi surku! Se oli juuri vierailupäivänämme tiistaisin suljettu! Pikkuisenko meinasin polkea jalkaa näyteikkunan takana, sen verran houkuttelevalta putiikki näytti... No, harmitus laimeni kun löysin matkaani suuren oliivipuun ja kävelykadun varrelta löytyi yksi jos toinenkin avoinna oleva sisustusputiikki. Shoppailua meinasi "pikkuisen" hankaloittaa se, että Helsingør-päivänämme oli Suomessa S-Pankin korttiyhteydet alhaalla eivätkä vihreät kortit pelittäneet kassoilla ollenkaan. Nolona sai kaivella muita pankkikortteja esille, mutta onneksi ne toimivat eikä oltu keskitetty kaikkia reissurahoja yhteen pankkiin. Joten note to myself: varaudu jatkossakin useammalla pankkikortilla.

Parkkeerauksesta ei tarvinnut täällä(kään) maksaa mitään. Jos Kööpenhaminassa saimme vertailla parkkihallien hintoja, niin muualla Tanskassa ei auton säilytykseen tarvinnut kolikoita kuluttaa.

k

Ajoimme takaisin Kööpenhaminaan samaa rantareittiä, sillä halusimme nähdä maisemat laskevassa ilta-auringossa ja pysähtyä paluukahville jossain mahdollisimman tanskalaisessa maisemassa.

Ja löytyihän se oikeanlainen kaffepaikka: voiko tanskalaisempaa ollakaan kuin musta, pystylaudoitettu ja valkoisilla yksityiskohdilla höystetty rantakuppila terassille aukevailla pariovilla? Kivivillat taustalla, purjeveneet edessä ja ympärillä vain ja ainoastaan tanskankielistä puheensorinaa. Paikan nimi tosin pisti vähän hymyilyttämään: Cafe Vitus. Mutta suosittelen, oli ehdottomasti reissumme parhaat kahvit, tuoreista pavuista jauhetut. Kylkiäisenä saatiin myös tanskalaista tummaa suklaata  - oli suorastaan fiini olo niitä pöydän ääressä herkutellessa.

Tuli kyllä lämpöinen hymy huulille näitä kuvia valitessa ja postausta kootessa. Oltaisiin jääty paljosta paitsi, jos ei oltaisi pyrähdetty itärannikolle. Onneksi pyrähdettiin, jäi upeat muistot reissupäivästä ja tästä osasta Tanskaa. Suosittelen! ♥